Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen perustana on laadukas perusopetus. Siihen kuuluvat yleisen tuen keinot kuten tukiopetus ja opetuksen eriyttäminen sekä niiden tehokas käyttö kaikissa opetusryhmissä. Koulun tukitoimet huomioidaan jo koulun opetusjärjestelyjä suunniteltaessa. Lukujärjestystekniikassa on mahdollista huomioida erilaisten oppituntien sijoittelu, joka mahdollistaa myös joustavat ryhmittelyt ja näin ollen yksilön huomioon ottavan tuen järjestämisen.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsittää oppilaan hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuutena. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tukitoimien aloittaminen on olennainen asia. Hyvin organisoidut oppilashuollon palvelut sekä muut tukipalvelut varmistavat oppilaan hyvinvoinnin . Sastamalassa on luotu yhtenäiset oppilashuollon käytännöt sekä moniammatillista yhteistyötä koskevat yhteistyömallit. Koulun yhteistyötahoja ovat mm. koulupsykologi, sosiaalitoimi, perheneuvola, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä nuorisotoimi.

Tukiopetus

Tukiopetus on ensisijainen tukimuoto silloin, kun oppilaalla havaitaan vaikeuksia oppimisen ja koulunkäynnin suhteen. Tukiopetus voi olla lyhytaikaista tukea tai sitä voidaan tarjota oppilaalle jaksoittaisesti. Sitä voidaan järjestää kerralla yhdelle oppilaalle tai pienelle ryhmälle. Tukiopetuksen muotoja ovat läksyparkki, keskitetty tukiopetus, yksilöopetus, ennakoiva tukiopetus tai samanaikaisopetus. Olennaista on oppilaan yksilöllinen ohjaaminen ja opetuksen eriyttäminen. Tukiopetus voi sisältää sekä oppiainetta koskevaa tukemista että koulunkäynnin ohjaamista (esimerkiksi läksyjentekoa, lukutekniikkaa, oppimisstrategioita ja opiskelutaitoja). Tukiopetus voidaan järjestää myös samanaikaisopetuksena, jolloin oppilas saa tarvitsemansa tuen oppituntien aikana. Erityistä huomiota tulee kiinnitetään työtapoihin ja oppimateriaaleihin.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee oppilas, opettaja tai huoltaja. Huoltajalle ilmoitetaan etukäteen oppilaan tukiopetuksen tarpeesta ja sen järjestämisestä. Tietoa annetaan tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.
Mikäli oppilas kieltäytyy tukiopetuksesta, pyritään selventämään oppilaalle ja huoltajille tukiopetuksen tarpeellisuus sekä miten tarjotun tuen vastaanottamatta jättäminen saattaa vaikuttaa opintomenestykseen.

Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja, toinen opettaja tai erityisopettaja. Sitä voidaan järjestää varsinaisen kouluajan ulkopuolella tai koulupäivän aikana. Opettaja kirjaa tukiopetuksen antamisajankohdan, sisällön ja osallistujat esim. wilmaan. Tukiopetusta voidaan koulun mahdollisuuksien mukaan järjestää myös keskitetysti. Tällöin koulun lukujärjestykseen on määritelty tukiopetusajankohdat eri oppiaineille. Esimerkiksi matematiikan tukiopetustunnille voi osallistua oppilaita eri luokilta. Tukiopetuksen järjestämisen mahdollisuus pyritään huomioimaan jo lukujärjestystä laadittaessa. Näin varmistetaan, että tukiopetusta on käytännössä mahdollista järjestää riittävän usein. 

Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla pyritään turvaamaan oppilaalle mahdollisemman varhainen ja oikein mitoitettu tuki. Osa-aikaista erityisopetusta voi olla muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus, puheopetus, kieltenoppimisen erityisopetus, matemaattisten vaikeuksien erityisopetus tai sosiaalisten- tai motoristentaitojen tukeminen erityisopetuksen avulla.

Osa-aikaista erityisopetusta voidaan Sastamalassa järjestää yksilöopetuksena, erilaisina ryhminä, pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Osa-aikainen erityisopetus on osa sekä yleistä, tehostettua että erityistä tukea.

