Lukion historia
Valmentavista kursseista lukioon
Kansakoulun jälkeinen oppikouluopetus alkoi Savitaipaleella vuonna 1947 yksityisen kannatusyhdistyksen ylläpitämien valmentavien kurssien muodossa. Vuonna 1951 saatiin lupa keskikoulun perustamiseen ja vuonna 1964 koulu laajeni kahdeksanluokkaiseksi yhteiskouluksi. Kolme vuotta myöhemmin valmistuivat Savitaipaleen ensimmäiset ylioppilaat omasta koulusta. Vuonna 1971 lukio erosi omaksi oppilaitoksekseen, kun kunnassa siirryttiin kunnallisen keskikoulun kautta peruskouluun.
Valmentavien kurssien aika 1947 - 1951
Oppikouluopetus alkoi Savitaipaleella syyskuun 12. päivänä 1947, kun 27 oppilasta aloitti valmentavan kurssin opiskelunsa. Koulun johtajana oli maisteri Veikko Merisalo. Musiikkia ja piirustusta opetti opettajatar Eila Kemppainen ja tyttöjen voimistelua voimistelunohjaaja Kerttu Kivisalo.
Aloite kansakoulun jälkeisen opetuksen aloittamisesta paikkakunnalla oli tullut aktiivisten kansalaisten taholta. Aktiivisimmin asiaa olivat ajaneet lapsilleen korkeampaa opetusta haluavat naiset, varsinkin emäntä Alina Jukkara ja rouva Kerttu Kivisalo. Opettaja Ilkka Rahkosen johdolla pyrittiin saamaan kunnallinen keskikoulu, mutta asia raukesi, ja ainoaksi mahdollisuudeksi jäi yksityinen oppikoulu. Ensimmäisenä vaiheena hankkeessa oli aloittaa keskikoulun valmentavat kurssit. Asiaa tukemaan perustettiin Savitaipaleen keskikoulun kannatusyhdistys 1.9.1947.
Opetusta annettiin aluksi iltaisin kirkonkylän kansakoululla, Honkalan seurojentalolla sekä Pappilan tuvassa. Vuonna 1949 kannatusyhdistys osti valtiolta puolustusvoimien käytössä olleen parakkirakennuksen, jonka toiseen päähän rakennettiin kaksi tilavaa luokkahuonetta. Koulun tonttimaa ostettiin seurakunnalta. Tontin nimeksi tuli Oppikangas.
Koulun toiseksi vakinaiseksi opettajaksi valittiin lukuvuoden 1948-49 alusta maisteri Jorma Hongisto, josta tuli valmentavien kurssien johtaja vuonna 1950 maisteri Merisalon siirryttyä pois Savitaipaleelta.
Aloite kansakoulun jälkeisen opetuksen aloittamisesta paikkakunnalla oli tullut aktiivisten kansalaisten taholta. Aktiivisimmin asiaa olivat ajaneet lapsilleen korkeampaa opetusta haluavat naiset, varsinkin emäntä Alina Jukkara ja rouva Kerttu Kivisalo. Opettaja Ilkka Rahkosen johdolla pyrittiin saamaan kunnallinen keskikoulu, mutta asia raukesi, ja ainoaksi mahdollisuudeksi jäi yksityinen oppikoulu. Ensimmäisenä vaiheena hankkeessa oli aloittaa keskikoulun valmentavat kurssit. Asiaa tukemaan perustettiin Savitaipaleen keskikoulun kannatusyhdistys 1.9.1947.
Opetusta annettiin aluksi iltaisin kirkonkylän kansakoululla, Honkalan seurojentalolla sekä Pappilan tuvassa. Vuonna 1949 kannatusyhdistys osti valtiolta puolustusvoimien käytössä olleen parakkirakennuksen, jonka toiseen päähän rakennettiin kaksi tilavaa luokkahuonetta. Koulun tonttimaa ostettiin seurakunnalta. Tontin nimeksi tuli Oppikangas.
Koulun toiseksi vakinaiseksi opettajaksi valittiin lukuvuoden 1948-49 alusta maisteri Jorma Hongisto, josta tuli valmentavien kurssien johtaja vuonna 1950 maisteri Merisalon siirryttyä pois Savitaipaleelta.
