15.4.12 HISTORIA

Kunnan OPS-sisältö

HISTORIA

Historian opetuksen tehtävät yleisellä tasolla:

  • historiatietoisuuden ja sitä kautta nykyiseen johtaneen kehityksen ymmärtäminen
  • kulttuurien tuntemuksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen
  • vastuullisen kansalaisuuden periaatteiden omaksuminen
  • työn arvostaminen
  • yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja niissä tapahtuneiden muutosten tunnistaminen
  • tulevaisuuden valintojen pohtiminen

Historian opetuksen tehtävät yksilötasolla:

  • tärkeintä on auttaa oppilasta:
  1. rakentamaan omaa identiteettiä
  2. omaksumaan roolia aktiivisena kansalaisena
  3. ymmärtämään erilaisuutta

  • lisäksi on tärkeää:
  1. ohjata oppilasta näkemään yksilö historiallisena toimijana ja toiminnan taustalla olevia motiiveja
  2. auttaa oppilasta ymmärtämään historian koostuvan erilaisista ja alati muuttuvista tulkinnoista
  3. kehittää taitoa lukea ja analysoida menneitä lähteitä sekä tehdä niistä ikätasolleen päteviä tulkintoja

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin

liittyvät

sisältöalueet

Laaja-

alainen

osaaminen

7 lk

8 lk

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan

kiinnostusta historiasta

tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6

L1-L7

Opiskelijan motivointi erilaisin vuorovaikutuk-
sellisin ja tutkimukselli-
sin työmenetelmin

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen
vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:

- oma vastuu hyvinvoinnista


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa


Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

Opiskelijan motivointi erilaisin vuorovaikutuk-
sellisin ja tutkimuksellisin menetelmin

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen,
vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

- hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

Työelämätaidot ja yritteliäsyys:

- paikallinen rakennemuutos maatalousvaltaisesta alueesta nykytilanteeseen

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S1–S6

L1-L5

Innostetaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista, sarjakuvista ja kirjallisuudesta sekä samalla arvioimaan kriittisesti eri lähteistä saatua tietoa (medialukutaito)

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:

- oma vastuu hyvinvoinnista

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

Innostetaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista, sarjakuvista ja kirjallisuudesta sekä samalla arvioimaan kriittisesti eri lähteistä saatua tietoa (medialukutaito)

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

- hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6

L1, L2, L4

Kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen ja siihen, miten erilaisil-
la tulkinnoilla on vaiku-
tettu historian kulkuun

Kulttuurinen osaaminen
vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen ja siihen, miten erilaisilla tulkinnoilla on vaikutettu historian kulkuun

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6

L1, L2, L3

1800-luvun yhteiskunta

- teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

- uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa

- nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin)






Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen
vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:

- oma vastuu hyvinvoinnista

Suurten sotien aika

- maailmansodat, kylmä sota

- ihmisoikeudet sodan jaloissa

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen

- elinkeinorakenteen muutos

- kaupungistuminen

Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

- kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia

- 2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet


Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

- hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6

L1-L4, L6, L7

1800-luvun yhteiskunta

- teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

- uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa

- nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin)






Kulttuurinen osaaminen
vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:

- oma vastuu hyvinvoinnista


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa






Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

Suurten sotien aika

- maailmansodat, kylmä sota

- ihmisoikeudet sodan jaloissa

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen

- elinkeinorakenteen muutos

- kaupungistuminen

Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

- kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia

2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet


Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

- hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Työelämätaidot ja yritteliäsyys:

- paikallinen rakennemuutos maatalousvaltaisesta alueesta nykytilanteeseen


Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6

L1, L2, L4

1800-luvun yhteiskunta

- teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

- uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa

- nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin)







Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen
vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa

Suurten sotien aika

- maailmansodat, kylmä sota

- ihmisoikeudet sodan jaloissa

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen

- elinkeinorakenteen muutos

- kaupungistuminen

Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

- kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia

2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet



Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6

L1, L2, L4

1800-luvun yhteiskunta

- teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

- uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa

- nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin














Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Suurten sotien aika

- maailmansodat, kylmä sota

- ihmisoikeudet sodan jaloissa

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen

- elinkeinorakenteen muutos

- kaupungistuminen

Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

- kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia

2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet



Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S6

L1, L2, L4

Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja

- uudet lähteet ja tarkastelutavat muuttavat niitä

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki





Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa




Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja

- uudet lähteet ja tarkastelutavat muuttavat niitä

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielma tekeminen

- lähdekritiikki





Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1–S6

L1-L4, L7

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:

- oma vastuu hyvinvoinnista


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

- hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6

L1, L2, L4, L5

Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa



Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6

L1, L2, L4, L5

Tutkimuksellisten työtapojen käyttö

- eri ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkiminen

- avoimet oppimisympäristöt


Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa


Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksellisten työtapojen käyttö

- eri ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkiminen

- avoimet oppimisympäristöt


Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen ja

yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1–S6

L1-L7

”Selviääkö maapallo kulutuksen lisääntymisestä?”

