Pakolliset opinnot

Suomalainen yhteiskunta (YH1)

Laajuus 2 op. 

Opintojakso perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Opintojakso keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä
  • ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet
  • tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet, osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
  • tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
  • osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista
  • pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista
  • osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta
  • osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa.

Keskeiset sisällöt

Suomen yhteiskunnan rakenne
  • Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
  • väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät
Demokratia ja oikeusvaltio
  • ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
  • oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta
Hyvinvointi ja tasa-arvo
  • yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
  • pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet
Valta, osallistuminen ja vaikuttaminen
  • yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja suomalainen sopimusyhteiskunta
  • kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
  • Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
  • median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen

Laaja-alainen osaaminen 

Opintojaksossa YH1 tavoitteissa ja toteutusmenetelmissä korostuvat yhteiskunnallinen osaaminen, hyvinvointiosaaminen ja eettinen ja ympäristöosaaminen.

Yhteiskunnallisen osaamisen vahvistuminen on opintojakson keskeisin tavoite, koska koko opintojakson sisältö liittyy suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin, piirteisiin sekä nykyisiin haasteisiin ratkaisuyrityksineen. 

Hyvinvointiosaaminen  vahvistuu opiskelijan peilatessa opintojaksossa opittuja tietoja suomalaisista poliittisista ja järjestötoimijoista tavoitteineen opiskelijan omaan maailmankuvaan, arvoihin ja mielipiteisiin. Myös opintojaksossa opiskellut hyvinvointivaltiota, sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita koskevat seikat vahvistavat ymmärrystä suomalaisen hyvinvoinnin perusteista ja tukevat siten hyvinvointiosaamista.
 
Eettinen ja ympäristöosaaminen kehittyvät tutkiessa suomalaisen yhteiskunnan tähänastista kehitystä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpään suuntaan sekä opiskellessa kansalaisen vaikuttamiskeinoja tulevaisuuden muovaamiseksi. 



Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson arviointitavat täsmennetään jakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin. 


Taloustieto (YH2)

Laajuus 2 op.

Taloustieteisiin pohjautuva moduuli/opintojakso johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Moduulissa käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista. Moduulissa perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä
  • tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat
  • osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita
  • ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
  • osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella omaa talouttaan
  • osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen
  • osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja, niiden taustoja ja vaikutuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansantalous ja sen toimijat
  • talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen
  • kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden vuorovaikutus
  • oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen
Markkinat, suhdanteet ja talouselämä
  • vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla
  • työ, yrittäjyys ja yritykset
  • Suomi globaalin talouden osana
  • rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta
  • talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset
Talouspolitiikka
  • kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
  • julkinen talous ja sen tasapaino
  • talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet
Moduuli YH2 voidaan järjestää yhteisenä opintojaksona Taloustieto ja -matematiikka matematiikan moduulin MAB7 tai MAA9 kanssa. 

Laaja-alainen osaaminen 

Hyvinvointiosaaminen vahvistuu opiskelijan ymmärtäessä oman talouden, säästämisen, sijoittamisen sekä verotuksen merkityksen yksilölle itselleen ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyvät, kun moduulissa harjoitellaan tilastojen, talousuutisten ja taloutta koskevan keskustelun ymmärtämisessä tarvittavia taitoja. 

Eettisyys ja ympäristöosaaminen liittyvät olennaisesti moduulin sisältöihin.
Moduuli vahvistaa ymmärrystä siitä, kuinka poliittiset päätökset ja yhteiskunnalliset rakenteet voivat estää tai mahdollistaa kestävän elämäntavan. Moduulissa käsitellään kestävän kehityksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja poliittisten päätösten yhteyttä kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Moduulissa nousee erityisesti esille talouskasvun mahdollisuudet ja rajat, talouden ympäristövaikutukset, kiertotalouden ymmärrys ja kestävä kulutus. Opiskelija lisää valmiuksiaan pohtia taloudellisten päätöstensä eettisyyttä ja kestävyyttä ja ymmärtää taloudellisten päätösten vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuvat, kun moduulissa tarkastallaan
keskinäisiä riippuvuuksia ja globalisaatiota erityisesti talouden näkökulmasta. Opiskelija lisää valmiuksiaan ymmärtää globaalin talouden keskinäisiä riippuvuuksia ja Suomen kytkeytymistä osaksi kansainvälistä taloutta.


Moduulin/opintojakson arviointi

Moduulin arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Moduulin arviointitavat täsmennetään moduulin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin. 

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Opintojakso perehdyttää Suomen ja Euroopan asemaan globalisoituvassa maailmassa sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Opintojaksossa seurataan ajankohtaisia maailman tapahtumia käyttäen monipuolisia tietolähteitä. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun ja toimimaan globaalikansalaisena. Opintojaksossa on mahdollista toteuttaa tutkivaa oppimista.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä
  • ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä ja verkottumista
  • tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti sitä koskevaa tietoa
  • ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena
  • osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta
  • osaa eritellä ja arvioida kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä muutoksia, uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Globaalit haasteet, globalisaatio ja verkottuminen
  • ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus
  • kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet
  • Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja
  • kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti
Eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen
  • eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus
  • Suomi osana EU:n päätöksentekoa
  • EU:n talous- ja aluepolitiikka
  • EU globaalina toimijana
Turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä
  • paikallinen ja kansallinen turvallisuus
  • Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka
  • muuttuvat turvallisuusuhat ja niiden ratkaisumahdollisuudet

Laaja-alainen osaaminen


YH3-opintojaksossa korostuvat hyvinvointiosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Hyvinvointiosaamista tukee esimerkiksi oman identiteetin rakentuminen opiskeltaessa eurooppalaiseen identiteettiin ja globaaliin kansalaisuuteen liittyviä asioita. Monitieteiseen ja luovaan osaamiseen liittyy opintojaksossa esimerkiksi informaatiovaikuttamisen opiskelu, eettisyyteen ja ympäristöosaamiseen globaaliin talouteen ja kansainväliseen yhteistyöhön perehtyminen. Globaali- ja kulttuuriosaaminen vahvistuvat esimerkiksi tarkasteltaessa globalisaation syntyä, hyötyjä ja haittoja sekä vaikutuksia turvallisuuteen yksilöllisellä, yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla. 



Opintojakson arviointi

Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson arviointitavat täsmennetään jakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin. 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä