Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Sastamalassa toiminta-alueittain opiskelevia oppilaita on erityisesti Muistolan koulun pienryhmissä. Oppilaiden yksilölliset tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli Hojks:iin. Hojks:ssa on myös tietoa opetusmenetelmien, materiaalien ja opetusmenetelmien toimivuuden arvioinnista. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kohdalla tulee huomioida opetettavien asioiden merkitys ja hyöty, sekä oppimistehtävien sopivuus. Oppimiselle on annettava riittävästi aikaa. Kertaaminen, toistaminen ja ylioppiminen, sekä eri ympäristöissä opiskelu auttavat toivotun lopputuloksen saavuttamisessa. Toiminta-alueittain opiskelussa on tärkeää muistaa opetuksen monikanavaisuus ja konkreettisuus.

Kullakin vaikeavammaisella oppilaalla on oikeus itselleen soveltuvan kommunikointitavan käyttöön. Jokainen oppilas tarvitsee myös vahvistamista oppimalleen. Vaikeavammaiselle oppilaalle ei sanallinen kiitos ole välttämättä ensisijainen vahvistamisen muoto. Oppilaasta riippuen vahvistajina voivat toimia pienet suupalat, kosketukset tai leikit. Ilon ja oppimisen riemun löytäminen on tärkeää jokaiselle oppilaalle. Vaikeavammaisen oppilaan opinpolku ei saa jäädä sarjaksi toistuvia harjoitteita, joista jää helposti puuttumaan ihmiselle tyypillinen hauskuus ja nautinto.

Motoriset taidot

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Toiminta alueittain opiskelussa on käytössä erilaisia kuntouttavia menetelmiä, joista voi oppilasryhmän tarpeiden tai yksittäisen oppijan tavoitteiden mukaisesti suunnitella toteutettavia kokonaisuuksia. Aivojumppaliikkeet helpottavat oppimista ja oppimisen perustaitojen kehittymistä. Oppilaalle voidaan laatia yksilöllinen aivojumppa-suunnitelma. Sherborne-menetelmä on lapsen kokonaiskehitystä tukeva liikuntamenetelmä. Sen avulla lapset oppivat solmimaan vuorovaikutussuhteita, tuntemaan oman kehonsa ja hallitsemaan sitä. Sensomotorisia harjoitusohjelmia voidaan laatia oppilaille yliaktiivisten ja epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien kuntoutusmenetelmänä. Basaalistimulaatio on sekä terapeuttinen että pedagoginen lähestymistapa, jossa henkilölle annetaan aistikokemuksia hänen kehityksensä kokonaisvaltaiseksi tukemiseksi. Menetelmän tavoitteena on ohjata oppilasta hahmottamaan kehoansa, sen osia ja niiden liikkeitä tarjottavien aistiärsykkeiden avulla. Motoriset rataharjoittelutilanteet voivat olla päivittäin toistuvia oppilaalle yksilöllisesti suunniteltuja tai ryhmänä viikoittain toteutettavia harjoitteita. Mukana työskentelyssä voivat olla fysioterapeutit ja toimintaterapeutit. Mahdollisuuksien mukaan voidaan myös osallistua lämminvesiallasuintiin muutamia kertoja vuodessa.

Kommunikaatiotaidot

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Jokaiselle oppilaalle luodaan mahdollisuus kommunikoinnin harjoittamiseen ja vahvistamiseen hänelle sopivimman menetelmän avulla. Erilaiset yksilölliset kommunikointikansiot ja -taulut tekevät tämän mahdolliseksi. Tukiviittomien harjoittelu ja esinekommunikaatio ovat monipuolisesti käytössä. Erilaisilla viestipainikkeilla ja kommunikointilaitteilla oppilaan on myös mahdollisuus tuoda mielipiteensä ja halunsa esille. Kommunikointimenetelmistä käytössä on yleisesti PECS, jonka tavoitteena on auttaa henkilöä tekemään lähiympäristössään vuorovaikutusaloitteita, sekä tukea vuorovaikutuksellisen kommunikoinnin kehittymistä. Harjoittelussa käytetään paljon toiminnallisia tilanteita. Puheterapeuttien kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää. KKK-harjoitusohjelman avulla harjoitetaan havaintojen tekemistä sekä vahvistetaan vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehittymistä.

Sosiaaliset taidot

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Yhteistyöprojektit ja erilaiset teemat ystäväluokkien tai esimerkiksi kummiluokkien kanssa harjaannuttavat yhdessä toimimiseen ja tukevat vuorovaikutuksessa olemisen oppimista. Myös Askeleittain-ohjelman toteutusta pyritään käymään läpi soveltuvin osin. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa olemista harjoitellaan myös sosiaalisten kuvatarinoiden avulla. Toivotunlaisia käyttäytymismalleja käydään läpi monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä liikkumalla.

Kognitiiviset taidot

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Kognitiivisten taitojen opettelua varten voidaan käyttää esimerkiksi Teacch-menetelmää. Teacch-menetelmä on yksilöllinen arviointi- ja kuntoutusmenetelmä. Siinä opetusprosessi sisältää kolme osa-aluetta:

1. Lapsen taidot ja puutteet arvioidaan oppimisen eri osa-alueilla
2. Arvioinnin perusteella määritellään opetusmenetelmät sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet
3. Tavoitteet toteutetaan yksilöllisten opetusohjelmien ja harjoitusten avulla.

Multisensorinen menetelmä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, kun oppilaalle tarjotaan päivittäisissä kasvatustilanteissa aistielämyksiä ja -kokemuksia. Aistituokioita voidaan järjestää erillisessä siihen tarkoitukseen varatussa tilassa. Muistolan koulussa käytössä on tällä hetkellä valkoinen huone ja vesihuone porealtaineen. Oppilailla on mahdollisuus omien vahvuuksiensa mukaisesti osallistua avustajan tuella yleisopetuksen ryhmien tai muiden pienryhmien toimintaan opettajien suunnittelemalla tavalla.

Päivittäiset taidot

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osaalueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Arkielämän taitoja kuten pukemista ja riisumista, wc-toimintoja ja ruokailua harjoitellaan päivän aikana eri tilanteissa. Liikkumista ja asioimista lähiympäristössä, kuten esimerkiksi kaupassa asioimista, kirjastossa käymistä ynnä muuta, harjoitellaan viikoittain. Itsestä huolehtiminen, siisteys ja omatoimisuustaidot kuuluvat myös päivittäisten taitojen harjaannuttamisen osa-alueisiin.