GE1 kurssikoe 28.5.2020 klo 9.00

Vastaa tehtävään 1 sekä yhteen valinnaisista tehtävistä 2 - 4

1 a) Mikä on karttaprojektio? Miksi alla olevat karttaprojektiot ovat eriliaisia?




b) Mitä tarkoittaa tämä merkintä?

	61° 7′ 45″ N, 21° 30′ 20″ E

c) Mainitse jokin roudan aiheuttama ongelma

d) Mainitse jokin hallan aiheuttama ongelma 

e) Mainitse kolme asiaa, miten ihminen on lisännyt ja voimistanut tulvia

f) Miten luonnonvaroja tulisi käyttää kestävän kehityksen periaatteen mukaan? 

g) Miten segregaatio ilmenee kaupungeissa? 

h) Miten kaupungin ilmasto poikkeaa kaupunkia ympäröivien alueiden ilmastosta

i) Mainitse kolme seikkaa, jotka voivat olla syynä tällaiseen näkymään valtameren pinnan alla


 

j) Mitä ongelmaa alla oleva kuva esittää ja millä tavalla ihminen voi saada sen aikaan? 



k) Ovatko alla olevan kuvan esittämät näkymät lisääntyneet vai vähentyneet Euroopassa tällä vuosituhannella ja mistä muutos johtuu? 




l) Mihin tapahtumaan аlla olevat kaksi karttaa liittyvät ja mitä seurauksia tapahtumalla on ollut? 





Valitse yksi tehtävistä 2 - 4 

2. VALINNAINEN TEHTÄVÄ

a) Miten syntyy tulivuorenpurkaus

b) Miksi tulivuorenpurkauksia tapahtuu Italiassa ja Havaijilla muttei Suomessa

c) Millaisia tuhoja tulivuorenpurkaukset voivat aiheuttaa

d) Miten tulivuorenpurkauksiin voi varautua

3. VALINNAINEN TEHTÄVÄ
 
Ohessa on otsikoita Helsingin Sanomista syyskuulta 2018. Vastaa näiden tekstien ja muiden tietojesi pohjalta,

a) miten Carolinaa syyskuussa piinannut hurrikaani Florence on syntynyt

b) miksei Euroopassa ole hurrikaaneja 

c) millä tavoin hurrikaanit aiheuttavat tuhoja

d) miten hurrikaaneihin voi varautua, ja miten voi estää niiden aiheuttamia tuhoja 

 

Äärimmäisen vaarallinen hirmumyrsky lähestyy Yhdysvaltain itärannikkoa – ja vastaavia on luvassa paljon lisää, kun ilmastonmuutos etenee 

Kun maapallon ilmasto lämpenee, voimakkaita hurrikaaneja esiintyy yhä useammin ja laajemmalla alueella. (HS 12.9.)

Yhdysvaltojen itärannikkoa lähestyvä hirmumyrsky Florence laantunut kakkosluokan hurrikaaniksi

Hirmumyrskyn odotetaan kuitenkin aiheuttavan voimakkaita tuulia iskiessään Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinan osavaltion rannikolle myöhään torstaina tai varhain perjantaina paikallista aikaa. (HS 13.9.)

Tappava myrskyvuoksi tulee Florencen mukana Yhdysvaltain rannikolle – näin hurrikaaniin pitää varautua

Myrskyvuoksi tappaa enemmän ihmisiä kuin mikään muu hirmumyrskyihin liittyvä ilmiö. Florencen mukana tuleva myrskyvuoksi voi olla erityisen tuhoisa, sillä Pohjois-Carolinan rannikko on matalaa. (HS 13.9.)

Florence-hurrikaanin ensimmäiset tuulet ja sateet tavoittivat Yhdysvaltain itärannikon – tämä historiallisesta hirmumyrskystä tiedetään

Hurrikaani Florence tuo mukanaan jopa metrin sateet. Hirmumyrskyn keskuksen arvellaan iskevän rannikolle myöhään torstaina tai varhain perjantaina paikallista aikaa. (HS 13.9.)

Katsotaan, miten pärjätään” – Florence-myrskyn reitillä asuvat suomalaiset kertovat HS:lle, kuinka he varautuvat historialliseen hirmumyrskyyn

HS otti torstaina yhteyttä hurrikaani Florenceen varustautuviin suomalaisiin, jotka asuvat hirmumyrskyn ennustetun kulkutien lähellä Yhdysvaltain itärannikolla. (HS 13.9.)

Yhdysvaltain itärannikon katastrofi voi kestää päiviä – Florence-myrsky saattaa vaikuttaa yli 20 miljoonan ihmisen elämään (HS 14.9.)