Erityisopettajan tehtäviin kuuluu oppimisvaikeuksien kartoittaminen seulovien testien ja arviointien avulla. Myös näistä testeistä ja seulonnoista nousee esille erityisopetuksellisen tuen tarpeita oppilailla. Osa-aikainen erityisopetus voi sisältää myös opettajan konsultointia ja yhteistä suunnittelua oppilaan tukemiseen liittyen. Luokan- ja aineenopettaja tekevät yhteistyötä erityisopettajan kanssa tuen tarpeiden tunnistamiseen ja tuen järjestämiseen liittyen. Yhteistyössä voidaan kartoittaa osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta luokassa ja käytännön järjestelyjä erityisopetuksen järjestämiseksi.

Aloitteen osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä oppilaan kohdalla voi tehdä esimerkiksi luokan- tai aineenopettaja, luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, huoltaja, oppilas tai pedagoginen tiimi. Huoli oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä on tärkeää nostaa esiin ja ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin tuen järjestämiseksi. Huoli voidaan ottaa esille myös oppilashuoltoryhmässä ja siellä voidaan päättää tarvittavista tukitoimista.

Luokan- ja aineenopettajan sekä erityisopettajan yhteistyö osa-aikaisen erityisopetuksen osalta on tärkeää. Opetuksen suunnittelussa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisedellytykset on myös otettava huomioon. Esimerkiksi erilaiset lukujärjestyksen oppiainekohtaiset ryhmittelyt voivat mahdollistaa joustavia opetusjärjestelyjä, samanaikaisopetusta ja osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista.

 

Yhteistyö opettajien kesken

Yhteistyö opettajien kesken tulee rakentua luottamukselliseen suhteeseen arvostaen toisen osapuolen näkökulmia. Keskustelun tulee olla asiallista, rakentavaa ja eri osapuolten näkökulmat huomioivaa. Yhteistyötä tehdään tiimeissä, kokouksissa, erilaisissa palavereissa, wilman tai sähköpostin välityksellä.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Esiopetuksesta siirryttäessä perusopetukseen Sastamalassa on suositeltavaa käyttää Tiedon ja taidon portaat arviointimallia (liite). Myös muita ajanmukaisia testejä käytetään oppimisvaikeuksien seulonnassa. Yhteistyössä huoltajien kanssa tietoja siirretään yhteisissä palavereissa.

Siirryttäessä alkuopetuksesta kolmannelle vuosiluokalle Sastamalassa on mahdollista käyttää Tiedon ja taidon portaat arviointimenetelmä. Sen käyttö on opettajille vapaaehtoista mutta suositeltavaa. Alkuopetuksessa on käytössä myös LukiMat-arviointi sekä Allu-testit luetun ymmärtämistä mittaava aineisto.

Kuudennelta vuosiluokalta siirryttäessä yläkouluun, järjestetään vastaanottavan koulun oppilaanohjaajan ja erityisopettajan kanssa siirtopalaverit oppilaita koskevien välttämättömien tietojen siirtämiseksi oppilasta opettaville opettajille. Jokainen koulu voi tarkentaa nivelvaiheiden toiminta- ja yhteistyökäytäntöjään heille sopivilla yhteistyömuodoilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat tulevat päiväkodeista tai kotihoidosta. Heidän kanssaan tehdään tai pyritään tekemään yhteistyötä ja järjestetään siirtopalavereita kiertävien erityisopettajien toimesta. 

Kaikissa nivelvaiheissa käytössä on myös opettajien havainnointi, erilaiset ajankohtaiset testit sekä kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen seuranta eri menetelmin. Tarvittavat tiedonsiirtopalaverit järjestetään yhteistyössä huoltajien ja opettajien kesken

Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa, järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa 

Oppilashuollon rooli on olennainen tukitoimia suunniteltaessa ja koordinoitaessa. Pedagoginen tiimi ohjaa tarvittaessa opettajaa tukitoimien käytännönjärjestelyissä. Erityisopettaja toimii konsultoivana työparina opettajalle. Yhdessä erityisopettajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Myös koulunkäyntiavustajan on oltava riittävästi tietoinen oppilaan tukemiseen liittyvistä asioista. Opettaja ohjaa koulunkäyntiavustajaa oppilaan tukemiseen liittyen.

Usein oppilaan opetuksen järjestämistä varten tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kesken. Sastamalassa on moniammatillisena yhteistyönä sovittu lähetekäytännöistä, konsultointitavoista ja muista yhteistyömuodoista. Opettaja voi konsultoida sovittujen käytäntöjen mukaisesti esimerkiksi koulupsykologia, koululääkäriä tai sosiaalityöntekijää. Näistä käytännöistä ja muusta moniammatillisesta yhteistyöstä löytyvät ajantasaiset ohjeistukset ja yhteystiedot kasvatuksen henkilöstön intra-sivustolta.