Savitaipaleen keskikoulu 1951-64
Savitaipaleen keskikoulu sai virallisen toimiluvan 5.4.1951. Näin edellisellä vuosikymmenellä aloitetut ponnistelut saivat palkintonsa. Koulu vakiinnutti toimintansa ja oppilasmäärä kasvoi. Koulutilojen rakentaminen oli pitkäaikainen ja vaativa prosessi sekä taloudellisesti että henkisesti.
Ensimmäiset valmennuskurssien aikana aloittaneet oppilaat päättivät keskikoulunsa keväällä 1951, mutta vasta seuraavana keväänä valmistuneet saivat keskikoulun päästötodistuksen omasta koulusta.
Keskikoulu oli aluksi neliluokkainen kansakoulun oppimäärään pohjautuva oppilaitos. Neliluokkaisuuden takia oppilaat aloittivat koulunsa toiselta luokalta, ja saivat keskikoulutodistuksen normaalisti viidenneltä luokalta. Lukuvuoden 1953-54 alusta koulu muuttui asteittain viisiluokkaiseksi.
Koulun oppilasmäärä kasvoi nopeasti. Sadan oppilaan raja ylitettiin jo syksyllä 1951. Yli 200 oppilasta aloitti lukuvuonna 1959-60 ja viimeisenä keskikouluvuonna 1963-64 oppilaita oli 296.
Koulu sai hyviä ja pitkäaikaisia opettajia. Rehtorina toimi maisteri Jorma Hongisto. Keskikoulun aikana aloittaneista opettajista pisimpään työskenteli FK Eila Mikkonen. Hän tuli historian ja suomen kielen opettajaksi vuonna 1952 ja opetti Savitaipaleella aina vuoteen 1988 saakka eli 36 vuotta. Muita pitkäaikaisia opettajia olivat mm. opettaja Sylvi Tokkola (1948-69), pastori Mauri Valtamo (1949 - 70), ekonomi Kirsti Valtamo (1950 - 73), maisteri Helka Häyhä (1958 - 89), matematiikan opettaja Heimo Metso (1958 - 73, jatkoi opettajana peruskoulun yläasteella vuoteen 1990), farmaseutti Eeva Hongisto (1960 - 73), TK Tyyne Nirkko (1961-83), voimistelunohjaaja Helga Hovi (1961-73) ja FK Eeva Kemppinen (1963- 1988).
Ensimmäiset valmennuskurssien aikana aloittaneet oppilaat päättivät keskikoulunsa keväällä 1951, mutta vasta seuraavana keväänä valmistuneet saivat keskikoulun päästötodistuksen omasta koulusta.
Keskikoulu oli aluksi neliluokkainen kansakoulun oppimäärään pohjautuva oppilaitos. Neliluokkaisuuden takia oppilaat aloittivat koulunsa toiselta luokalta, ja saivat keskikoulutodistuksen normaalisti viidenneltä luokalta. Lukuvuoden 1953-54 alusta koulu muuttui asteittain viisiluokkaiseksi.
Koulun oppilasmäärä kasvoi nopeasti. Sadan oppilaan raja ylitettiin jo syksyllä 1951. Yli 200 oppilasta aloitti lukuvuonna 1959-60 ja viimeisenä keskikouluvuonna 1963-64 oppilaita oli 296.
Koulu sai hyviä ja pitkäaikaisia opettajia. Rehtorina toimi maisteri Jorma Hongisto. Keskikoulun aikana aloittaneista opettajista pisimpään työskenteli FK Eila Mikkonen. Hän tuli historian ja suomen kielen opettajaksi vuonna 1952 ja opetti Savitaipaleella aina vuoteen 1988 saakka eli 36 vuotta. Muita pitkäaikaisia opettajia olivat mm. opettaja Sylvi Tokkola (1948-69), pastori Mauri Valtamo (1949 - 70), ekonomi Kirsti Valtamo (1950 - 73), maisteri Helka Häyhä (1958 - 89), matematiikan opettaja Heimo Metso (1958 - 73, jatkoi opettajana peruskoulun yläasteella vuoteen 1990), farmaseutti Eeva Hongisto (1960 - 73), TK Tyyne Nirkko (1961-83), voimistelunohjaaja Helga Hovi (1961-73) ja FK Eeva Kemppinen (1963- 1988).