Florence-myrsky etenee Yhdys­valloissa: Ainakin viisi kuollut, tulva­vedet vallanneet kaupunkeja – Tämä hurrikaanin aiheuttamista tuhoista tiedetään

Hurrikaani on nostattanut monimetrisiä tulvavesiä Pohjois-Carolinassa. Ainakin viiden ihmisen on kerrottu kuolleen myrskyn takia. (HS 14.9.)

Tältä näyttäisi Hakaniemi, jos vesi nousisi Helsingissä kuin Florence-myrskyn alueella

Hirmumyrsky Florencen pelätään nostavan Yhdysvalloissa metrien korkuisia tulvia. Tulvan nousemista nelimetriseksi pidetään kuitenkin Suomen oloissa mahdottomana. (HS 14.9.)

Maailmalla raivoaa nyt kaksi myrskyä – miksi Filippiinien isompi ja vaarallisempi Mangkhut on jäänyt Yhdysvaltoja uhkaavan Florencen varjoon?

Kansainvälisen median agenda määräytyy sen mukaan, mistä on eniten ja helpoiten materiaalia tarjolla, arvioi SPR:n Kalle Löövi. (HS 14.9.)

Sisämaahan siirtynyt Florence-myrsky tappanut jopa 13 ihmistä – Pohjois-Carolinassa on satanut vettä enemmän kuin koskaan aikaisemmin

Pohjois-Carolinassa vettä on satanut 76 senttimetriä.

Hirmumyrsky Florence on tappanut jopa 13 ihmistä Yhdysvalloissa ja aiheuttanut suuria tulvia ja sähkökatkoksia. Lähes miljoona asuin- ja liikehuoneistoa oli lauantaina ilman sähköä Pohjois- ja Etelä-Carolinan osavaltioissa. (HS 15.9.)

Yhdysvaltojen itärannikolla pahin saattaa olla vasta edessä – ”Maapallo on vihainen”, sanoo kodistaan paennut Thelma Johnson

Viikonloppuna pohjoiscarolinalainen Thelma Johnson pääsi tarkastelemaan hirmumyrskyn tuhoja. Pahin voi kuitenkin olla yhä edessä, sillä sateiden takia tulvavesi nousee yhä. HS 16.9.)

Florence-myrsky teki Wilmingtonin kaupungista saaren Yhdysvaltain itärannikolla – ”Älkää yrittäkö tulla tänne” (HS 17.9.)

Florence-hirmumyrskyn aineelliset tuhot nousemassa lähes puoleen Suomen budjetista – video näyttää tulvan laajuuden

Vettä on satanut metrin verran muutamassa päivässä, tulvavedet aiheuttavat tuhoa vielä ensi viikkoon. (HS 18.9.)

Vastauksia on ainakin kolme

Hirmumyrskyistä ei opita mitään, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski.

Mikä ihme saa amerikkalaiset luulemaan, että he säästyvät hirmu­myrskyjen tuhoilta? Vastauksia on ainakin kolme.

”En olisi ikinä voinut uskoa, että näin käy minulle.” Näin sanoi nainen motellin aulassa Pohjois-Carolinassa viime lauantaina. Hän oli paennut hirmu­myrsky Florencea sisämaahan. Naapurit lähettivät kuvia koti­kadulta, joka oli muuttunut joeksi.

Onko teillä tulvavakuutusta, kysyin. Ei, nainen vastasi.

Tunnen myötätuntoa myrskyn uhreja kohtaan. Samalla ihmettelen heitä. Myös hirmumyrsky Irman aikana Floridassa ja Harveyn jälkeen Texasissa kuulin monta kertaa, että ’näin ei pitänyt käydä minulle’. (HS 19.9.)

Kaksi mielenterveyspotilasta hukkui tulvaveden temmattua poliisiauton Yhdysvalloissa

Florence-myrsky on tappanut jo 37 ihmistä. (HS 19.9.)

 - - - 

VALINNAINEN TEHTÄVÄ

4. Oheinen teksti kertoo valtiosta nimeltä Malawi. Mitä kehitysmaan piirteitä Malawilla on tekstin perusteella? Esitä ohjelma, miten kehittäisit Malawia, jos olisit Malawin presidentti.