Ajankohtainen tieto lähetekäytännöista

Työnjako perheneuvolan ja koulupsykologin kanssa on sovittu. Asiakkaalla ei voi olla asiakkuutta molemmissa . Koulupsykologi hoitaa oppimisvaikeudet ja perheneuvolan psykologi sekä muut ammattihenkilöt hoitavat perheeseen liittyvät ongelmat. 

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä

Kaikessa yhteistyössä tulee huomioida toisen osapuolen kunnioitus ja erityistä huomiota tulee kiinnittää viestintään. Viestinnän tulee olla rakentavaa, myönteistä ja todenmukaista. Viestinnän välineenä voidaan käyttää wilmaa, tekstiviestejä, puhelinta tai kahdenkeskisiä keskusteluita ( esim. vanhempainvartit).

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta sekä kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.

Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla koulukohtaisten kodin ja koulun yhteistyölle laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Opettaja ja vanhemmat voivat yhdessä neuvotella, miten yhteistyötä käytännössä tehdään ja miten tietoja vaihdetaan. Vanhempainillat, juhlat, avoimien ovien päivät ja yhteiset retket ovat tästä esimerkkejä. Omalla luokalla yhteistyömuotoja voivat esimerkiksi olla vanhempien kokoukset ja keskustelutilaisuudet, lapsen opiskelun tavoitteita ja arviointia koskevat keskustelut, luokkatoimikunta sekä luokan omat juhlat ja retket. Kirjalliset tiedotteet, sähköpostiviestit, reissuvihkot ja puhelinkeskustelut ovat myös osa yhteistyötä.

Huoltajalle tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opetukseen liittyvästä arvioinnista, oppilashuollon toiminnasta ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden tiedottamiskäytänteistä tulee tiedottaa huoltajille.

Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä myös oppilashuoltotyössä. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajalle annetaan tietoa myös siitä, miten yksittäistä oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Huoltajalle tiedotetaan aina oppilaan tuen tarpeesta sekä osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta.

Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan myös oppilaan poissaoloja. Huoltajan on ilmoitettava oppilaan poissaoloista koululle ohjeiden mukaisesti ja vastaavasti opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että oppilaan poissaoloja seurataan kuntakohtaisten ohjeiden mukaisesti ja niistä ilmoitetaan viipymättä huoltajalle.

Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on osapuolien keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Kodin ja koulun yhteistyö on erityisen tärkeää silloin, kun koulunkäynnissä ilmenee ongelmia, ja oppilas tarvitsee erityistä tukea ja ohjausta. Vaikeuksiin tulee puuttua riittävän ajoissa. Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös ns. koulunkäynnin nivelkohdissa, kuten esimerkiksi lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai kun siirrytään alaluokilta yläkouluun.

Koulun ja kodin roolit tulee selkeyttää molemmille osapuolille. Joskus opettajilla ja vanhemmilla saattaa olla ristiriitaisia odotuksia lapsen kehitykseen nähden. On tärkeää, että ne pystytään tunnistamaan ja niistä keskustellaan. Vanhemmat katsovat asioita oman lapsensa näkökulmasta, ja ongelmatilanteissa siihen sisältyy usein myös huolen ja pelon aiheita. Opettajan tehtävänä on arvioida tilannetta kouluyhteisön ja pedagogisen asiantuntemuksen näkökulmasta.

Lapsen koulunkäyntiin liittyvät asiat pyritään aina hoitamaan kodin ja koulun hyvänä yhteistyönä. Joskus yhteistyöhön voi kuitenkin sisältyä myös ristiriitoja ja näkemyseroja. Aina ongelma ei ratkea yksittäisen opettajan toimin, vaan siihen tarvitaan koulunjohtajan, pedagogisen tiimin, yhteistyötahojen tai muiden asiantuntijoiden apua.

Yleinen tuki

Tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikille opettajille kaikissa kasvatus- ja opetustilanteissa. Tuki tulee järjestää ja antaa opettajien ja muun henkilöstön sekä oppilaan huoltajien kanssa yhteistyösää.