- kestävän kehityksen periaate

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- paikallishistorian lähteiden tutkiminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:

- oma vastuu hyvinvoinnista

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen

osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa





Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

”Voiko talous kasvaa jatkuvasti?”

- kestävän kehityksen periaate

Ajattelun ja oppimisen taidot:

- historiallisen tutkielman tekeminen

- lähdekritiikki

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet,

demokratia ja oikeusvaltio

- asenne muihin kulttuureihin,

suvaitsevaisuus

- Suomi avun saajana 1939-44

- yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

- hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä

Monilukutaito

- erilaisten lähteiden löytäminen

- yhteistyö äidinkielen kanssa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

- sähköiset lähteet ja aineistot

- internetin käyttö tiedonhaussa

- käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa

Työelämätaidot ja yritteliäsyys:

- paikallinen rakennemuutos maatalousvaltaisesta alueesta nykytilanteeseen

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

  • tavoitteena
  1. monipuolinen havainnointi ja kommunikointi
  2. tekstin ja puheen tuottaminen ja tulkinta
  3. draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttö

  • tarvittaessa
  1. yksinkertaistetaan tekstejä ja avataan käsitteitä
  2. yhteiskunta- ja demokratia –käsitteitä syvennetään koko peruskoulun ajan

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Kirjallisten tehtävien lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Arvioinnin painopiste on oltava tiedon soveltamisessa ja historiallisen ajattelun hallinnassa. Sisältöjen muistaminen on toisarvoista. Savitaipaleella historian päättöarviointi annetaan 8. luokan lopussa. Vaatimukset hyvälle osaamiselle (päättöarvosanalle 8) ovat seuraavat:

  1. tiedon hankkimisesta menneisyydestä oppilas
  • osaa etsiä tietoa erilaisista lähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja
  • osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä
  1. historian ilmiöiden ymmärtämisessä oppilas
  • ymmärtää missä järjestyksessä asiat ovat tapahtuneet
  • pystyy samaistumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja ymmärtämään tämän toimintaa
  • erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä
  • osaa arvioida miksi ennen toimittiin toisin tai samoin kuin nyt

  1. historiallisen tiedon käyttämisessä oppilas
  • muodostaa tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja
  • kuvailee ihmisen toiminnan tarkoitusperiä
  • arvioi erilaisten tulkintojen luetettavuutta
  • perustelee tulevaisuuden valintoja tulkiten menneisyyttä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6

L1-L7

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S1–S6

L1-L5

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6

L1, L2, L4

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6

L1, L2, L3

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6

L1-L4, L6, L7

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6

L1, L2, L4

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6

L1, L2, L4

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S6

L1, L2, L4

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1–S6

L1-L4, L7

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6

L1, L2, L4, L5

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6

L1, L2, L4, L5

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1–S6

L1-L7

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja

seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti

tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten

holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.

Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja

palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien

maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.

Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukinoppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Historian opetuksen tavoitteena on

Sisäl­tö­alu­eet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6

Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

S1–S6

Historiatiedon hankkiminen

Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.

T3auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6

Lähteiden tulkitseminen

Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6

Kronologian ymmärtäminen

Oppilas osaa sijoittaaopiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.

T5ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6

Historiallinen empatia

Oppilas pystyy asettautumaanmenneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.

T6auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6

Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa

Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä.

T7ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6

Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen

Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennensamoin tai toisin kuin nykyään.

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S6

Historian tulkitseminen

Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.

T9ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1–S6

Ihmisen toiminnan selittäminen

Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6

Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen

Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta.

T11harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6

Historiatiedon tuottaminen

Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota.

T12ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtojahistoriatietämyksensä avulla

S1–S6

Historiatietoisuus

Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja