Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

 

7. luokka

 

Oppilas

• harjoittelee esiintymistä ja kuuntelemista

• laatii haastattelukysymykset ja haastattelee jotakuta

• osallistuu keskusteluihin ja tietää, miten keskustelussa toimitaan

• pitää valmistellun puhe-esityksen

• harjoittelee teatteri-ilmaisun keinoja ja ottaa osaa improvisaatioihin.

 

8. luokka

 

Oppilas

• valmistautuu ja osallistuu väittelyyn ja keskusteluun

• suunnittelee ja pitää mielipidepuheenvuoron

• osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen.

 

9. luokka

 

Oppilas

• laatii ja pitää tilannepuheen sekä esitelmän

• valmistautuu ja osallistuu neuvotteluun

• osallistuu erilaisiin keskusteluihin

• suunnittelee ja pitää tietoiskun.

 

Luokkien 7 – 9 aikana:

 

Oppilas

• arvioi vuorovaikutustaitojaan ja viestintätapojaan: oppilas asettaa itselleen vuorovaikutustaitojen tai -tilanteiden tavoitteita ja harjoittelun jälkeen arvioi itse onnistumistaan ja kehittämiskohteitaan

• havainnoi ja arvioi toisten viestintätilanteita (esim. vertaispalaute)

• näkee vuosittain yhden teatteriesityksen ja käsittelee sitä yksin tai yhdessä muiden kanssa

• oppii eri viestintätilanteisiin kuuluvia tyypillisiä keinoja (esim. puhuttelu, eri viestintätilanteiden rakenteet, nonverbaali viestintä)

• viestii erilaisissa ympäristöissä toiset huomioiden

• tiedostaa, miten tilanne vaikuttaa viestijän valintoihin, esim. kielenkäyttöön.

 

S2 Tekstien tulkitseminen

 

7. luokka

 

Oppilas

• erottaa faktan ja fiktion

• lukee nuortenkirjan ja löytää nuortenkirjoille tyypillisimpiä piirteitä

• osaa esitellä tietokirjaa

• tutkii sarjakuvan keinoja

• lukee ainakin yhden omavalintaisen teoksen

• oppii kaunokirjallisuuden lajit, peruskäsitteet ja kerronnan keinot

• tunnistaa kaunokirjallisuuden lajit ja kerronnan keinot sekä osaa kuvata kaunokirjallisia tekstejä peruskäsittein

• osaa kertoa runoista peruskäsittein ja harjoittelee runojen tulkintaa

• tunnistaa kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa (metafora, vertaus ja personifikaatio)

• osaa draaman peruskäsitteitä

• tunnistaa suoran ja epäsuoran esityksen ja osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä omassa tekstissään

• sisäistää laajan tekstikäsityksen ja tunnistaa tekstien lajityypillisiä piirteitä 

• tietää uutiskriteerejä ja uutisen rakenteen

• osaa lukea uutisgrafiikoita ja uutiskuvaa

• hallitsee tiedonhaun vaiheet ja osaa merkitä painettujen ja sähköisten aineistojen lähdetiedot sekä arvioida tiedon luotettavuutta.

 

8. luokka

 

Oppilas

• erottaa mielipiteen ja faktan

• tunnistaa varmuusasteita, asenteita, perustelukeinoja ja suhtautumisen ilmaisemiskeinoja kielenkäyttötilanteissa

• tunnistaa tietoa välittäviä ja kantaa ottavia tekstejä (esim. mielipidekirjoitus, kolumni ja hyötyartikkeli) ja osaa kertoa niiden piirteistä

• käsittelee katsomaansa dokumenttielokuvaa

• tietää median toimintatapoja, mm. mainoksen keinot ja somessa vaikuttaminen

• osaa arvioida mediasisältöjen luotettavuutta (esim. valeuutiset) 

• ymmärtää käsitteet sananvapaus ja sensuuri

• tuntee kertomakirjallisuuden lajityyppejä (scifi, kauhu, rikos, rakkaus ja fantasia) ja niiden ominaispiirteitä

• lukee ainakin yhteisesti sovitut kaunokirjalliset sekä tieto- ja mediatekstit.