Yleinen tuki on kaikille oppilaille kuuluvaa tukea. Se on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Yleiseen tukeen kuuluvat muun muassa tukiopetus, opetuksen eriyttäminen, opettajien ja muun henkilöstön (esim. koulunkäynninohjaajien) yhteistyö, opetusryhmien joustava muuntaminen, oppilaanohjaus ja oppilashuollinen tuki. Yleistä tukea on esimerkiksi se, että opettaja huomioi oppilaan yksilöllisiä taipumuksia oppimistyylin ja -tekniikan suhteen tai se, että opettaja eriyttää oppisisältöjä, tehtäviin käytettävää aikaa ja opetusmenetelmiä. Yleistä tukea on myös tukiopetuksen antaminen ja mahdollinen koulunkäyntiavustajan tuki oppimisessa ja koulunkäynnissä. Lisäksi osa-aikainen erityisopetus voi tulla kyseeseen yleisen tuen aikana. Oppilaalle voidaan yleisen tuen aikana laatia oppimissuunnitelma (liite). Yleisen tuen vaiheessa opettaja voi hyödyntää työkalupakkia (liite), johon on kirjattu käytännön keinoja oppilaan avuksi ja ideoita opettajalle opetuksen järjestämiseen.

Kun oppilas tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on hänelle laadittava pedagoginen arvio ja siirrettävä tehotettuun tukeen.

 

Tehostettu tuki

Tehostettu tuki järjestetään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Se tarkoittaa tukitoimien määrällistä ja laadullista tehostamista. Tehostettu tuki on vahvempaa ja pitkäjänteisempää tukea kuin yleinen tuki ja se sisältää useampia tukimuotoja. Tehostetussa tuessa tukitoimina korostuvat yleisen tuen keinojen lisäksi oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus ja mahdolliset avustajapalvelut. Tehostettua tukea annetaan niin kauan kuin oppilas sitä tarvitsee.

Oppilaalle annetaan tehostettua tukea oppimissuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan kirjataan annettava tuki. Opettajat tekevät oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tehostetussa tuessa oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu.

Tehostettu tuki annetaan muuan opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin. Tehostettua tukea on esimerkiksi se, että opettaja antaa oppilaalle tukiopetusta, huomioi oppilaan oppimistyyliä ja -tekniikoita, eriyttää opetusta oppimateriaalin, oppiaineksen ja opiskeluun käytettävän ajan suhteen. Tehostetun tuen aikana myös osa-aikaisen erityisopetuksen rooli korostuu. Lisäksi avustajan tuki voi olla osa tehostettua tukea.

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Tehostetun tuen vaikutuksia arvioidaan ja oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vähintään vuosittain. Jos oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea, voidaan palata yleisen tuen piiriin. Päätöksen tästä tekee pedagogiseen arvioon perustuen pedagoginen tiimi. Tehostettua tukea on annettava riittävän pitkään, jotta voidaan todeta voidaanko oppilasta tukea ilman erityisen tuen päätöstä ja erityistä tukea.

 

Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan ja/tai opettajien laatimaan kirjalliseen pedagogiseen arvioon (lomake wilmassa). Pedagogisen arvion laatimisessa tulee huomioida oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne.
 
Kolmiportaisen tuen eri vaiheissa pedagogisista asiakirjoista ja suunnitelmista vastaavat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, luokanohjaaja sekä aineenopettaja koulun vuosisuunnitelmassa määritellyn tehtävänjaon mukaan.

Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Koulun johtaja vastaa siitä, että pedagoginen arvio tulee käsitellyksi pedagogisessa tiimissä. Huoltajat kutsutaan mukaan pedagogisen arvion käsittelyyn. Pedagoginen tiimi päättää tehostettuun tukeen siirtämisestä.

Pedagogisessa arviossa kuvataan:

 - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista

-oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista

-oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

-arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea

-arvio tehostetun tuen tarpeesta

Pedagogiseen arvioon kirjataan vain oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia ei kuvata vaan tarvittavat asiat ilmaistaan asioina ja taitoina, joita voi pedagogisesti harjoituttaa koulussa.

 

Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelman laatimisessa tulee huomioida oppilaan koulunkäynnin kokonaistilanne. Se on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Hyvin laadittuun oppimissuunnitelmaan kuuluu huoltajien tapaaminen kasvokkain. Myös oppilas itse on mukana. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa sovitaan se, miten kukin osapuoli sitoutuu osaltaan toteuttamaan sovittuja tukitoimia.

Kolmiportaisen tuen eri vaiheissa pedagogisista asiakirjoista ja suunnitelmista vastaavat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, luokanohjaaja sekä aineenopettaja koulun vuosisuunnitelmassa määritellyn tehtävänjaon mukaan.