Savitaipaleen yhteiskoulu 1964-71
Lukuvuoden 1964-65 alkuun valmistui koulukiinteistöön uusi kivinen lukiosiipi. Keskikoulun jatkeeksi otettiin ensimmäiset kuudennen luokan oppilaat, joiden tähtäimessä oli ylioppilastutkinto. Koulu oppilasmäärä kasvoi 1960-luvun puolivälissä yli kolmensadan ja vuosikymmenen lopulla ylittyi neljänsadan oppilaan raja.
Ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat keväällä 1967. Helmikuussa juhlittiin Savitaipaleella myös ensi kertaa penkkareita, kun abiturientit jättivät normaalin koulutyön ja lähtivät lukulomalle.
Savitaipaleen ensimmäisiä ylioppilaita juhlittiin koko seudulla, ja paikallislehti haastatteli lakitettuja.
Yhteiskouluun tuli myös uusia opettajia. FK Veikko Myllys aloitti matematiikan opettajana 1965. Vuonna 1971 hänestä tuli Savitaipaleen lukion rehtori Jorma Hongiston siirtyessä Kymen lääninhallituksen tarkastajan tehtäviin. Veikko Myllys toimi lukion rehtorina vuoteen 1993. Muita yhteiskoulun aikana aloittaneita pitkäaikaisia opettajia olivat musiikin opettaja Taisto Taalikainen (1965-70, 1982-98) ja ruotsin opettaja FK Riitta Siltanen (1967-).
Ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat keväällä 1967. Helmikuussa juhlittiin Savitaipaleella myös ensi kertaa penkkareita, kun abiturientit jättivät normaalin koulutyön ja lähtivät lukulomalle.
Savitaipaleen ensimmäisiä ylioppilaita juhlittiin koko seudulla, ja paikallislehti haastatteli lakitettuja.
Yhteiskouluun tuli myös uusia opettajia. FK Veikko Myllys aloitti matematiikan opettajana 1965. Vuonna 1971 hänestä tuli Savitaipaleen lukion rehtori Jorma Hongiston siirtyessä Kymen lääninhallituksen tarkastajan tehtäviin. Veikko Myllys toimi lukion rehtorina vuoteen 1993. Muita yhteiskoulun aikana aloittaneita pitkäaikaisia opettajia olivat musiikin opettaja Taisto Taalikainen (1965-70, 1982-98) ja ruotsin opettaja FK Riitta Siltanen (1967-).
Savitaipaleen, Lemin, Suomenniemen ja Taipalsaaren kunnallinen keskikoulu 1971-73
Oppikouluväellä oli alun perin ollut tarkoituksena saada kunnallinen keskikoulu pitäjään. 1970-luvun alussa tuo toive toteutui, mutta nyt kyseessä oli siirtymävaihe kaikille yhteiseen peruskouluun. Savitaipaleesta tuli suuren yhteistoiminta-alueen koulukeskus. Naapurikunnista Lemi ja Suomenniemi katsoivat, että yhteistyö Savitaipaleen suuntaan oli viisas ratkaisu, olihan Savitaipaleella jo tuolloin annettu keskikouluopetusta yli kahden vuosikymmenen ajan. Myös osa Taipalsaaren oppilaista kuului koulun piiriin.
Kunnallistaminen merkitsi myös yksityisen yhteiskoulun loppua Savitaipaleella. Yhteislukio jatkoi oppikoulun perinteitä. Peruskoulun yläaste aloitti Savitaipaleella maassa ensimmäisten joukossa 1.8.1973, jolloin Savitaipale siirtyi hallinnollisesti peruskoulujärjestelmään. Kunnallisen keskikoulun sulautumista peruskouluun valmisteltiin niin, että keskikoulu ei ottanut aloittavia luokkia enää vuonna 1971.
Yhteiskoulun rehtori Jorma Hongisto siirtyi Kymen lääninhallituksen tarkastajaksi keväällä 1971. Kunnallisen keskikoulun rehtoriksi tuli Heimo Metso ja Savitaipaleen yhteiskoulun rehtoriksi Veikko Myllys.
Kunnallistaminen merkitsi myös yksityisen yhteiskoulun loppua Savitaipaleella. Yhteislukio jatkoi oppikoulun perinteitä. Peruskoulun yläaste aloitti Savitaipaleella maassa ensimmäisten joukossa 1.8.1973, jolloin Savitaipale siirtyi hallinnollisesti peruskoulujärjestelmään. Kunnallisen keskikoulun sulautumista peruskouluun valmisteltiin niin, että keskikoulu ei ottanut aloittavia luokkia enää vuonna 1971.
