Suomen kieli ja kirjallisuus

Kunnan OPS-sisältö

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

luokka

Oppilas

harjoittelee esiintymistä ja kuuntelemista

laatii haastattelukysymykset ja haastattelee jotakuta

osallistuu keskusteluihin ja tietää, miten keskustelussa toimitaan

pitää valmistellun puhe-esityksen

harjoittelee teatteri-ilmaisun keinoja ja ottaa osaa improvisaatioihin.

luokka

Oppilas

valmistautuu ja osallistuu väittelyyn ja keskusteluun

suunnittelee ja pitää mielipidepuheenvuoron

osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen.

luokka

Oppilas

laatii ja pitää tilannepuheen sekä esitelmän

valmistautuu ja osallistuu neuvotteluun

osallistuu erilaisiin keskusteluihin

suunnittelee ja pitää tietoiskun.

Luokkien 7 – 9 aikana:

Oppilas

arvioi vuorovaikutustaitojaan ja viestintätapojaan: oppilas asettaa itselleen vuorovaikutustaitojen tai -tilanteiden tavoitteita ja harjoittelun jälkeen arvioi itse onnistumistaan ja kehittämiskohteitaan

havainnoi ja arvioi toisten viestintätilanteita (esim. vertaispalaute)

näkee vuosittain yhden teatteriesityksen ja käsittelee sitä yksin tai yhdessä muiden kanssa

oppii eri viestintätilanteisiin kuuluvia tyypillisiä keinoja (esim. puhuttelu, eri viestintätilanteiden rakenteet, nonverbaali viestintä)

viestii erilaisissa ympäristöissä toiset huomioiden

tiedostaa, miten tilanne vaikuttaa viestijän valintoihin, esim. kielenkäyttöön.

S2 Tekstien tulkitseminen

luokka

Oppilas

erottaa faktan ja fiktion

lukee nuortenkirjan ja löytää nuortenkirjoille tyypillisimpiä piirteitä

osaa esitellä tietokirjaa

tutkii sarjakuvan keinoja

lukee ainakin yhden omavalintaisen teoksen

oppii kaunokirjallisuuden lajit, peruskäsitteet ja kerronnan keinot

tunnistaa kaunokirjallisuuden lajit ja kerronnan keinot sekä osaa kuvata kaunokirjallisia tekstejä peruskäsittein

osaa kertoa runoista peruskäsittein ja harjoittelee runojen tulkintaa

tunnistaa kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa (metafora, vertaus ja personifikaatio)

osaa draaman peruskäsitteitä

tunnistaa suoran ja epäsuoran esityksen ja osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä omassa tekstissään

sisäistää laajan tekstikäsityksen ja tunnistaa tekstien lajityypillisiä piirteitä

tietää uutiskriteerejä ja uutisen rakenteen

osaa lukea uutisgrafiikoita ja uutiskuvaa

hallitsee tiedonhaun vaiheet ja osaa merkitä painettujen ja sähköisten aineistojen lähdetiedot sekä arvioida tiedon luotettavuutta.

luokka

Oppilas

erottaa mielipiteen ja faktan

tunnistaa varmuusasteita, asenteita, perustelukeinoja ja suhtautumisen ilmaisemiskeinoja kielenkäyttötilanteissa

tunnistaa tietoa välittäviä ja kantaa ottavia tekstejä (esim. mielipidekirjoitus, kolumni ja hyötyartikkeli) ja osaa kertoa niiden piirteistä

käsittelee katsomaansa dokumenttielokuvaa

tietää median toimintatapoja, mm. mainoksen keinot ja somessa vaikuttaminen

osaa arvioida mediasisältöjen luotettavuutta (esim. valeuutiset)

ymmärtää käsitteet sananvapaus ja sensuuri

tuntee kertomakirjallisuuden lajityyppejä (scifi, kauhu, rikos, rakkaus ja fantasia) ja niiden ominaispiirteitä

lukee ainakin yhteisesti sovitut kaunokirjalliset sekä tieto- ja mediatekstit.

luokka

Oppilas

tutkii erimuotoisten tekstien kontekstisidonnaisuutta, tekstilajia sekä kirjoittajan valintoja (esim. sanavalinnat ja näkökulma)

kehittää taitoaan eritellä proosaa, lyriikkaa ja draamaa

ymmärtää tekstin tyyliseikkoja

tunnistaa kaunokirjallisuuden tyylisuuntia

tuntee suomalaista kirjallisuutta eri aikakausilta

lukee ainakin yhteisesti sovitut kaunokirjalliset sekä tieto- ja mediatekstit.