 

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea

Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Se sisältää tällöin soveltuvin osin samoja elementtejä kuin tehostetun tuen vaiheessa. Yleisen tuen vaiheessa oppimisuunnitelmaa voidaan käyttää esimerkiksi osana oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sen avulla voidaan oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia korostaa ja suunnitella yleisen tuen keinoja niille osa-alueille, joissa oppilas tarvitsee tukea tai esimerkiksi erityisten osaamisalueiden huomioimista. Pidemmälle edistyneen oppilaan opiskelua voidaan syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Oppiainekohtaisesti voidaan asettaa yksilöllisiä tavoitteita ja huomioida oppilaan yksilöllisiä tapoja oppia ja omaksua asioita. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös mikäli opetus järjestetään erityisin opetusjärjestelyin kuten kotiopetuksena tai oman opinto-ohjelman mukaisesti tai joustavassa perusopetuksessa.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa toimii yksilöllisten tukimuotojen ja opetuksen suunnittelun välineenä. Se antaa tärkeää tietoa oppilaalle ja huoltajalle oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta sekä auttaa oppilasta hahmottamaan koulunkäyntiinsä liittyviä asioita. Se on myös väline opettajan oman työn suunnittelulle, oppilaan edistymisen arvioinnille ja opettajan sekä muun henkilöstön yhteistyölle sekä yhtenäiselle linjalle ko. oppilaan kohdalla. Oppimissuunnitelma ei mahdollista oppiaineiden yksilöllistämistä vaan sitä varten tarvitaan aina erityisen tuen päätös.

 

Oppimisuunnitelman laadinta, yhteistyö, vastuut ja työnjaon periaatteet

Oppimissuunnitelman toteutumista ja tukimuotoja arvioidaan ja suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa. Oppimissuunnitelma laaditaan lisäksi S2-oppilaille ja oman opinto-ohjelman mukaisesti opiskeleville oppilaille (vuosiluokkiin sitomaton opetus) sekä joustavan perusopetuksen oppilaille (jopo). Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.


Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa oppimissuunnitelman laatimiseen. Usein tehostetun tuen vaiheessa erityisopettaja osallistuu oppilaan tukitoimiin. Silloin erityisopettajan näkemystä tarvitaan myös oppimissuunnitelman laatimisessa. Mikali oppilaalle on laadittu kuntotussuunnitelma, sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle.

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Koulun johtaja huolehtii oppimissuunnitelmien arkistoinnin järjestämisestä Sastamalan kaupungin arkistointiohjeen mukaisesti.

Oppimissuunnitelman sisältö

Yleisen tuen osalta oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja sisältöjä kuin oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

 

Erityiseen tukeen siirtyminen Jos tehostettu tuki ei riitä oppilaan tukemiseksi, tehdään pedagoginen selvitys moniammatillisena oppilashuollollisena yhteistyönä. Selvitystä täydennetään tarvittaessa muiden asiantuntijoiden lausunnoilla. Selvityksen jälkeen pedagogisen tiimin on mahdollista tehdä esitys erityisen tuen päätöksestä. Sastamalassa erityisen tuen päätöksen pedagogisen selvityksen ja pedagogisen tiimin esityksen pohjalta aluerehtori ja pidennetyn oppivelvollisuuden sekä esioppilaiden osalta opetuspäällikkö. Pedagogisen selvityksen laatimisvaiheessa kuullaan myös huoltajia ja oppilasta. Pedagoginen selvitys Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii • oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä • moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi pedagogisessa tiimissä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena • oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea • perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Erityisen tuen päätös Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan koulupaikasta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta sekä resursseista, kuten avustaja- tai muista oppilashuolto-palveluista ja tarvittaessa myös yksilöllisestä oppimäärästä yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Erityisen tuen päätös annetaan tiedoksi huoltajille ja siihen liitetään valitusosoitus. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli hojks. Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityisen tuen päätöksen mukainen opetuksen ja tuen antaminen. Hojks tulee tarkistaa tarvittaessa, vähintään kerran lukuvuodessa tai oppilaan tarpeiden mukaiseksi useamminkin. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tapahtuu 2.luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa. Erityisen tuen päätöksen tarkistamista varten tehdään uudelleen pedagoginen selvitys. Jos oppilas ei tarvitse enää erityistä tukea, puretaan erityisen tuen päätös ja oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin. Erityisen tuen lopettamisesta tehdään hallintopäätös. Jos muussa vaiheessa todetaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään moniammatillisena yhteistyönä uusi pedagoginen selvitys, jonka pedagoginen tiimi käsittelee. Erityisen tuen päätöksen purkamista varten kuullaan myös huoltajia. Opetuspäällikkö tekee hallintopäätöksen erityisen tuen lopettamisesta pedagogisen selvityksen pohjalta. Erityisen tuen päätös tehdään pääsääntöisesti vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin ne oppilaat, joilla lääketieteellisen tai psykologisen arvion mukaan on ilmeinen tarve erityiseen tukeen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä tällöin ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana (esim. pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat tai muut vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset). Tavoitteena on oikea-aikainen ja oikein mitoitettu tuki. Erityisen tuen järjestäminen Erityisessä tuessa korostuvat oppilashuollon tuki, erityisopetus, apuvälineet sekä avustajapalvelut. Opetus voidaan järjestää oppilaan tarpeiden mukaisesti joko yleisopetuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä, tai kokonaan pienryhmässä. Erityistä tukea on esimerkiksi se, että oppilas saa erityisopettajan tukea, oppilas saa koulunkäyntiavustajan tukea, oppiaineita yksilöllistetään, työtapoja, materiaaleja tai oppimisympäristöä muokataan oppilaan tarpeiden mukaisesti. Kaikissa tuen järjestämisen vaiheissa erityisen tärkeää on kodin ja koulun yhteistyö. Tuen järjestämisen muotoja ovat muun muassa joustavat ryhmittelyt ja samanaikaisopetus sekä tuki osana kerhotoimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa.