 

9. luokka

 

Oppilas

• tutkii erimuotoisten tekstien kontekstisidonnaisuutta, tekstilajia sekä kirjoittajan valintoja (esim. sanavalinnat ja näkökulma) 

• kehittää taitoaan eritellä proosaa, lyriikkaa ja draamaa

• ymmärtää tekstin tyyliseikkoja 

• tunnistaa kaunokirjallisuuden tyylisuuntia

• tuntee suomalaista kirjallisuutta eri aikakausilta

• lukee ainakin yhteisesti sovitut kaunokirjalliset sekä tieto- ja mediatekstit.

 

Luokkien 7 – 9 aikana:

 

Oppilas

• tarkastelee ja pohtii omaa elämäänsä luetun avulla

• jakaa lukukokemustaan puheenvuoroilla erilaisissa viestintäympäristöissä

• käyttää oppimiaan käsitteitä tekstien tarkastelussa ja vertailussa

• laajentaa lukemistaan nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen

• lukee kriittisesti erilaisia tekstejä, myös tilastoja, kuvia ja verkkotekstejä.

S3 Tekstien tuottaminen

 

7. luokka

 

Oppilas

• käyttää tekstien suunnittelussa erilaisia apuvälineitä (esim. ajatuskartta tai luettelo)

• osaa kappalejaon ja osaa kirjoittaa eheitä kappaleita 

• hallitsee virkkeen muodostamisen ja oikeinkirjoituksen (esim. yhdyssanat ja pilkku sanojen ja lauseiden välissä)

• tuottaa monenlaisia tekstejä (esim. tiivistelmä, koevastaus ja selostus)

• merkitsee lähteet omiin teksteihinsä.

 

8. luokka

 

Oppilas

• ilmaisee mielipiteensä ja perustelee sen

• tuottaa tietoa välittäviä, kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä (esim. mielipidekirjoitus ja raportti)

• harjoittelee rajaamaan tekstinsä näkökulman

• hyödyntää toisen tekstiä omassa tekstissään ja viittaa lähteeseen.

 

9.luokka

 

Oppilas

• hallitsee asiatekstin perusrakenteen

• osaa rajata tekstinsä aihetta ja valita näkökulman

• oppii tuottamaan laajempia ja syvempiä sisältöjä teksteihinsä

• kirjoittaa pohdiskelevia ja eritteleviä tekstejä (esim. novellianalyysi ja essee)

• tuottaa työnhakuun liittyviä tekstejä (esim. hakemus)

• osaa käyttää toisen tekstiä oman tekstin osana lähdeviittauksin

• käyttää tekstin sidostuskeinoja

• hallitsee asiatyylin.

 

Luokkien 7 - 9 aikana

 

Oppilas

• tottuu muokkaamaan tekstiään mm. palautteen perusteella

• oppii hyödyntämään erilaisten tekstien piirteitä ja keinoja omissa teksteissään

• huomioi tekstin tarkoituksen, kohderyhmän ja kontekstin teksteissään

• käyttää oppimiaan käsitteitä ja keinoja tekstien tuottamisessa

• on tietoinen tekijänoikeuksista ja ottaa ne huomioon teksteissään

• tuottaa tekstejä eri muodoissaan.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

 

7. luokka

Oppilas

• erittelee sanastoa (esim. ylä- ja alakäsitteet)

• hallitsee kieliopin käsitteitä (esim. sanaluokat, virke, pää- ja sivulause) sekä kaunokirjallisuuden peruskäsitteet

• tutustuu tietokirjallisuuden lajeihin

• ymmärtää median tehtäviä ja sosiaalisen median toimintatapoja.

 

8. luokka

 

Oppilas

• tarkastelee erityisesti mediakulttuurin eri muotoja

• hallitsee kieliopin käsitteistä lauseen, lausekkeen ja lauseenjäsenet sekä modukset

• tietää, että muut kielet vaikuttavat suomen kieleen

• tunnistaa asiatyylin piirteitä

• kehittää virkerakenteitaan (mm. verbien ja pronominien käyttö).