Luokkien 7 – 9 aikana:

Oppilas

tarkastelee ja pohtii omaa elämäänsä luetun avulla

jakaa lukukokemustaan puheenvuoroilla erilaisissa viestintäympäristöissä

käyttää oppimiaan käsitteitä tekstien tarkastelussa ja vertailussa

laajentaa lukemistaan nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen

lukee kriittisesti erilaisia tekstejä, myös tilastoja, kuvia ja verkkotekstejä.

S3 Tekstien tuottaminen

luokka

Oppilas

käyttää tekstien suunnittelussa erilaisia apuvälineitä (esim. ajatuskartta tai luettelo)

osaa kappalejaon ja osaa kirjoittaa eheitä kappaleita

hallitsee virkkeen muodostamisen ja oikeinkirjoituksen (esim. yhdyssanat ja pilkku sanojen ja lauseiden välissä)

tuottaa monenlaisia tekstejä (esim. tiivistelmä, koevastaus ja selostus)

merkitsee lähteet omiin teksteihinsä.

luokka

Oppilas

ilmaisee mielipiteensä ja perustelee sen

tuottaa tietoa välittäviä, kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä (esim. mielipidekirjoitus ja raportti)

harjoittelee rajaamaan tekstinsä näkökulman

hyödyntää toisen tekstiä omassa tekstissään ja viittaa lähteeseen.

9.luokka

Oppilas

hallitsee asiatekstin perusrakenteen

osaa rajata tekstinsä aihetta ja valita näkökulman

oppii tuottamaan laajempia ja syvempiä sisältöjä teksteihinsä

kirjoittaa pohdiskelevia ja eritteleviä tekstejä (esim. novellianalyysi ja essee)

tuottaa työnhakuun liittyviä tekstejä (esim. hakemus)

osaa käyttää toisen tekstiä oman tekstin osana lähdeviittauksin

käyttää tekstin sidostuskeinoja

hallitsee asiatyylin.

Luokkien 7 - 9 aikana

Oppilas

tottuu muokkaamaan tekstiään mm. palautteen perusteella

oppii hyödyntämään erilaisten tekstien piirteitä ja keinoja omissa teksteissään

huomioi tekstin tarkoituksen, kohderyhmän ja kontekstin teksteissään

käyttää oppimiaan käsitteitä ja keinoja tekstien tuottamisessa

on tietoinen tekijänoikeuksista ja ottaa ne huomioon teksteissään

tuottaa tekstejä eri muodoissaan.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

luokka

Oppilas

erittelee sanastoa (esim. ylä- ja alakäsitteet)

hallitsee kieliopin käsitteitä (esim. sanaluokat, virke, pää- ja sivulause) sekä kaunokirjallisuuden peruskäsitteet

tutustuu tietokirjallisuuden lajeihin

ymmärtää median tehtäviä ja sosiaalisen median toimintatapoja.

luokka

Oppilas

tarkastelee erityisesti mediakulttuurin eri muotoja

hallitsee kieliopin käsitteistä lauseen, lausekkeen ja lauseenjäsenet sekä modukset

tietää, että muut kielet vaikuttavat suomen kieleen

tunnistaa asiatyylin piirteitä

kehittää virkerakenteitaan (mm. verbien ja pronominien käyttö).

luokka

Oppilas

kehittää virkerakenteitaan (mm. virkkeen osien symmetria ja sanajärjestys)

parantaa oikeinkirjoitustaitojaan

ymmärtää suomen kielen ominaispiirteitä, vaihtelua ja sanaston muodostumisen tapoja sekä vertaa suomea muihin kieliin

hahmottaa Suomen kielitilanteen ja tietää suomen sukukielet

perehtyy kielen käytön vaikutusmahdollisuuksiin

oppii kertomuksellisuuden keinoja mediassa

tunnistaa kansanperinteen eri lajeja

tunnistaa kaunokirjallisuuden tyylejä

tutustuu maailmankirjallisuuden vaiheisiin

perehtyy suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin.

Luokkien 7 - 9 aikana

Oppilas

tekee havaintoja kielen rakenteista, eri tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tyyliin ja sävyyn

käyttää oppimiaan käsitteitä tekstien tarkastelussa ja vertailussa

tutustuu kulttuurin eri ilmenemismuotoihin, esim. elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuuriin

voi tuottaa kulttuuria itse, esim. kuunnelmia, videoita, blogeja ja päivänavauksia

lukee erilaisia teoksia, esim. nuortenkirjoja ja nykykirjallisuutta

suorittaa halutessaan lukudiplomin.

