Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

Sininen planeetta (GE2)

Moduulissa tarkastellaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ja paikannimistöä
  • osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomedian avulla
  • osaa selittää Maan planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä ja perustella ilmiöiden vaikutuksia luonnon järjestelmiin
  • osaa kuvata ja analysoida elottoman ja elollisen luonnon alueellisuutta maapallolla
  • osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä sekä selittää perustellen, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat
  • osaa analysoida luonnonriskien syitä ja arvioida luonnonriskien seurauksia eri alueilla
  • osaa selittää ja vertailla esimerkkien avulla, miten luonnonriskien seurauksia voidaan ennakoida tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
  • ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten arkielämässä.

Keskeiset sisällöt

Luonnonmaantieteellinen ajattelu
  • luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
  • luonnonmaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät
Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
Ilmakehä ja vesikehä
  • ilmakehän rakenne ja tuulet, muutokset otsonikerroksessa
  • veden kiertokulku, sateet ja meriveden liikkeet, ENSO ja NAO
  • sää ja sen ennustaminen
  • ilmastoalueet
Kivikehä
  • maapallon rakenne ja kiviaineksen kierto
  • endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
  • endogeeniset ja eksogeeniset ilmiöt riskeinä, keskeiset riskialueet, ennakointi ja niihin varautuminen
Maannokset ja kasvillisuusalueet

Laaja-alainen osaaminen

Eettisyys ja ympäristöosaamisen

  • Lähtökohtana luonnontieteellisten perusteiden ymmärrys.Luonnonmaantieteellisten ilmiöiden ja prosessin ymmärtäminen on perusta maantieteen opiskelulle. Luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä voidaan havainnollistaa geomedian keinoin.
  • Ymmärrys luonnonmaantieteellisten ilmiöiden syy-seuraussuhteista kehittää samalla opiskelijan ympäristöosaamista. Näin opiskelija saa myös työkaluja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.  

Moduulin arviointi

  • Moduulin arviointi sisältää sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Arviointi perustuu moduulin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
  • Arviointi on monipuolista. Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelijaa saavuttamaan tavoitteensa ja sitä toteutetaan moduulin aikana esimerkiksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Formatiivista arviointia ei dokumentoida.
  • Moduulin summatiivinen arviointi perustuu opiskelijan käsitteelliseen osaamiseen, kokonaisuuksien hallintaan ja työskentelyn monipuoliseen havainnointiin. Opiskelijan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson aikana esimerkiksi opettajan antaman palautteen, itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Moduuli arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10

Yhteinen maailma (GE3)

Moduulissa tarkastellaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta ja vuorovaikutusta. Keskeisinä näkökulmina ovat luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta sekä ihmistoiminnan vastuullisuus ja ympäristön hyvinvointi. Kaikkia teemoja käsitellään alueellisesta näkökulmasta. Teemojen yhteydessä käsitellään myös niihin liittyviä riskejä ja ongelmia sekä myönteistä kehitystä.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti ihmismaantieteen käsitteitä ja paikannimistöä
  • tunnistaa kulttuurisia piirteitä ja niiden eroja, arvostaa niiden moninaisuutta sekä ottaa toiminnassaan huomioon ihmisoikeudet
  • osaa hankkia, analysoida, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomedian avulla
  • osaa kuvata ja analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä sekä ihmisen ja luonnon välisiä riippuvuussuhteita eri aluetasoilla
  • osaa analysoida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan sekä vertailla eri alueita
  • osaa analysoida esimerkkien avulla ihmiskunnan riskien ja ympäristöriskien syitä ja arvioida niiden seurauksia sekä tunnistaa keinoja, miten riskien seurauksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
  • ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa, ihmisten arkielämässä ja omassa toiminnassaan.

Keskeiset sisällöt

Ihmismaantieteellinen ajattelu
  • ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi ja esittäminen
  • ihmismaantieteen tietolähteet ja tutkimusmenetelmät
  • paikkojen kokeminen ja miellekartat
Väestö, asutus ja kulttuurit
  • väestörakenne ja väestönmuutokset
  • asutuksen sijoittuminen, muuttoliikkeet
  • kulttuurien moninaisuus, alueellinen identiteetti ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten alkuperäiskansojen asema
Kaupungit ja kaupungistuminen
  • maankäyttö ja rakennettu ympäristö
  • kaupunkiympäristön muutokset ja ekokaupungit
Tuotannon alueelliset piirteet ja luonnonvarojen kestävä käyttö
  • maa-, metsä- ja kalatalous
  • kaivannaiset, energialähteet
  • teollisuus
  • kiertotalous
Liikkuminen, palvelut ja vuorovaikutus
  • saavutettavuus, liikenneverkot ja matkailu
  • globalisaatio
  • innovaatioiden alueellinen leviäminen
Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen

  • Yhteisöjen hyvinvointi.Opetuksessa käsitellään muun muassa paikkojen kokemista, alueellista identiteettiä ja ihmisoikeuksien toteutumista. Alueellista identiteettiä voidaan lähestyä omakohtaisten kokemusten kautta keskustellen ja pohtien sen merkitystä ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnille ja sen rakentumiselle.