 

9. luokka

 

Oppilas

• kehittää virkerakenteitaan (mm. virkkeen osien symmetria ja sanajärjestys)

• parantaa oikeinkirjoitustaitojaan

• ymmärtää suomen kielen ominaispiirteitä, vaihtelua ja sanaston muodostumisen tapoja sekä vertaa suomea muihin kieliin

• hahmottaa Suomen kielitilanteen ja tietää suomen sukukielet

• perehtyy kielen käytön vaikutusmahdollisuuksiin

• oppii kertomuksellisuuden keinoja mediassa 

• tunnistaa kansanperinteen eri lajeja

• tunnistaa kaunokirjallisuuden tyylejä

• tutustuu maailmankirjallisuuden vaiheisiin 

• perehtyy suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin.

 

Luokkien 7 - 9 aikana

 

Oppilas

• tekee havaintoja kielen rakenteista, eri tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tyyliin ja sävyyn

• käyttää oppimiaan käsitteitä tekstien tarkastelussa ja vertailussa

• tutustuu kulttuurin eri ilmenemismuotoihin, esim. elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuuriin

• voi tuottaa kulttuuria itse, esim. kuunnelmia, videoita, blogeja ja päivänavauksia

• lukee erilaisia teoksia, esim. nuortenkirjoja ja nykykirjallisuutta

• suorittaa halutessaan lukudiplomin.

Arviointi

 

Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja työskentelyyn. Arviointiin vaikuttavat niin kirjoitetut kuin puhutut tekstit: kirjoitelmat, kokeet, ryhmätyöt, suulliset näytöt sekä yksilö- ja ryhmäviestintätilanteet. Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että opittuihin tietoihin ja taitoihin: vuorovaikutustaidot, tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taidot sekä kieli-, kirjallisuus- ja kulttuuritietous. Arviointi auttaa oppilasta tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Arviointitieto ohjaa oppilasta suuntaamaan työskentelyään sekä opettajaa suunnittelemaan opetusta.

 

Oppilas arvioi omaa opiskeluaan ja oppimistaan ja keskustelee siitä opettajan kanssa säännöllisesti. Oppiainekohtainen arviointikeskustelu pidetään ainakin kerran lukuvuodessa.

 

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyn vaikutus arvosanaan vaihtelee ikätason ja oppisisällön mukaan. Työskentelyssä arvioidaan seuraavia asioita:

 

• vastuun ottaminen opiskelusta

• tavoitteellinen työskentely ja työn loppuun saattaminen ajallaan

• työskentely ohjeiden mukaan

• osallistuminen

• yritteliäisyys

• aiemmin opitun soveltaminen

• työn jälki

• ryhmätyöskentelytaidot

• itsenäisen työskentelyn taidot

• viestintätaidot

• työvälineistä huolehtiminen.

 

Oppimisympäristö ja työtavat

 

Oppiminen pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Tekstejä pyritään tutkimaan niiden luontaisissa ympäristöissä ja kieltä käyttämään autenttisissa tilanteissa. Nykytekniikkaa hyödynnetään niin vuorovaikutuksessa kuin tekstien tulkitsemisessa, tuottamisessa ja jakamisessa: harjoitellaan mm. verkkolähteiden ja -sovellusten käyttöä, esim. pilvipalveluita.

 

Oppilaat työskentelevät ikään, ryhmään ja oppisisältöön sopivin työtavoin ja -menetelmin. Oppiaineessa työskennellään yksin, parin kanssa, ryhmässä tai opettajajohtoisesti. Opiskelu tapahtuu kirjoittaen, lukien, puhuen, kuunnellen, esittäen ja yhdessä tehden. Sen lisäksi, että vuorovaikutustaidot ovat oppiaineen sisältöalueena, korostuvat ne myös työtavoissa. Äidinkieli ja kirjallisuus on mukana 9. luokan Työelämätaidot-oppimiskokonaisuudessa. Kokonaisuuden äidinkielen ja kirjallisuuden osuus, työhakemuksen laatiminen, neuvottelutaidot ja tietoisku, on sisällytetty oppiaineen 9. luokan sisältöihin, ja ne otetaan osaltaan huomioon oppiaineen arvioinnissa.