 

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisen periaatteet ja toimintatavat Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Sastamalassa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus voidaan järjestää oppilaan tarpeet ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden joko yleisopetuksen ryhmässä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä. Kehitysvammaisten pienryhmäopetusta Sastamalassa järjestetään mm. Muistolan koulussa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksen järjestämisen yksityiskohdat määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämisen suunnitelmassa. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan pääasiallinen opetusryhmä, mahdolliset avustaja- ja tukipalvelut sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet. Yhteistyö huoltajien, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Jotta oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen voi toteutua, tulee päätös tehdä hyvissä ajoin ennen esiopetuksen alkamista. Sastamalassa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voivat olla esiopetuksessa päivähoidon tai koulun esiopetusryhmissä. Koulujen pienryhmiin sijoittumista voidaan harkita lapsen etu ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden. Mm. Muistolan koulussa on lisäksi pienryhmäopetusta kehitysvammaisille pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille. Sastamalassa on tavoitteena kehittää joustavia esi- ja alkuopetuksen muotoja. Ratkaisut ryhmäsijoituksista tehdään aina yksilökohtaisesti ja harkiten. Yhteistyö nivelvaiheissa päivähoidon ja esiopetuksen välillä sekä esiopetuksen ja koulun välillä on olennaista erityisesti pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden kohdalla. Näin voidaan varmistaa riittävä tiedonkulku ja tuen jatkumo. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan oppivelvollisuuden suorittamista on syytä suunnitella varhain. Vanhemmille ja oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus tutustua tulevaan kouluun riittävän ajoissa ja huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistyö, vastuut ja työnjako Pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa huomioidaan asiantuntijoiden lausunnot, päivähoidon henkilöstön sekä huoltajien näkemykset. Päätöksen erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee Sastamalassa opetuspäällikkö. Erityisen tuen päätös ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä ennen esiopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos vaikeasti vammainen lapsi on ennen erityisen tuen päätöstä ollut päivähoidossa, on hänelle laadittu päivähoitolain vaatimusten mukaisesti kuntoutussuunnitelma erityisen kasvatuksen ja tuen järjestämiseksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saanut lapsi voi huoltajien niin halutessa osallistua oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Tämä oikeus hänellä alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin hän täyttää viisi vuotta. Tällöin lapsella laaditaan hojks. Oppivelvollisuuden aloittamista varten on syytä pitää siirtopalaverit, joilla varmistetaan tiedonsiirto ja tuen jatkumo.