Arviointi

Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja työskentelyyn. Arviointiin vaikuttavat niin kirjoitetut kuin puhutut tekstit: kirjoitelmat, kokeet, ryhmätyöt, suulliset näytöt sekä yksilö- ja ryhmäviestintätilanteet. Arviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että opittuihin tietoihin ja taitoihin: vuorovaikutustaidot, tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taidot sekä kieli-, kirjallisuus- ja kulttuuritietous. Arviointi auttaa oppilasta tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Arviointitieto ohjaa oppilasta suuntaamaan työskentelyään sekä opettajaa suunnittelemaan opetusta.

Oppilas arvioi omaa opiskeluaan ja oppimistaan ja keskustelee siitä opettajan kanssa säännöllisesti. Oppiainekohtainen arviointikeskustelu pidetään ainakin kerran lukuvuodessa.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyn vaikutus arvosanaan vaihtelee ikätason ja oppisisällön mukaan. Työskentelyssä arvioidaan seuraavia asioita:

vastuun ottaminen opiskelusta

tavoitteellinen työskentely ja työn loppuun saattaminen ajallaan

työskentely ohjeiden mukaan

osallistuminen

yritteliäisyys

aiemmin opitun soveltaminen

työn jälki

ryhmätyöskentelytaidot

itsenäisen työskentelyn taidot

viestintätaidot

työvälineistä huolehtiminen.

Oppimisympäristö ja työtavat

Oppiminen pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Tekstejä pyritään tutkimaan niiden luontaisissa ympäristöissä ja kieltä käyttämään autenttisissa tilanteissa. Nykytekniikkaa hyödynnetään niin vuorovaikutuksessa kuin tekstien tulkitsemisessa, tuottamisessa ja jakamisessa: harjoitellaan mm. verkkolähteiden ja -sovellusten käyttöä, esim. pilvipalveluita.

Oppilaat työskentelevät ikään, ryhmään ja oppisisältöön sopivin työtavoin ja -menetelmin. Oppiaineessa työskennellään yksin, parin kanssa, ryhmässä tai opettajajohtoisesti. Opiskelu tapahtuu kirjoittaen, lukien, puhuen, kuunnellen, esittäen ja yhdessä tehden. Sen lisäksi, että vuorovaikutustaidot ovat oppiaineen sisältöalueena, korostuvat ne myös työtavoissa. Äidinkieli ja kirjallisuus on mukana 9. luokan Työelämätaidot-oppimiskokonaisuudessa. Kokonaisuuden äidinkielen ja kirjallisuuden osuus, työhakemuksen laatiminen, neuvottelutaidot ja tietoisku, on sisällytetty oppiaineen 9. luokan sisältöihin, ja ne otetaan osaltaan huomioon oppiaineen arvioinnissa.

Kirjallisia tekstejä tuotetaan tietoisesti prosessina: suunnittelu, luonnos, palaute, muokkaus ja viimeistely. Prosessinomaisuus näkyy myös muiden taitojen harjoittelussa: Viestintätilanteita suunnitellaan, harjoitellaan käytännössä ja tarkastellaan jälkikäteen. Tekstien tulkitsemisen avuksi opiskellaan erilaisia käsitteitä ja lukustrategioita. Tekstien visuaalisia ja tekstuaalisia piirteitä mallinnetaan ja kokeillaan itse käytännössä. Kielen ja kirjallisuuden käsitteiden oppiminen liitetään tekstien tutkimiseen.

Kunnan kulttuuripolulla oppilas tutustuu peruskoulun aikana taiteen eri lajeihin eri työtapoja käyttäen (ks. luku 1.4). Oppilaalla on vuosittain mahdollisuus suorittaa ns. lukudiplomi.

Laaja-alainen osaaminen

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa laaja-alainen osaaminen näkyy hyvin. Kaikki laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet limittyvät jollain tavoin äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöihin ja tavoitteisiin.