 

Kirjallisia tekstejä tuotetaan tietoisesti prosessina: suunnittelu, luonnos, palaute, muokkaus ja viimeistely. Prosessinomaisuus näkyy myös muiden taitojen harjoittelussa: Viestintätilanteita suunnitellaan, harjoitellaan käytännössä ja tarkastellaan jälkikäteen. Tekstien tulkitsemisen avuksi opiskellaan erilaisia käsitteitä ja lukustrategioita. Tekstien visuaalisia ja tekstuaalisia piirteitä mallinnetaan ja kokeillaan itse käytännössä. Kielen ja kirjallisuuden käsitteiden oppiminen liitetään tekstien tutkimiseen.

 

Kunnan kulttuuripolulla oppilas tutustuu peruskoulun aikana taiteen eri lajeihin eri työtapoja käyttäen (ks. luku 1.4). Oppilaalla on vuosittain mahdollisuus suorittaa ns. lukudiplomi. 

 

Laaja-alainen osaaminen

 

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa laaja-alainen osaaminen näkyy hyvin. Kaikki laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet limittyvät jollain tavoin äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöihin ja tavoitteisiin.

 

L 1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Äidinkielessä ja kirjallisuudessa ajattelu on mukana kaikessa oppimisessa, oli kyse sitten vuorovaikutustaidoista, tekstien tulkitsemisesta ja tuottamisesta tai kielen ja kulttuurin ymmärtämisestä. Oppiaineessa keskitytään ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen hallintaan. Harjoitellaan tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua ja oman työskentelyn ja oppimisen arviointia. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia oppimis- ja opiskelustrategioitansa ja kehittämään niitä tietoisesti. Oppilaita kannustetaan luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja tuomaan ajatuksiaan esille. Harjoitellaan perustelemaan ajatuksia, tekemään päätelmiä, kuuntelemaan toisia ja näkemään asioita toisten silmin sekä löytämään vaihtoehtoja ja luovia ratkaisuja. Tutkitaan tiedon rakentumisen erilaisia tapoja, harjoitellaan tiedonhankintataitoja ja arvioidaan lähteiden luotettavuutta. Kehitetään kriittistä lukutaitoa. Kirjallisuuden, näyttämötaiteen ja elokuvien käsittely syventää eettistä ja esteettistä ajattelua herättämällä tunteita ja luomalla uusia oivalluksia.

 

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Vuorovaikutustilanteissa toimiminen ja kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustuminen tukee oppilaiden kulttuuri-identiteetin muodostumista. Oppilaita ohjataan lukemaan ympäristön kulttuurisia viestejä, tuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä sekä tunnistamaan siihen liittyviä arvoja. Mediaympäristöä analysoidaan ja sen vaikutuksia opitaan arvioimaan. Kulttuuriperintöön tutustutaan monipuolisesti. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Heillä on mahdollisuus tuottaa kulttuuria myös itse. Oppilaat harjoittelevat ilmaisemaan mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan monenlaisissa esiintymis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittavasti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaita rohkaistaan ilmaisemaan itseään monipuolisesti.

 

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Arjen taidoista nousevat esiin hyvät tavat ja sosiaaliset taidot, joita harjoitellaan eri vuorovaikutustilanteissa. Myös vastuu omasta opiskelusta korostuu, koska oppilaan pitää oppia hallitsemaan ajankäyttöään ja harjoitella tavoitteellista työskentelyä esim. kirjoja lukiessa tai tekstejä palauttaessa. Harjoitellaan kykyä suojata yksityisyyttään sekä tuoda mielipiteensä esiin muut huomioiden. Pohditaan teknologian merkitystä omassa elämässä erityisesti median kautta ja tarkastellaan mainosviestintää. Kriittinen lukija on kriittinen kuluttaja.

 

L4 Monilukutaito: Äidinkieli ja kirjallisuus on monilukutaidon äiti. Harjoitellaan tiedon tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen taitoja keskittymällä eri tilanteissa ja eri yhteyksissä käytettäviin teksteihin, myös työelämän teksteihin. Vahvistetaan kulttuurista lukutaitoa, kuvanlukutaitoa sekä medialukutaitoa. Oppilaita kannustetaan ilmaisemaan näkemyksiään monipuolisten viestinnän ja vaikuttamisen keinojen avulla.

