Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja kehittämisen välineenä.

Lukion ohjaussuunnitelman tulee sisältää lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta seuraavat:

• ohjauksen keskeiset käsitteet
• ohjauksen tehtävät ja tavoitteet
• ohjauksen järjestäminen
• ohjauksen toimijat ja työnjako
• ohjaus siirtymävaiheissa: yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen
• ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat
• ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa
• ohjaustoiminnan arviointi.

Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa. Suunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) opiskelusuunnitelma

• aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
• suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
• hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
• suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
• opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
  • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
• korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
• työelämän tutustumisjaksot
• arvioitu opiskeluaika

2) ylioppilastutkintosuunnitelma

3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)


Paikalliset kirjaukset

Simon lukion ohjaussuunnitelma

1. Ohjauksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät
Simon lukion opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suunnittelussa. Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuuta omien opintojensa suunnittelusta ja tavoite on, että opiskelija suunnittelee opintojaan ja valintojaan tarkoituksenmukaisesti, tavoitteellisesti ja jatko-opintosuunnitelmansa huomioiden. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa itselleen parhaimmat tavat oppia ja pyrkii kehittämään omia opiskelutaitojaan ja omaa oppimistaan lukio-opintojen aikana. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämään itsetuntemustaan, mikä mahdollistaa parhaat mahdolliset valinnat päätöksentekotilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija tekee vastuullisen ja itselleen järkevän suunnitelman yo-kirjoitusten suorittamisesta. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija on tietoinen keskeisestä koulutustarjonnasta korkea-asteella ja toisella asteella ja osaa hankkia tietoa jatko-opinnoista sekä opiskelijalla on valmius hakeutua opiskelemaan heti lukion jälkeen. Ohjauksen tavoite on myös antaa opiskelijalle tarpeellisia tietoja työelämästä ja yrittäjyydestä. Opinto-ohjauksella tuetaan myös opiskelijan hyvinvointia ja elämänhallintaa ja tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan.

Tavoitteisiin pyritään erilaisten ohjausmuotojen avulla. Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään kaikille opiskelijoille tarpeellisia teemoja. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella luottamuksellisesti lukio-opintoihinsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Henkilökohtaiseen ohjaukseen kutsutaan opinto-ohjaajan toimesta Simon lukiossa jokainen opiskelija vähintään kerran lukuvuodessa. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus omien tarpeidensa mukaan varata itselleen ohjausaikoja tai ohjauskeskustelussa voidaan yhdessä opinto-ohjaajan kanssa sopia uudesta tapaamisesta. Pienryhmissä voidaan käsitellä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota voidaan tarkastella opiskelijan keskustellessa ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija laatii myös ylioppilastutkintosuunnitelman ja jatko-opinto- ja urasuunnitelman, joista keskustellaan henkilökohtaisessa ohjauksessa opinto-ohjaajan kanssa. Olennainen osa tavoitteiden saavuttamisessa on myös ohjauksellinen yhteistyö koko lukion henkilöstön kanssa.

2. Ohjauksen järjestäminen ja työnjako
Simon lukiossa ohjaukselliseen yhteistyöhön osallistuvat opinto-ohjaaja, rehtori, ryhmänohjaajat, aineenopettajat ja erityisopettaja. Ohjaustehtävien jakaantuminen:

Opinto-ohjaaja (ohjauksen asiantuntija):
- Ohjauksen kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus
- Lukio-opintoihin perehdyttäminen ja lukioesittely
- Opintojaksojen valinnoissa ohjaaminen
- Ylioppilastutkintoon perehdyttäminen ja opiskelijoiden hajautussuunnitelmat
- Jatko-opintoihin ja ammatteihin liittyvä ohjaus
- Luokkamuotoinen ohjaus (OP1 ja OP2 kurssit)
- Henkilökohtainen ohjaus
- Pienryhmäohjaus
- Opiskeluhuoltotyöhön osallistuminen
- Tutustumiskäynnit ja eri alojen esittelytilaisuudet
- Opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien muutokset
- Verkostoyhteistyö: yhteydenpito yhteistyökumppaneihin elinkeinoelämässä, oppilaitoksissa, työvoimahallintoon sekä muihin ohjaustyötä tekeviin henkilöihin.
- Osallistuu koulutusta ja ammattialoja koskeviin täydennyskoulutuksiin mahdollisuuksien mukaan
- Opiskelijoiden opintomenestyksen seuranta ja ryhmänohjaajien konsultointi asiassa
- Erityisen tuen suunnitelman laadinnassa mukana oleminen
- Yhteydenpito koteihin
- Vanhempainillat
- Wilma
- Tiedottaminen
- Opiskelijan ongelmien tunnistaminen ja reagointi niihin
- Yhteydenpito ja tiedottaminen kollegoiden kesken