L 1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Äidinkielessä ja kirjallisuudessa ajattelu on mukana kaikessa oppimisessa, oli kyse sitten vuorovaikutustaidoista, tekstien tulkitsemisesta ja tuottamisesta tai kielen ja kulttuurin ymmärtämisestä. Oppiaineessa keskitytään ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen hallintaan. Harjoitellaan tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua ja oman työskentelyn ja oppimisen arviointia. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia oppimis- ja opiskelustrategioitansa ja kehittämään niitä tietoisesti. Oppilaita kannustetaan luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja tuomaan ajatuksiaan esille. Harjoitellaan perustelemaan ajatuksia, tekemään päätelmiä, kuuntelemaan toisia ja näkemään asioita toisten silmin sekä löytämään vaihtoehtoja ja luovia ratkaisuja. Tutkitaan tiedon rakentumisen erilaisia tapoja, harjoitellaan tiedonhankintataitoja ja arvioidaan lähteiden luotettavuutta. Kehitetään kriittistä lukutaitoa. Kirjallisuuden, näyttämötaiteen ja elokuvien käsittely syventää eettistä ja esteettistä ajattelua herättämällä tunteita ja luomalla uusia oivalluksia.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Vuorovaikutustilanteissa toimiminen ja kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustuminen tukee oppilaiden kulttuuri-identiteetin muodostumista. Oppilaita ohjataan lukemaan ympäristön kulttuurisia viestejä, tuntemaan ja arvostamaan kulttuuriperintöä sekä tunnistamaan siihen liittyviä arvoja. Mediaympäristöä analysoidaan ja sen vaikutuksia opitaan arvioimaan. Kulttuuriperintöön tutustutaan monipuolisesti. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Heillä on mahdollisuus tuottaa kulttuuria myös itse. Oppilaat harjoittelevat ilmaisemaan mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan monenlaisissa esiintymis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittavasti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaita rohkaistaan ilmaisemaan itseään monipuolisesti.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Arjen taidoista nousevat esiin hyvät tavat ja sosiaaliset taidot, joita harjoitellaan eri vuorovaikutustilanteissa. Myös vastuu omasta opiskelusta korostuu, koska oppilaan pitää oppia hallitsemaan ajankäyttöään ja harjoitella tavoitteellista työskentelyä esim. kirjoja lukiessa tai tekstejä palauttaessa. Harjoitellaan kykyä suojata yksityisyyttään sekä tuoda mielipiteensä esiin muut huomioiden. Pohditaan teknologian merkitystä omassa elämässä erityisesti median kautta ja tarkastellaan mainosviestintää. Kriittinen lukija on kriittinen kuluttaja.

L4 Monilukutaito: Äidinkieli ja kirjallisuus on monilukutaidon äiti. Harjoitellaan tiedon tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen taitoja keskittymällä eri tilanteissa ja eri yhteyksissä käytettäviin teksteihin, myös työelämän teksteihin. Vahvistetaan kulttuurista lukutaitoa, kuvanlukutaitoa sekä medialukutaitoa. Oppilaita kannustetaan ilmaisemaan näkemyksiään monipuolisten viestinnän ja vaikuttamisen keinojen avulla.

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään erityisesti tekstien tulkitsemisessa, tuottamisessa ja jakamisessa. Oppilaita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Harjoitellaan monipuolista tiedon hankintaa ja tuottamista, tietolähteiden monipuolista käyttöä sekä lähdekriittisyyttä. Opetuksessa pyritään hyödyntämään yhteisöllisiä palveluita ja näyttämään yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys oppimiselle. Oppilaita opastetaan käyttämään erilaisia viestintäkanavia ja -tyylejä tarkoituksenmukaisesti.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys: Työelämässä tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, jotka ymmärtävät erilaisia tekstejä ja jotka osaavat tuottaa niitä. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa harjoitellaan näitä taitoja. Myös oppiaineen työtavat, kuten tavoitteellisuus, yhdessä tekeminen ja itsearviointi, harjaannuttavat oman kokemuksen kautta tärkeitä työelämätaitoja ja yrittäjämäisyyttä.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Harjoitellaan mielipiteen ilmaisua ja perustelua rakentavasti niin kirjallisesti kuin suullisesti, etsitään ratkaisuja yhteistyössä toisten kanssa sekä pohditaan erilaisten toimintatapojen oikeutusta eri näkökulmista. Toiminnassa opitaan neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista.Tutkitaan vaikuttavaa kieltä ja kirjallisuutta sekä vaikuttamiskeinoja. Myös oppiaineen työtavat ovat osallistavia.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Oppilaalle annetaan hänen ikätasolleen sopivaa ohjausta ja tukea kaikissa niissä sisällöissä ja tavoitteissa, joita OPSiin on kirjattu. Lisäksi koulutyöskentelyssä tuetaan hänen kokonaisvaltaista kasvuaan ja kehitystään. Oppiainesta eriytetään tarpeen mukaan oppilaan yksilöllisten tavoitteiden ja haasteiden mukaan.