 

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään erityisesti tekstien tulkitsemisessa, tuottamisessa ja jakamisessa. Oppilaita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Harjoitellaan monipuolista tiedon hankintaa ja tuottamista, tietolähteiden monipuolista käyttöä sekä lähdekriittisyyttä. Opetuksessa pyritään hyödyntämään yhteisöllisiä palveluita ja näyttämään yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys oppimiselle. Oppilaita opastetaan käyttämään erilaisia viestintäkanavia ja -tyylejä tarkoituksenmukaisesti.

 

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys: Työelämässä tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, jotka ymmärtävät erilaisia tekstejä ja jotka osaavat tuottaa niitä. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa harjoitellaan näitä taitoja. Myös oppiaineen työtavat, kuten tavoitteellisuus, yhdessä tekeminen ja itsearviointi, harjaannuttavat oman kokemuksen kautta tärkeitä työelämätaitoja ja yrittäjämäisyyttä.

 

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Harjoitellaan mielipiteen ilmaisua ja perustelua rakentavasti niin kirjallisesti kuin suullisesti, etsitään ratkaisuja yhteistyössä toisten kanssa sekä pohditaan erilaisten toimintatapojen oikeutusta eri näkökulmista. Toiminnassa opitaan neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista.Tutkitaan vaikuttavaa kieltä ja kirjallisuutta sekä vaikuttamiskeinoja. Myös oppiaineen työtavat ovat osallistavia.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

 

Oppilaalle annetaan hänen ikätasolleen sopivaa ohjausta ja tukea kaikissa niissä sisällöissä ja tavoitteissa, joita OPSiin on kirjattu. Lisäksi koulutyöskentelyssä tuetaan hänen kokonaisvaltaista kasvuaan ja kehitystään. Oppiainesta eriytetään tarpeen mukaan oppilaan yksilöllisten tavoitteiden ja haasteiden mukaan.

 

Oppilaan huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä oppiaineen oppisisältöjen ja tavoitteiden saavuttamiseksi ja oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Yleinen vanhempainilta pidetään seitsemännen luokan alussa, ja tällöin huoltajilla on mahdollisuus keskustella näistä asioista opettajan kanssa. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen osalta opettaja ohjaa tarvittaessa huoltajia siinä, miten he voisivat kotona tukea lapsensa oppimista.

 

Opettaja seuraa oppilaitten työskentelyä oppitunneilla ja tarjoaa tukea sen laajuisena, kuin se on tarpeen. Oppimista seurataan myös erilaisin kokein ja näytöin. Tarvittaessa oppilaalle tarjotaan tukiopetusta ja hänet voidaan ohjata osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilaalle annettavia tehtäviä eriytetään sen mukaan, mikä on oppilaan henkilökohtainen taitotaso ja mitkä ovat tavoitteet. Eriyttämistä voidaan tehdä sekä alaspäin että ylöspäin. Tällöin oppilas saa itselleen sopivan haastavia tehtäviä.

 

Oppimisen seuraamisessa tehdään erityisopetuksen seulonta- ja yksilötestejä, jotka tarkemmin eritellään koulun Erityisopetuksen käsikirjassa. Seulonta painottuu alaluokkiin. Yksilötestejä voidaan tehdä aina, kun siihen näyttää olevan tarvetta. Seulonta- ja yksilötestien perusteella oppilaalle suunnitellaan sopiva tuki, jos hän sitä tarvitsee. Oppilas voidaan ohjata myös tarkempiin koulupsykologin kognitiivisiin tutkimuksiin.

 

Oppilasta ohjataan tekemään itsearviointia, ja opettaja järjestää arviointikeskustelun jokaisen oppilaan kanssa vähintään kerran vuodessa. Tämä arviointikeskustelu voidaan toteuttaa myös vanhempainvarttina, jos vanhempien kutsuminen mukaan on tarpeellista. Oppilaan arviointi on kannustavaa, ja oppilasta ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja arvioimaan omaa osaamistaan realistisesti sekä asettamaan itselleen sopivia tavoitteita. Oppituntityöskentelyssä häntä ohjataan työskentelemään asettamiensa tavoitteiden mukaisesti ja niitä kohti.

 

Tarvittaessa oppilaalle järjestetään myös oppilashuollon tukea siten, kuin siitä luvussa 8 sanotaan.