Malawin tasavalta (entinen Njassamaa) on yli 18 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Malawin pinta-ala on 118 000 km². Malawin asutustiheys on 155 asukasta / km², ja se on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan tiheimmin asuttuja valtioita. Maan pääkaupunki Lilongwessä on lähes 980 000 asukasta, Blantyressä on noin 850 000. Malawin rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik. Idässä valtiota rajoittaa myös yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa itsenäistyi brittien siirtomaavallasta vuonna 1964. Se oli 30 vuotta yhden puolueen hallitsema, kunnes maassa järjestettiin vuonna 1994 ensimmäiset monipuoluevaalit.

Malawi on kapea itä–länsi-suunnassa ja pitkä pohjois–etelä-suunnassa. Valtion halki kulkee Itä-Afrikan hautavajoama, ja sen pohjalla on Malawi- eli Njassajärvi, joka on tunnettu endeemisistä kirjoahvenlajeistaan. Njassajärvestä etelään laskee Shirejoki, joka yhtyy myöhemmin Sambesiin. Hautavajoaman molemmin puolin kohoavat ylänköalueet, samoin järven eteläpuolella. Malawin ilmasto on vaihteleva suurten korkeuserojen takia. Shiren laakso on vain noin 180 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siellä vallitsee kuuma trooppinen ilmasto. Vuoristoalueet ovat Afrikan sateisimpia, siellä sataa vuosittain 1 500–2 000 millimetriä. Malawissa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Chongoni-vuoren kalliomaalausalue ja Malawijärven kansallispuisto. Kaikkiaan maassa on yhdeksän kansallispuistoa. Malawissa on tavattu yli 170 nisäkäslajia, joiden joukossa ovat viisi suurta eli puhveli, norsu, leijona, leopardi ja sarvikuono. Lintulajeja on nähty lähes 650. Njassajärvessä elää yli tuhat kalalajia, joista viittäsataa ei tavata missään muualla. Kämmeköitä on yli neljäsataa lajia. Matkailijat tulevat Malawiin ennen kaikkea Njassajärven ja muiden luontokohteiden houkuttelemina. Nyikan kansallispuisto on tunnettu kasvillisuudestaan, etenkin orkideoista, sekä seeproista ja antiloopeista.

Malawi on presidentiaalinen tasavalta ja siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1994. Presidentti valitaan joka viides vuosi, ja hän johtaa sekä maata että hallitusta. Pääministerin virkaa ei ole. Parlamentissa on 193 jäsentä, ja se valitaan viiden vuoden välein. Varapresidentti valitaan samoissa vaaleissa kun presidentti, minkä lisäksi presidentti voi nimittää toisen varapresidentin, mutta tämän on edustettava eri puoluetta kuin presidentti itse. Malawin presidenttinä toimi 1966 - 94 Hastings Banda. Hän hallitsi Malawia kovaotteisesti ja tukahdutti opposition ilmaukset. Bandan hallinto oli myös afrikkalaisella mittapuulla autoritäärinen. Elokuvia, radiota ja lehdistöä valvottiin tarkasti, ja Bandaa vastaan puhuminen oli kiellettyä. Kaikkien täysi-ikäisten kansalaisten tuli olla kongressipuolueen jäseniä. Asukkaiden ja jopa turistien pukeutumista säädeltiin. Leveälahkeisia housuja käyttäviä pitkätukkaisia miehiä ei päästetty maahan. Banda kuitenkin kannatti naisten oikeuksia. Hänen hallituksensa aikana Malawin infrastruktuuri koheni: rakennettiin useita uusia teitä, lentoasemia, sairaaloita ja kouluja. Vuonna 1981 perustettiin Eton Collegen inspiroima Kamuzu-akatemia, joka on yhä toiminnassa. Hastings Bandan jälkeen ensimmäisissä monipuoluevaaleissa presidentiksi valittiin Bakili Muluzi Yhdistyneestä Demokraattipuolueesta (UDF). Hänet valittiin myös toiselle kaudelle vuonna 1999. Vuoden 2004 vaalien voittajaksi julistettiin UDF:n ehdokas Bingu wa Mutharika, mutta vaalien rehellisyyttä on epäilty. Mutharika uusi voittonsa myös vuonna 2009. Pian valintansa jälkeen Mutharika erosi UDF:stä ja perusti oman puolueen, Demokraattisen edistyspuolueen (Democratic Progressive Party, DPP). Mutharika kuoli sydänkohtaukseen huhtikuussa 2012. Hänen seuraajakseen tuli varapresidentti Joyce Banda, joka oli eteläisen Afrikan ensimmäinen naispresidentti. Banda hävisi vuoden 2014 vaalit edeltäjänsä veljelle, Peter Mutharikalle. Vuonna 2009 valitussa parlamentissa Demokraattisella edistyspuolueella (DPP) on 113 paikkaa, riippumattomilla 32 paikkaa, UDF:llä 17 paikkaa, Malawin kongressipuolueella (MCP) 27 paikkaa ja pienpuolueilla kolme paikkaa. Yhteensä 192 kansanedustajasta 40 eli noin viidennes on naisia.