Globaali- ja kulttuuriosaamisen

  • Globaalit ilmiöt. Maailman verkottuminen ja keskinäiset riippuvuudet auttavat suuntautumaan tulevaisuuteen. On huomattava, että monet ilmiöt tapahtuvat globaalisti, oli kyse sitten muuttoliikkeistä, ravinnontuotannosta tai teollisuudesta. Elämme verkostoituneessa globaalitaloudessa. Globalisaation ja muiden globaalien ilmiöiden kannalta keskeistä on ymmärtää valintojemme vaikutus, riippuvuussuhteet eri aluetasoilla ja vastuullisuuden näkökulmat. Globaalia osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi (virtuaali) vierailujen ja dokumenttien avulla tai havainnollistamalla kulutustuotteiden, kuten vaatteiden ja elintarvikkeiden tuotantoketjuja.

Moduulin arviointi

  • Moduulin arviointi sisältää sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Arviointi perustuu moduulin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
  • Arviointi on monipuolista. Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelijaa saavuttamaan tavoitteensa ja sitä toteutetaan moduulin aikana esimerkiksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Formatiivista arviointia ei dokumentoida.
  • Moduulin summatiivinen arviointi perustuu opiskelijan käsitteelliseen osaamiseen, kokonaisuuksien hallintaan ja työskentelyn monipuoliseen havainnointiin. Opiskelijan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson aikana esimerkiksi opettajan antaman palautteen, itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Moduuli arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.

Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Moduuli perehdyttää aiemmissa moduuleissa hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia moduulissa ovat aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet sekä geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
  • osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja toteuttaa tutkimuksen tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus
  • ymmärtää ja osaa selittää, miten geomediaa sovelletaan maantieteellisessä tutkimuksessa, omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla
  • osaa hyödyntää paikkatietosovelluksia ja tietää niiden toimintaperiaatteita
  • osaa havainnoida arkiympäristöjä, tulkita maisemaa ja karttoja sekä kuvata ja selittää luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiötä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita
  • tuntee ja osaa kuvata aluesuunnittelun tavoitteet ja eri tasot sekä kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen.

Keskeiset sisällöt

Maantieteellinen tutkimus
  • geomedian käyttö tutkimuksessa; kartografian ja paikkatiedon perusteet, kuvat, videot, diagrammit ja taulukot sekä muut alueellisen tiedon lähteet
  • ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi, havainnollistaminen ja esittäminen
  • luonnon- ja kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla
  • geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän tulevaisuuden edistämisessä
Aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
  • kaavoitus eri aluetasoilla
  • osallistumisen keinot
Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti (opiskelijan valinnan mukaan)
  • näkökulma voi olla aluemaantieteellinen tai ilmiöpohjainen, keskeistä aiheen käsittelyssä on alueellisuus sekä ymmärrys ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta
  • tutkielma tai muu projekti laaditaan yksin tai ryhmässä

Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen

  • Geomedian käyttö.Keskeistä tässä moduulissa on geomediataitojen oppiminen (esim. kartat, paikkatieto, diagrammit, kuvat, videot). Opetuksessa huomioidaan, miten geomediaa sovelletaan maantieteellisessä tutkimuksessa, yhteiskunnan eri aloilla ja omassa arjessa, sekä nostetaan siitä erilaisia konkreettisia esimerkkejä.

Moduulin arviointi

  • Moduulin arviointi sisältää sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Arviointi perustuu moduulin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
  • Arviointi on monipuolista. Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelijaa saavuttamaan tavoitteensa ja sitä toteutetaan moduulin aikana esimerkiksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Formatiivista arviointia ei dokumentoida.
  • Moduulin summatiivinen arviointi perustuu opiskelijan käsitteelliseen osaamiseen, kokonaisuuksien hallintaan ja työskentelyn monipuoliseen havainnointiin. Opiskelijan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson aikana esimerkiksi opettajan antaman palautteen, itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Moduuli arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10

Kertauskurssi

Opintojakson arviointi

Opintojakso arvioidaan suoritusmerkinnällä. Suoritusmerkinnän saa osallistumalla tuntiopetukseen ja tekemällä kurssin alussa annettavat kurssitehtävät.

Opintojakson vapaa kuvaus

Maantieteen kertauskurssi on ylioppilaskirjoituksiin kertaava opintojakso, jolla pyritään kertaamaan kaikki maantieteen valtakunnalliset opintojaksot. Kerrattavia aiheita voidaan valita tarpeen mukaan myös yhdessä. Opintojakson aikana tututustutaan maantieteen ylioppilaskokeen rakenteeseen ja harjoitellaan kysymyksiin vastaamista.