Oppilaan huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä oppiaineen oppisisältöjen ja tavoitteiden saavuttamiseksi ja oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Yleinen vanhempainilta pidetään seitsemännen luokan alussa, ja tällöin huoltajilla on mahdollisuus keskustella näistä asioista opettajan kanssa. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen osalta opettaja ohjaa tarvittaessa huoltajia siinä, miten he voisivat kotona tukea lapsensa oppimista.

Opettaja seuraa oppilaitten työskentelyä oppitunneilla ja tarjoaa tukea sen laajuisena, kuin se on tarpeen. Oppimista seurataan myös erilaisin kokein ja näytöin. Tarvittaessa oppilaalle tarjotaan tukiopetusta ja hänet voidaan ohjata osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilaalle annettavia tehtäviä eriytetään sen mukaan, mikä on oppilaan henkilökohtainen taitotaso ja mitkä ovat tavoitteet. Eriyttämistä voidaan tehdä sekä alaspäin että ylöspäin. Tällöin oppilas saa itselleen sopivan haastavia tehtäviä.

Oppimisen seuraamisessa tehdään erityisopetuksen seulonta- ja yksilötestejä, jotka tarkemmin eritellään koulun Erityisopetuksen käsikirjassa. Seulonta painottuu alaluokkiin. Yksilötestejä voidaan tehdä aina, kun siihen näyttää olevan tarvetta. Seulonta- ja yksilötestien perusteella oppilaalle suunnitellaan sopiva tuki, jos hän sitä tarvitsee. Oppilas voidaan ohjata myös tarkempiin koulupsykologin kognitiivisiin tutkimuksiin.

Oppilasta ohjataan tekemään itsearviointia, ja opettaja järjestää arviointikeskustelun jokaisen oppilaan kanssa vähintään kerran vuodessa. Tämä arviointikeskustelu voidaan toteuttaa myös vanhempainvarttina, jos vanhempien kutsuminen mukaan on tarpeellista. Oppilaan arviointi on kannustavaa, ja oppilasta ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja arvioimaan omaa osaamistaan realistisesti sekä asettamaan itselleen sopivia tavoitteita. Oppituntityöskentelyssä häntä ohjataan työskentelemään asettamiensa tavoitteiden mukaisesti ja niitä kohti.

Tarvittaessa oppilaalle järjestetään myös oppilashuollon tukea siten, kuin siitä luvussa 8 sanotaan.

0 kommenttia

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppimäärän erityinen tehtävä

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtäväkuvaus, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet sekä ohjaus, eriyttäminen ja tukisekä oppilaan oppimisen arviointikoskevat myös suomenkieli ja kirjallisuus -oppimäärää.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen tukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Vuosiluokilla 7–9 erityisenä tehtävänä on monipuolistaa oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Opetuksessa ohjataan tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön, ilmaisuun ja viestintään eri ympäristöissä. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat kielelliset ja vuorovaikutusvalmiudet otetaan huomioon. Kirjallisuudenopetuksessa kannustetaan elämykselliseen ja monipuoliseen lukemiseen.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä	S1	L2, L3, L6, L7
T2 kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan	S1	L1, L2, L3, L7
T3 ohjata oppilasta monipuolistamaan taitojaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin.	S1	L1, L2, L3, L7
T4 kannustaa oppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä	S1	L1, L2, L6, L7
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata oppilasta kehittämään tekstien ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita	S2	L1, L2, L4
T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä	S2	L1, L2, L4, L5
T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitäkäyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa	S2	L1, L2, L4
T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla	S2	L2, L4, L5, L6
T9 kannustaa oppilasta laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista	S2	L1, L2, L4, L5
Tekstien tuottaminen
T10 rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana	S3	L2, L4, L5, L7
T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja	S3	L2, L4, L5
T12 ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana	S3	L2, L4, L5, L6
T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista	S3	L2, L4, L5, L6
T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen	S3	L2, L4, L5, L7
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia	S4	L1, L2, L4
T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen	S4	L1, L2, L4
T17 ohjata oppilas tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa oppilasta pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tiedostumaan omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa oppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi	S4	L2, L4, L6, L7

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa, vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä kielen keinoista ja omaksutaan niitä osaksi omaa kielenkäyttöä. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja teatteri-ilmaisun keinoihin draaman toimintamuotojen avulla. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnollistamista. Harjoitellaan arvioimaan omia vuorovaikutustaitoja ja viestintätapoja ja havaitsemaan niiden kehittämiskohteita.