Yhteiskoulun rehtori Jorma Hongisto siirtyi Kymen lääninhallituksen tarkastajaksi keväällä 1971. Kunnallisen keskikoulun rehtoriksi tuli Heimo Metso ja Savitaipaleen yhteiskoulun rehtoriksi Veikko Myllys.
Savitaipaleen lukio 1971-
Savitaipaleen lukio erosi omaksi oppilaitokseksi lukuvuoden 1971-72 alusta, kun keskikoulu muuttui neljän kunnan yhteiseksi kunnalliseksi keskikouluksi, ja alkoi kehitys kohti peruskoulun yläastetta.
Lukio jatkoi 1960-luvulla alkanutta menestyksekästä koulutusta. Ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat 1970-luvulla erittäin hyvät. Jopa tarkastajat kiinnittivät huomiota maalaislukion poikkeuksellisen hyvään menestykseen lukion päättökokeessa.
Lukion opiskelijamäärä kasvoi yhteiskoulun ensimmäisten lukioluokkien 42:sta erillisen lukion alkuun mennessä noin sataan opiskelijaan. 1980-luvun vaihteessa opiskelijamäärä kohosi parhaimmillaan yli sadanviidenkymmenen ja kirjoittajia oli viitisenkymmentä. 1990-luvun vaihteessa koulu pieneni yksisarjaiseksi ja opiskelijamäärä laski alle sadan. Vuosikymmenen puoliväliin tultaessa oli koulu taas kaksisarjainen ja opiskelijoita lähes sataviisikymmentä. Viime vuodet lukion opiskelijamäärä on pysytellyt 120 ja 130 opiskelijan välillä.
Rehtori Veikko Myllys johti lukiota määrätietoisesti yli 22 vuoden ajan. Rehtori Myllys jäi eläkkeelle joulukuussa 1993. Lyhyen siirtymäkauden jälkeen Markku Tani otti lukion rehtorin tehtävät hoitaakseen kesäkuun alussa 1994.
Lukion opiskelijamäärä kasvoi 1990-luvulla niin, että enimmillään opiskelijoita oli vuosikymmenen puolenvälin jälkeen lähes 150. Opiskelijoita on ollut kaikista lähikunnista ja myös Lappeenrannan kaupungista. Viime vuosiin tultaessa ikäluokkien pieneneminen on laskenut opiskelijamäärää.
Lukuvuonna 2008-09 lukiossa otettiin käyttöön myös aikuisille tarkoitettu opetussuunnitelma.
Lukio jatkoi 1960-luvulla alkanutta menestyksekästä koulutusta. Ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat 1970-luvulla erittäin hyvät. Jopa tarkastajat kiinnittivät huomiota maalaislukion poikkeuksellisen hyvään menestykseen lukion päättökokeessa.
Lukion opiskelijamäärä kasvoi yhteiskoulun ensimmäisten lukioluokkien 42:sta erillisen lukion alkuun mennessä noin sataan opiskelijaan. 1980-luvun vaihteessa opiskelijamäärä kohosi parhaimmillaan yli sadanviidenkymmenen ja kirjoittajia oli viitisenkymmentä. 1990-luvun vaihteessa koulu pieneni yksisarjaiseksi ja opiskelijamäärä laski alle sadan. Vuosikymmenen puoliväliin tultaessa oli koulu taas kaksisarjainen ja opiskelijoita lähes sataviisikymmentä. Viime vuodet lukion opiskelijamäärä on pysytellyt 120 ja 130 opiskelijan välillä.
Rehtori Veikko Myllys johti lukiota määrätietoisesti yli 22 vuoden ajan. Rehtori Myllys jäi eläkkeelle joulukuussa 1993. Lyhyen siirtymäkauden jälkeen Markku Tani otti lukion rehtorin tehtävät hoitaakseen kesäkuun alussa 1994.
Lukion opiskelijamäärä kasvoi 1990-luvulla niin, että enimmillään opiskelijoita oli vuosikymmenen puolenvälin jälkeen lähes 150. Opiskelijoita on ollut kaikista lähikunnista ja myös Lappeenrannan kaupungista. Viime vuosiin tultaessa ikäluokkien pieneneminen on laskenut opiskelijamäärää.
Lukuvuonna 2008-09 lukiossa otettiin käyttöön myös aikuisille tarkoitettu opetussuunnitelma.