3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa
Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Oppimisympäristöinä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tiloja ja ympäristöjä. Toiminnallisessa esiopetuksessa luonto ja läheiset metsät mahdollistavat lapsille leikin, liikkumisen, kokemisen ja tutkimisen. Tällöin mahdollistuvat fyysinen aktiivisuus sekä erilaiset aistikokemukset. Reisjärven esiopetussuunnielmassa painotetaan ympäristökasvatusta huomioiden lähiympäristöt molempien ryhmien kohdalla. Tutustumalla omaan elinympäristöön lapsi vähitellen huomaa olevansa osa sitä ja voivansa vaikuttaa myös omalla toiminnallaan ympäristöön. Lapselle luodaan mahdollisuuksia opetella arvostamaan sekä rakennettua että luonnonvaraista lähiympäristöä. Samalla esikoululainen tutustuu Reisjärven kulttuuriin ja kotiseutuperinteeseen.
Oppimisympäristöt rohkaisevat yhteisölliseen tiedon luomiseen ja sitä kautta aktiiviseen ja osallistuvaan oppimiseen. Oppimisympäristöjen rakentamisessa huomioidaan myös lasten osallisuus ja mielenkiinnon kohteet. Oppimisympäristöt tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään monipuolisesti uutta tekniikkaa ja mediatyökaluja sekä erilaisia opetusmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja yhteisesti sovitulla tavalla. Esiopetuksessa hyödynnetään sähköisenä oppimisympäristönä Pedanet-palvelua.
Arviointi
Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Tiloja arvioidaan mm. ympäristöterveydenhuollon ja teknisen toimen katselmuksissa. Oppimisympäristöä arvioidaan fyysisestä, psyykkisestä, pedagogisesta sekä sosiaalisesta näkökulmasta. Esiopetusyksiköistä Viikarit toimivat Leppälahden koulun pihapiirissä. Maakarit toimivat tällä hetkellä Petäjähovin tiloissa. Maakarien kohdalla tulee arvioida fyysisen paikan vaihtuvuuden merkitys. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada pysyvä toimintapaikka, joka mahdollistaa yhteistyön varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa.
Reisjärvi oppimisympäristönä
Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta havainnoimaan ympärillä olevaa monin eri aistein. Hänen tehtävänään on haastaa lapsen havainnointia erilaisin kysymyksin ja myös vastata lapsen kysymyksiin kannustavassa vuorovaikutuksessa. Lasten pohdinta saattaa olla alkusysäys pidemmälle projektille, jossa aikuinen ja lapsi oppivat yhdessä. Koulun välittömässä läheisyydessä olevaa ympäristöä ja muuta luontoa hyödynnetään esiopetuksen oppimisympäristönä. Reisjärven luonto oppimisympäristönä luo puitteet retkeilylle sekä mahdollisuuden tutustua sitä kautta niin kulttuuriperintöön kuin omiin juuriin Reisjärven historiasta koottujen tarinoiden kautta.
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen.
Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekä toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä luvussa 4 kuvatut esiopetuksen toteuttamisen periaatteet. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä[1]. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen.
Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa.
Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.
[1] Valtioneuvoston asetus 4 § (422/2012)