S2 Tekstien tulkitseminen: Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- jaasiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta. Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

S3 Tekstien tuottaminen: Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä.Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä. Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaankappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet, lauseke) jaopitaan käyttämäänasioiden välisten suhteiden ilmaisukeinojasekä ilmaisemaanviittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja,sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa. Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen: Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin, suomen sukukieliin ja suomen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen ohjailun periaatteisiin. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan suomen kielelle tyypillisiin äänne-, muoto- ja lauserakenteenpiirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta toisiinsa sanaston ja nimistön tasolla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten kansanperinteeseen, elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin. Tarjotaan mahdollisuuksia tuottaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, joihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen että suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja, klassikoita ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan hyvän/ kahdeksan osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä	S1	Vuorovaikutus erilaisissa viestintäympäristöissä	Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa, osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja ja osaa tarkkailla oman viestintänsä vaikutuksia muihin.
T2 kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan	S1	Vuorovaikutus ryhmässä	Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen uskottavasti. Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan vuorovaikutustilanteissa.
T3 ohjata oppilasta monipuolistamaan kokonaisilmaisun taitojaan erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin.	S1	Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot	Oppilas osaa ilmaista itseään ja käyttää tavoitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisilmaisun keinoja. Oppilas osaa esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen ja ottaa esittäessään huomioon yleisönsä ja käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.
T4 kannustaa oppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä	S1	Vuorovaikutustaitojen kehittäminen	Oppilas osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen pohjalta ja nimetä kehittämiskohteita.
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata oppilasta kehittämään tekstien lukemisessa, ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita	S2	Tekstinymmärtämisen strategiat	Oppilas osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategioita itsenäisesti. Oppilas osaa arvioida omaa lukutaitoaan ja nimetä kehittämiskohteita.
T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä	S2	Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito	Oppilas osaa käyttää ja tulkita ohjatusti erityyppisiä, monimuotoisia ja myös itselleen uudenlaisia tekstejä.
T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitäkäyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa	S2	Tekstien erittely ja tulkinta	Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin, pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä.
T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla	S2	Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys	Oppilas osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Oppilas osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.
T9 kannustaa oppilasta laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista	S2	Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta ja lukukokemusten jakaminen	Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä, käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä ja osaa liittää tekstit johonkin kontekstiin. Oppilas löytää itsenäisesti itselleen ja tilanteeseen sopivaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Oppilas lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan.
Tekstien tuottaminen
T10 rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana	S3	Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito	Oppilas tuottaa ohjatusti myös itselleen uudenlaisia tekstejä, kokeilee erilaisia tapoja ja keinoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksiään. Oppilas osaa kuvailla itseään tekstien tuottajana.
T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja	S3	Tekstilajien hallinta	Oppilas osaa ohjatusti tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä ja käyttää niille tyypillisiä ilmaisutapoja.
T12 ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana	S3	Tekstien tuottamisen prosessien hallinta	Oppilas osaa nimetä tekstien tuottamisen prosessin vaiheita ja osaa työskennellä niiden mukaisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilas antaa ja vastaanottaa palautetta teksteistä ja osaa arvioida omia tekstintuottamisen taitojaan ja nimetä niiden kehittämiskohteita.
T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista	S3	Kirjoitetun kielen konventioiden hallinta ja kirjoitustaito	Oppilas tuntee kirjoitettujen tekstien perusrakenteita ja kirjoitetun yleiskielen piirteitä ja osaa hyödyntää tietoa tekstejä kirjoittaessaan ja muokatessaan. Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.	S3	Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä	Oppilas osaa käyttää omissa teksteissään muualta hankittua tietoa. Oppilas osaa tehdä muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään. Oppilas noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa merkitä lähteet.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia	S4	Kielitietoisuuden kehittyminen	Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtia niiden merkityksiä ja kuvata eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja.
T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen	S4	Kirjallisuuden tuntemuksen, kulttuuritietoisuuden ja lukuharrastuksen kehittyminen	Oppilas tuntee ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta sekä osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan. Oppilas tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria. Oppilas tuntee kirjallisuuden päälajit ja on lukenut sovitut kirjat.
T17 ohjata oppilas tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa oppilasta pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tulemaan tietoiseksi omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa oppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi	S4	Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen	Oppilas osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Oppilas osaa kuvailla äidinkielten merkitystä ja suomen kielen piirteitä ja asemaa muiden kielten joukossa.