 

Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Sastamalassa toiminta-alueittain opiskelevia oppilaita on erityisesti Muistolan koulun pienryhmissä. Oppilaiden yksilölliset tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli Hojks:iin. Hojks:ssa on myös tietoa opetusmenetelmien, materiaalien ja opetusmenetelmien toimivuuden arvioinnista. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kohdalla tulee huomioida opetettavien asioiden merkitys ja hyöty, sekä oppimistehtävien sopivuus. Oppimiselle on annettava riittävästi aikaa. Kertaaminen, toistaminen ja ylioppiminen, sekä eri ympäristöissä opiskelu auttavat toivotun lopputuloksen saavuttamisessa. Toiminta-alueittain opiskelussa on tärkeää muistaa opetuksen monikanavaisuus ja konkreettisuus. Kullakin vaikeavammaisella oppilaalla on oikeus itselleen soveltuvan kommunikointitavan käyttöön. Jokainen oppilas tarvitsee myös vahvistamista oppimalleen. Vaikeavammaiselle oppilaalle ei sanallinen kiitos ole välttämättä ensisijainen vahvistamisen muoto. Oppilaasta riippuen vahvistajina voivat toimia pienet suupalat, kosketukset tai leikit. Ilon ja oppimisen riemun löytäminen on tärkeää jokaiselle oppilaalle. Vaikeavammaisen oppilaan opinpolku ei saa jäädä sarjaksi toistuvia harjoitteita, joista jää helposti puuttumaan ihmiselle tyypillinen hauskuus ja nautinto. Motoriset taidot Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Toiminta alueittain opiskelussa on käytössä erilaisia kuntouttavia menetelmiä, joista voi oppilasryhmän tarpeiden tai yksittäisen oppijan tavoitteiden mukaisesti suunnitella toteutettavia kokonaisuuksia. Aivojumppaliikkeet helpottavat oppimista ja oppimisen perustaitojen kehittymistä. Oppilaalle voidaan laatia yksilöllinen aivojumppa-suunnitelma. Sherborne-menetelmä on lapsen kokonaiskehitystä tukeva liikuntamenetelmä. Sen avulla lapset oppivat solmimaan vuorovaikutussuhteita, tuntemaan oman kehonsa ja hallitsemaan sitä. Sensomotorisia harjoitusohjelmia voidaan laatia oppilaille yliaktiivisten ja epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien kuntoutusmenetelmänä. Basaalistimulaatio on sekä terapeuttinen että pedagoginen lähestymistapa, jossa henkilölle annetaan aistikokemuksia hänen kehityksensä kokonaisvaltaiseksi tukemiseksi. Menetelmän tavoitteena on ohjata oppilasta hahmottamaan kehoansa, sen osia ja niiden liikkeitä tarjottavien aistiärsykkeiden avulla. Motoriset rataharjoittelutilanteet voivat olla päivittäin toistuvia oppilaalle yksilöllisesti suunniteltuja tai ryhmänä viikoittain toteutettavia harjoitteita. Mukana työskentelyssä voivat olla fysioterapeutit ja toimintaterapeutit. Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös osallistua lämminvesiallasuintiin muutamia kertoja vuodessa. Kommunikaatiotaidot Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Jokaiselle oppilaalle luodaan mahdollisuus kommunikoinnin harjoittamiseen ja vahvistamiseen hänelle sopivimman menetelmän avulla. Erilaiset yksilölliset kommunikointikansiot ja -taulut tekevät tämän mahdolliseksi. Tukiviittomien harjoittelu ja esinekommunikaatio ovat monipuolisesti käytössä. Erilaisilla viestipainikkeilla ja kommunikointilaitteilla oppilaan on myös mahdollisuus tuoda mielipiteensä ja halunsa esille. Kommunikointimenetelmistä käytössä on yleisesti PECS, jonka tavoitteena on auttaa henkilöä tekemään lähiympäristössään vuorovaikutusaloitteita, sekä tukea vuorovaikutuksellisen kommunikoinnin kehittymistä. Harjoittelussa käytetään paljon toiminnallisia tilanteita. Puheterapeuttien kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää. KKK-harjoitusohjelman avulla harjoitetaan havaintojen tekemistä sekä vahvistetaan vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehittymistä. Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Yhteistyöprojektit ja erilaiset teemat ystäväluokkien tai esimerkiksi kummiluokkien kanssa harjaannuttavat yhdessä toimimiseen ja tukevat vuorovaikutuksessa olemisen oppimista. Myös Askeleittain-ohjelman toteutusta pyritään käymään läpi soveltuvin osin. