Kiusaamisesta on kyse silloin kun yksi tai useampi ihminen toistuvasti ja pitkän ajan kuluessa kohdistaa tietoista ja aktiivista kielteistä käytöstä yhtä tai useampia kohtaan tai sulkee heidät joukostaan. Myös kertaluontoinen fyysinen tai psyykkinen väkivallan teko on kiusaamista (Nuikkinen, 2005). Kiusaaminen ja konflikti ovat eri asioita. Jos konfliktia ei selvitetä, se voi kehittyä kiusaamiseksi. Kiusaaminen on subjektiivinen kokemus, joku voi myös kokea kiusoittelun kiusaamisena. Myös usealta taholta tuleva kiusoittelu voi muodostua asianosaiselle kiusaamiskokemukseksi.

Suuri osa koulukiusaamisesta on piilokiusaamista (hiljaista kiusaamista: ilmeet, huokailu). Kiusaaminen voi olla sanallista (kuiskuttelu, pilkka) tai fyysistä (töniminen, väkivalta). Myös nuorten suosimat sosiaalisen median palvelut antavat väylän kiusaamiselle. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista voi olla vaikea havaita, sillä keskusteluryhmät voivat olla suljettuja ulkopuolisilta ja häirintä voi tapahtua kouluajan ulkopuolella.

Kiusaamiseen voi ajaa ryhmäpaine, kateus, vallankäyttö, pelko tai psykologiset projektiot (heijastaa omaa pahaa oloaan muihin). Kiusaaja voi olla myös entinen kiusattu. Kiusaajan voi olla vaikea sietää erilaisuutta, hänellä voi olla heikot sosiaaliset taidot, vähäinen empatiakyky ja hauras itsetunto. Kiusaaja ei aina tiedä kiusaavansa. Kiusaaminen on ennen kaikkea ryhmäilmiö: kiusaajalla on usein ”hovi”, johon kuuluu apureita ja palkitsijoita. Kiusaaminen on vallankäyttöä. Myös sivustaseuraajat ovat osallisia tapahtumaan.

Koulutuksen järjestäjän on taattava jokaiselle turvallinen opiskeluympäristö ja kiusaamiseen puuttuminen on koko kouluyhteisön asia. Koulukiusaamista ei lukiossa juurikaan esiinny fyysisellä tasolla, mikä tekee sen huomaamisen vaikeaksi. Syrjimistä tai henkistä kiusaamista saattaa esiintyä niin välitunneilla kuin oppitunneillakin. Oppituntien ulkopuolista syrjintää tai kiusaamista on vaikeampi kontrolloida. Epäilyttäviltä näyttäviin tilanteisiin puututaan heti. Kiusaamistapaus selvitetään keskustelemalla asianomaisten kanssa tilanteesta. Kiusaamisen vakavuuden ja jatkuvuuden mukaan päätetään jatkotoimenpiteistä. Tarvittaessa ollaan yhteydessä opiskelijan kotiin. Sekä koti että koulu voivat omalla toiminnallaan estää kiusaamista.

Koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja erilaisuuden hyväksymiseen. Yhteishengen luomisella ja sosiaalisten taitojen vahvistamisella (empatia, jämäkkyys) ehkäistään kiusaamista. On tärkeää luoda sellainen ilmapiiri, että kiusattu myös uskaltaa kertoa kiusaamisesta jollekin kouluyhteisön aikuiselle. Kiusaamiseen puuttuminen välittömästi on koko kouluyhteisön asia. Sosiaalisessa mediassa toimintaa harjoitellaan eri oppiaineissa. Harjoittelussa kiinnitetään huomiota selkeään ja toista kunnioittavaan itsensä ilmaisuun. Lukiomme tekee myös mielellään yhteistyötä eri ammattitahojen kanssa erilaisten vuorovaikutustaitojen opettelemiseksi ja hyvien tapojen edistämiseksi. Esimerkiksi tapakasvatuskoulutus vanhojen tanssien yhteydessä.