15.4.12 HISTORIA
Kunnan OPS-sisältö
HISTORIA
Historian opetuksen tehtävät yleisellä tasolla:
- historiatietoisuuden ja sitä kautta nykyiseen johtaneen kehityksen ymmärtäminen
- kulttuurien tuntemuksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen
- vastuullisen kansalaisuuden periaatteiden omaksuminen
- työn arvostaminen
- yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja niissä tapahtuneiden muutosten tunnistaminen
- tulevaisuuden valintojen pohtiminen
Historian opetuksen tehtävät yksilötasolla:
- tärkeintä on auttaa oppilasta:
- rakentamaan omaa identiteettiä
- omaksumaan roolia aktiivisena kansalaisena
- ymmärtämään erilaisuutta
- lisäksi on tärkeää:
- ohjata oppilasta näkemään yksilö historiallisena toimijana ja toiminnan taustalla olevia motiiveja
- auttaa oppilasta ymmärtämään historian koostuvan erilaisista ja alati muuttuvista tulkinnoista
- kehittää taitoa lukea ja analysoida menneitä lähteitä sekä tehdä niistä ikätasolleen päteviä tulkintoja
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet |
Laaja- alainen osaaminen |
7 lk |
8 lk |
Merkitys, arvot ja asenteet |
||||
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena |
S1–S6 |
L1-L7 |
Opiskelijan motivointi erilaisin vuorovaikutuk- Ajattelun ja oppimisen taidot: - paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- oma vastuu hyvinvoinnista
- erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan |
Opiskelijan motivointi erilaisin vuorovaikutuk- Ajattelun ja oppimisen taidot: - historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa Työelämätaidot ja yritteliäsyys: - paikallinen rakennemuutos maatalousvaltaisesta alueesta nykytilanteeseen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: - kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä |
||||
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta |
S1–S6 |
L1-L5 |
Innostetaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista, sarjakuvista ja kirjallisuudesta sekä samalla arvioimaan kriittisesti eri lähteistä saatua tietoa (medialukutaito)
Ajattelun ja oppimisen taidot: - paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: - oma vastuu hyvinvoinnista
Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
|
Innostetaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista, sarjakuvista ja kirjallisuudesta sekä samalla arvioimaan kriittisesti eri lähteistä saatua tietoa (medialukutaito)
Ajattelun ja oppimisen taidot: - historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
|
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
|
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
Kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen ja siihen, miten erilaisil-
Kulttuurinen osaaminen - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa |
Kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen ja siihen, miten erilaisilla tulkinnoilla on vaikutettu historian kulkuun
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa
|
Historian ilmiöiden ymmärtäminen |
||||
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä |
S1–S6 |
L1, L2, L3 |
1800-luvun yhteiskunta - teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys - uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa - nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin)
- paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- oma vastuu hyvinvoinnista |
Suurten sotien aika - maailmansodat, kylmä sota - ihmisoikeudet sodan jaloissa Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen - elinkeinorakenteen muutos - kaupungistuminen Nykyisen maailmanpolitiikan juuret - kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia - 2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet - historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa - hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
|
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa |
S1–S6 |
L1-L4, L6, L7 |
1800-luvun yhteiskunta - teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys - uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa - nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin)
- länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- oma vastuu hyvinvoinnista
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan
|
Suurten sotien aika - maailmansodat, kylmä sota - ihmisoikeudet sodan jaloissa Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen - elinkeinorakenteen muutos - kaupungistuminen Nykyisen maailmanpolitiikan juuret - kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia 2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa - hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
Työelämätaidot ja yritteliäsyys: - paikallinen rakennemuutos maatalousvaltaisesta alueesta nykytilanteeseen
- kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan |
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
1800-luvun yhteiskunta - teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys - uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa - nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin)
- paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
|
Suurten sotien aika - maailmansodat, kylmä sota - ihmisoikeudet sodan jaloissa Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen - elinkeinorakenteen muutos - kaupungistuminen Nykyisen maailmanpolitiikan juuret - kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia 2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet
- historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa |
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