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa olemista harjoitellaan myös sosiaalisten kuvatarinoiden avulla. Toivotunlaisia käyttäytymismalleja käydään läpi monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä liikkumalla. Kognitiiviset taidot Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Kognitiivisten taitojen opettelua varten voidaan käyttää esimerkiksi Teacch-menetelmää. Teacch-menetelmä on yksilöllinen arviointi- ja kuntoutusmenetelmä. Siinä opetusprosessi sisältää kolme osa-aluetta: 1. Lapsen taidot ja puutteet arvioidaan oppimisen eri osa-alueilla 2. Arvioinnin perusteella määritellään opetusmenetelmät sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet 3. Tavoitteet toteutetaan yksilöllisten opetusohjelmien ja harjoitusten avulla. Multisensorinen menetelmä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, kun oppilaalle tarjotaan päivittäisissä kasvatustilanteissa aistielämyksiä ja –kokemuksia. Aistituokioita voidaan järjestää erillisessä siihen tarkoitukseen varatussa tilassa. Muistolan koulussa käytössä on tällä hetkellä valkoinen huone ja vesihuone porealtaineen. Oppilailla on mahdollisuus omien vahvuuksiensa mukaisesti osallistua avustajan tuella yleisopetuksen ryhmien tai muiden pienryhmien toimintaan opettajien suunnittelemalla tavalla. Päivittäiset taidot Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osaalueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Arkielämän taitoja kuten pukemista ja riisumista, wc-toimintoja ja ruokailua harjoitellaan päivän aikana eri tilanteissa. Liikkumista ja asioimista lähiympäristössä, kuten esimerkiksi kaupassa asioimista, kirjastossa käymistä ynnä muuta, harjoitellaan viikoittain. Itsestä huolehtiminen, siisteys ja omatoimisuustaidot kuuluvat myös päivittäisten taitojen harjaannuttamisen osa-alueisiin. Tukiluokka Tukiluokka on koulussa toimiva erityisluokka, joka palvelee sastamalalaisia alakouluikäisiä oppilaita. Tukiluokka on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy tavallisessa pienryhmässä ja jotka tarvitsevat monipuolista tukea elämässään. Luokassa toimivat tiiminä erityisluokanopettaja, mielenterveyshoitaja ja tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Hoitaja työskentelee sekä oppilaan että hänen perheensä kanssa. Oppilasta hän tukee koulupäivän aikana ja toimii tiiviisti yhteistyössä vanhempien kanssa. Hoitaja kartoittaa vanhempien kanssa perheen tilanteen, arvioi tuen tarpeen ja ohjaa heidät tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Toiminnan tavoitteena on tukea myös vanhempien roolia osana lapsen kasvua ja kehitystä. Tukiluokalla opiskelee kerrallaan enintään 5-6 oppilasta. Tukiluokalle haetaan koulun, vanhempien ja mahdollisesti hoitavan tahon yhdessä laatimalla hakemuksella. Hakemuksen käsittelee moniammatillinen tukitiimi. Tukiluokan oppilaaksiotosta päättää opetuspäällikkö. Tukiluokalla opiskelun edellytyksenä on vanhempien sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön. Oppilas ja perhe tutustuvat tukiluokkaan ennen varsinaista opetuksen alkamista. Vanhempien, hoitavan tahon ja lähettävän koulun kanssa käydään tarvittavat siirtoon liittyvät keskustelut. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi (HOJKS). Oppilaan tukiluokkajakson pituus ja koulutyöskentely suunnitellaan kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on kuitenkin oppilaan kuntouduttua löytää oppilaalle sopiva koulumuoto joko yleisopetuksen ryhmästä tai muusta erityisluokasta. Tukiluokassa harjoitellaan monipuolisesti koulunkäynti- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaan minäkuvaan ja itsetuntoon liittyviä asioita. Tukiluokka tarjoaa oppilaan koulunkäyntiin selkeät rakenteet ja rajat sekä huomattavan paljon aikuisten tukea, jotta voimavarat vapautuvat paremmin oppimiseen. Tukiluokan toimintaan liittyy kiinteästi kunkin lapsen muuhun ohjaukseen ja hoitoon liittyvä monitoimijainen verkosto. Verkostopalaverit ovat osa sekä lapsen että huoltajien, kuten myös tukiluokan työntekijöiden toimintaa tukevia käytäntöjä. Siirtyminen takaisin lähikouluun tai muuhun oppilaalle sopivaan kouluun valmistellaan huolellisesti (tutustuminen, siirtopalaverit, suunnitelma, seuranta).