Rehtori (ohjauksellinen kokonaisvastuu):
- Toimintamahdollisuuksien luominen ohjaustyölle
- Infot (esim. ylioppilastutkinto)
- Lukioesittelyt
- Opintojaksotarjotin
- Lukujärjestykset
- Opintojaksojen selosteet
- Syystiedote
- Todistusten ja pitkien poissaolojen myöntäminen
- Muissa oppilaitoksissa, ulkomailla tai esimerkiksi harrastuksissa suoritettujen opintojen hyväksyminen
- Koulusta eroamisen hyväksyminen
- Lupa pidempään kuin neljävuotiseen opiskeluohjelmaan
- Yhteydenpito koteihin
- Vanhempainillat
- Wilma
- Tiedottaminen
- Opiskelijoiden opintomenestyksen seuranta
- Opiskelijan ongelmien tunnistaminen ja reagointi
- Yhteydenpito ja tiedottaminen kollegoiden kesken

Ryhmänohjaaja (opiskelijan lähituki):
- Ensimmäisen koulupäivän perehdytys (syystiedote)
- Tutustumishaastattelu (lomake)
- Ryhmäyttäminen (syyslukukausi)
- Ryhmänohjaajatuokiot viikoittain (mm. lukio-opintojen käytänteet ja ajankohtaiset tiedotukset. Pedanetissa valmiina eri vuosiluokkien ryhmänohjaajille tuokioiden aiheita ja materiaaleja.)
- Opiskelijan yhteystietojen päivittäminen
- Pääasiallinen vastuu yhteydenpidosta koteihin (poissaolot, opintopistekertymä, jaksotodistuksen jakaminen, opiskelijan ongelmat)
- Opiskelijan opintomenestyksen seuranta (arvosanat, opintopistekertymä) periodeittain sekä opinto-ohjaajan kanssa tehtävä yhteistyö seurannassa
- Erityisen tuen suunnitelman laadinnassa mukana oleminen
- Vanhempainilloista tiedottaminen
- Wilma
- Tiedottaminen
- Opiskelijan ongelmien tunnistaminen ja reagointi
- Yhteydenpito ja tiedottaminen kollegoiden kesken

Aineenopettajat (oppiainekohtainen ohjaus):
- Edellytysten luominen elinikäiselle oppimiselle
- Oman oppiaineen opiskelutaitoihin harjaannuttaminen ja oman oppiaineen opiskelun ohjaus
- Itsenäisten suoritusten ohjaus oman oppiaineen osalta
- Oman opetettavan aineen opiskelumahdollisuuksien ja urapolkujen selvittäminen (työelämälähtöisyys)
- Ylioppilastutkintoon perehdyttäminen oman oppiaineen osalta
- Havainnot oppimisvaikeuksista
- Yhteydenpito koteihin
- Vanhempainiltoihin osallistuminen
- Wilma
- Tiedottaminen
- Opiskelijoiden opintomenestyksen seuranta omassa oppiaineessa
- Opiskelijan ongelmien tunnistaminen ja reagointi
- Yhteydenpito ja tiedottaminen kollegoiden kesken

Erityisopettaja:
- Oppimisvaikeuksien seulonnan tarkistus ja yksilötestit
- Tarvittavien lausuntojen laatiminen ylioppilastutkintolautakunnalle
- Opiskelijoiden, joilla on todettu oppimisvaikeus, neuvonta ja ohjaus opiskelussa
- Erityisen tuen suunnitelmien laadinnassa mukana oleminen

3. Ohjaus siirtymävaiheissa
Peruskoululaisten ohjaus lukio-opintoihin aloitetaan esittelemällä Simon lukiota 9.-luokkalaisten tunneilla sekä vanhempainilloissa Simossa sekä tilanteen mukaan lähikunnissa. Simon lukiosta kiinnostuneet 9.-luokkalaiset käyvät tutustumassa Simon lukioon kevätlukukaudella ja yhteishaun jälkeen Simon lukioon hakeneet oppilaat tekevät kurssivalintansa lukion opinto-ohjaajan ohjauksessa. Simon koulussa ja Simon lukiossa toimii yhteinen opinto-ohjaaja, joten ohjauksellinen jatkumo voi olla mahdollinen 7.-luokasta abivuoteen, mikä tuo oman erityispiirteensä nivelvaiheeseen.