1800-luvun yhteiskunta - teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys - uudet aatteet muuttavat ajattelua ja yhteiskuntaa - nykymuotoisen Suomen perusta valetaan (autonomiasta itsenäisyyden alkuvaiheisiin
- paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa |
Suurten sotien aika - maailmansodat, kylmä sota - ihmisoikeudet sodan jaloissa Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen arkielämän historiaa painottaen - elinkeinorakenteen muutos - kaupungistuminen Nykyisen maailmanpolitiikan juuret - kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteinen historia 2000-luvun uudenlaiset poliittiset jännitteet
- historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
|
Historiallisen tiedon käyttäminen |
||||
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja - uudet lähteet ja tarkastelutavat muuttavat niitä
Ajattelun ja oppimisen taidot: - paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
|
Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja - uudet lähteet ja tarkastelutavat muuttavat niitä
Ajattelun ja oppimisen taidot: - historiallisen tutkielma tekeminen - lähdekritiikki - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
|
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä |
S1–S6 |
L1-L4, L7 |
Ajattelun ja oppimisen taidot: - paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- oma vastuu hyvinvoinnista
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: - kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan
|
Ajattelun ja oppimisen taidot: - historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: - kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan
|
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta |
S1–S6 |
L1, L2, L4, L5 |
Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja
Ajattelun ja oppimisen taidot: - paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
|
Ymmärrys siitä, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja
Ajattelun ja oppimisen taidot: - historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
|
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta |
S1–S6 |
L1, L2, L4, L5
|
Tutkimuksellisten työtapojen käyttö - eri ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkiminen - avoimet oppimisympäristöt
Ajattelun ja oppimisen taidot: - paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
- erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
|
Tutkimuksellisten työtapojen käyttö - eri ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkiminen - avoimet oppimisympäristöt
Ajattelun ja oppimisen taidot: - historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen ja yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa |
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla |
S1–S6 |
L1-L7 |
”Selviääkö maapallo kulutuksen lisääntymisestä?” - kestävän kehityksen periaate Ajattelun ja oppimisen taidot: - paikallishistorian lähteiden tutkiminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: - oma vastuu hyvinvoinnista
Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan
|
”Voiko talous kasvaa jatkuvasti?” - kestävän kehityksen periaate
Ajattelun ja oppimisen taidot: - historiallisen tutkielman tekeminen - lähdekritiikki
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu - länsimaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio - asenne muihin kulttuureihin, suvaitsevaisuus - Suomi avun saajana 1939-44 - yhteistyö kielten, uskonnon ja maantiedon kanssa
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - hyvinvointivaltion kehittyminen länsimaalaisena ilmiönä
Monilukutaito - erilaisten lähteiden löytäminen - yhteistyö äidinkielen kanssa
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: - sähköiset lähteet ja aineistot - internetin käyttö tiedonhaussa - käyttäytymisen perusteet sosiaalisessa mediassa
Työelämätaidot ja yritteliäsyys: - paikallinen rakennemuutos maatalousvaltaisesta alueesta nykytilanteeseen Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: kulutusvaikutusten yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan |
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9
- tavoitteena
- monipuolinen havainnointi ja kommunikointi
- tekstin ja puheen tuottaminen ja tulkinta
- draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttö
- tarvittaessa
- yksinkertaistetaan tekstejä ja avataan käsitteitä
- yhteiskunta- ja demokratia –käsitteitä syvennetään koko peruskoulun ajan
Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9
Kirjallisten tehtävien lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Arvioinnin painopiste on oltava tiedon soveltamisessa ja historiallisen ajattelun hallinnassa. Sisältöjen muistaminen on toisarvoista. Savitaipaleella historian päättöarviointi annetaan 8. luokan lopussa. Vaatimukset hyvälle osaamiselle (päättöarvosanalle 8) ovat seuraavat:
- tiedon hankkimisesta menneisyydestä oppilas
- osaa etsiä tietoa erilaisista lähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja
- osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä
- historian ilmiöiden ymmärtämisessä oppilas
- ymmärtää missä järjestyksessä asiat ovat tapahtuneet
- pystyy samaistumaan menneen ajan ihmisen asemaan ja ymmärtämään tämän toimintaa
- erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä
- osaa arvioida miksi ennen toimittiin toisin tai samoin kuin nyt
- historiallisen tiedon käyttämisessä oppilas
- muodostaa tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja
- kuvailee ihmisen toiminnan tarkoitusperiä
- arvioi erilaisten tulkintojen luetettavuutta
- perustelee tulevaisuuden valintoja tulkiten menneisyyttä
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppiaineen tehtävä
Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.
Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.
Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.
Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.
Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9
Opetuksen tavoitteet
|
Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet |
Laaja-alainen osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet |
|
|
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena |
S1–S6 |
L1-L7 |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä |
|
|
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta |
S1–S6 |
L1-L5 |
T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
Historian ilmiöiden ymmärtäminen |
|
|
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä |
S1–S6 |
L1, L2, L3 |
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa |
S1–S6 |
L1-L4, L6, L7 |
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
Historiallisen tiedon käyttäminen |
|
|
T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen |
S1–S6 |
L1, L2, L4 |
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä |
S1–S6 |
L1-L4, L7 |
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta |
S1–S6 |
L1, L2, L4, L5 |
T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta |
S1–S6 |
L1, L2, L4, L5
|
T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla |
S1–S6 |
L1-L7 |
Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.
S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.
S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja
seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.
S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.
S4 Suurten sotien aika: Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti
tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten
holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.
S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria.
Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja
palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.
S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien
maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.
Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9
Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.
Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen.
Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9
Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.
Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.
Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9
Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukinoppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisenoppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä
Historian opetuksen tavoitteena on |
Sisältöalueet |
Arvioinnin kohteet oppiaineessa |
Arvosanan kahdeksan osaaminen |
Merkitys, arvot ja asenteet |
|
|
|
T1ohjata oppilasta kiinnostumaan syvällisemmin historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena |
S1–S6 |
|
Ei käytetä arvosanan muodostumisen periaatteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. |
Tiedon hankkiminen menneisyydestä |
|
|
|
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta |
S1–S6 |
Historiatiedon hankkiminen |
Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.
|
T3auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin |
S1–S6 |
Lähteiden tulkitseminen |
Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä. |
Historian ilmiöiden ymmärtäminen |
|
|
|
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtäähistoriallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä |
S1–S6 |
Kronologian ymmärtäminen |
Oppilas osaa sijoittaaopiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. |
T5ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa |
S1–S6 |
Historiallinen empatia |
Oppilas pystyy asettautumaanmenneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja.
|
T6auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille |
S1–S6 |
Syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtäminen historiassa |
Oppilas osaa erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä. |
T7ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta |
S1–S6 |
Muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen |
Oppilas osaa selittää, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennensamoin tai toisin kuin nykyään. |
Historiallisen tiedon käyttäminen |
|
|
|
T8kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen |
S1–S6 |
Historian tulkitseminen |
Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja. |
T9ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä |
S1–S6 |
Ihmisen toiminnan selittäminen |
Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä. |
T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta |
S1–S6 |
Historiallisten tulkintojen selittäminen ja arvioiminen |
Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta. |
T11harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta |
S1–S6 |
Historiatiedon tuottaminen |
Oppilas osaa vastata menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota. |
T12ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtojahistoriatietämyksensä avulla |
S1–S6 |
Historiatietoisuus |
Oppilas osaa kuvailla, miten menneisyyden tulkinnoilla perustellaan tulevaisuuden valintoja |