Lukio-opintojen loppuvaiheessa korostuu ohjaus jatko-opintoihin hakeutumiseen. Opiskelijat saavat tärkeää tietoa valintojensa tueksi koko lukioajan luokkamuotoisessa ohjauksessa sekä erilaisten vierailujen ja tutustumisten kautta. Opiskelijat saavat ohjausta jatko-opintoihin hakemisessa ja heille tarjotaan mahdollisuus hakuaikana tehdä halutessaan haku myös koululla.

4. Yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa
Toisen asteen osalta yhteistyötä tehdään erityisesti Ammattiopisto Lappian kanssa, koska Simon lukiossa opiskelee yhdistelmätutkintolaisia, jotka suorittavat ammatillisia opintojaan Lappiassa ja lukio-opintojaan Simon lukiossa. Yhteistyötä tehdään vakiintuneen järjestelmän mukaisesti, jossa on sovittu millä jaksoilla opiskelijat ovat lukiolla ja millä jaksoilla he ovat ammatillisessa oppilaitoksessa. Myös opintojen korvaavuudet on sovittu. Ammattiopisto Lappia maksaa yhdistelmätutkintoa suorittavien opiskelijoiden lukio-opintojen suorituksista lukiolle. Myös muiden lähialueen toisen asteen oppilaitosten, erityisesti lukioiden, kanssa pyritään tekemään yhteistyötä esimerkiksi silloin, kun Simon lukion tarjonta ei vastaa opiskelijan tarpeita ja lukiolainen suorittaa verkkolukion kautta, etäopintoina tai toisessa lukiossa tarvitsemiaan kursseja.

Korkeakouluyhteistyö painottuu yhteistyöhön lähialueiden korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on, että opiskelija käy lukioaikanaan tutustumassa sekä Lapin että Oulun yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä lisäksi vielä Lapin AMK:n Kemin ja Tornion yksiköihin. Lisäksi opiskelijan on mahdollista vierailla yksin tutustumassa muussa kuin lähialueen korkeakoulussa, tällöin opiskelijaa neuvotaan tutustumisvierailun järjestelyissä. Lisäksi Simon lukio ottaa vastaan eri oppilaitosten, koulutusalojen ja ammattialojen esittelyjä opiskelijoille. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa sisältää myös ohjauksellisen tiedon selvittämisen ja välittämisen sekä tiedottamisen opiskelijoille.

Simon lukio on mukana Oulun AMK:n OAMK highway -hankkeessa, jossa opiskelija voi lukioaikanaan suorittaa Oulun AMK:n opintoja osana lukio-opintojaan ja saatuaan 15 op opinnot suoritettua, hän saa opiskelupaikan Oulun AMK:n tekniikan alalta.

Aineenopettajat ja opinto-ohjaaja järjestävät mahdollisuuksien mukaan työelämän edustajien vierailuja koululle tai opiskelijoiden vierailuita yrityksiin. Työelämä- ja yrittäjyysyhteistyötä vahvistetaan niin, että joka vuosi järjestetään yksi tet-päivä vuodessa. Lisäksi opiskelija voi saada opintosuorituksen vähintään 1-2 viikon työkokemuksesta.

Opiskelijoiden kansainvälistymistä tuetaan hakemalla ulkopuolisten tahojen rahoittamia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.

Työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalintapsykologille voidaan ohjata opiskelijoita tarvittaessa. Simon nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö ovat yhteistyökumppaneita erityisesti opiskelijoiden ryhmäytykseen liittyen ja kun opiskelijalla on ongelmia koulunkäynnin säännöllisyyden kanssa. Psykiatristen sairaanhoitajien, psykologin, kuraattorin ja sosiaalitoimen kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti opiskelijan hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä.

5. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
Ohjauksellista yhteistyötä tehdään pääasiassa Simon lukion ja Simon koulun järjestämissä vanhempainilloissa sekä yhteydenpitona Wilman kautta ohjauksen toimijoiden ja huoltajien välillä. Huoltajan on mahdollista tarvittaessa osallistua opiskelijan kanssa käytäviin henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin. Yhteistyötä huoltajan kanssa jatketaan myös täysi-ikäisten opiskelijoiden kanssa, ellei opiskelija nimenomaisesti kiellä yhteistyötä.

6. Ohjaustoiminnan seuranta ja arviointi
Ohjaustoiminnan osa-alueita arvioidaan vuosittain. Simon lukion tasa-arvokyselyssä selvitellään ohjaukselliseen tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Opinto-ohjaaja pyytää abi-vuoden opiskelijoilta palautteen opinto-ohjauksesta lukioajalta. Ohjauksen eri toimijat arvioivat omaa toimintaansa itsearviointilomakkeella lukuvuoden päätteeksi.