Malawissa on edelleen puutteita sanan- ja lehdistönvapaudessa. Olot vankiloissa ovat ankarat, jopa hengenvaaralliset. Kansainväliset tarkkailijat ovat ilmaisseet huolensa naisten pahoinpitelystä, ihmiskaupasta ja lapsityövoiman käytöstä. Malawi Anti-Corruption Bureau (ACB) pyrkii kitkemään korruptiota, mutta korkeilla virkamiehillä on yhä taipumus ottaa lahjuksia. Lahjontaa esiintyy myös poliisissa ja armeijassa. Malawi on yksi maista, joissa solmitaan eniten lapsiavioliittoja. Vuonna 2015 avioitumisikärajaa nostettiin 15 vuodesta 18 vuoteen.

Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista. Malawin talous on suuresti riippuvainen maataloudesta. Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. 90 prosenttia vientituloista ja yli kolmannes bruttokansantuotteesta tulee maataloustuotteista. Puolet vientituloista tulee tupakasta. Kaivannaisista uraani on kuulunut 2010-luvulla keskeisiin vientituotteisiin. Tärkeitä kaivannaisia ovat myös kalkkikivi, kivihiili ja bauksiitti. Valtaosa väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantuote oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Ostovoimakorjattu (PPP) lukema oli 780 USD vuodessa henkeä kohden (maailman 3. alhaisin lukema, maakohtainen sijoitus 211/213). YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Malawi oli vuonna 2007 sijalla 160 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Vuonna 2014 keskimääräinen elinajanodote oli 60 vuotta ja lapsikuolleisuus 48 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohti. Orpoja on miljoona, joista 560 000 AIDSin jäljiltä. Vuonna 2013 aikuisista noin 10 prosenttia oli HIV-positiivisia. Äitejä kuolee usein myös synnytykseen. Äitikuolleisuus oli 371 / 100 000 äitiä vuonna 1980, vuonna 1999 luku oli noussut 971:een, ja vuonna 2010 se oli laskenut 484:ään. Huononevat ja paranevat luvut liittyvät HIV:in yleisyyteen ja terveydenhuollon paranemiseen. Maailmanpankin mukaan ulkomainen apu, varsinkin Maailmanpankin tuki, on tärkeää Malawin kansantaloudelle.

Malawin väestö kasvaa 3,3 % vuodessa, ja sen ennustetaan kasvavan 45 miljoonaan eli 2,5-kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Hedelmällisyysluku (naisen keskimäärin elämänsä aikana synnyttämien lasten lukumäärä) on 4,4. Hedelmällisyysuku on laskussa, sillä se oli 6,7 vuonna 1992 ja 5,7 vuonna 2010. Malawin yli 15-vuotiaasta väestöstä 65,75 % osaa lukea. Miehistä 73 % ja naisista 59 % on lukutaitoisia. Nuorisosta (15 - 24 -vuotiaat) lukutaitoisia on 75%. Koulunkäynti on ollut ilmaista vuodesta 1994. Tätä ennen suuri osa kouluikäisistä ei käynyt koulua lainkaan, tai he kävivät koulua ajoittain, esimerkiksi silloin, kun perheellä oli varaa maksaa koulumaksut.

Puhtaasta juomavedestä on pulaa. Malawissa on tavallista nähdä naisia kantamassa suurta vesisäiliötä päänsä päällä. Koska kaikissa kylissä ei ole omaa kaivoa, lähimmälle kaivolle voi olla monen kilometrin matka,. Suuri osa naisten päivästä kuluu vedenhakumatkalla kävellessä kaivolle ja takaisin. Malawi on kärsinyt kuivuuden ja huonon hallinnon takia nälänhädästä vuosina 2002 ja 2005. Kuivuus on aiheuttanut muulloinkin suuria ongelmia. Toisaalta metsien hakkuut ovat lisänneet tulvia sadekautena.

Heimojen väliset erimielisyydet ja laajamittaiset muutot olivat yleisiä 1800-luvulle asti. Nykyisin heimoidentiteetti ei ole enää yhtä merkitsevä kuin ennen ja yhteinen, malawilainen identiteetti on voimistumassa. Chewat ovat enemmistönä maan keski-, njanjat etelä- ja tumbukat pohjoisosassa. Suuri osa väestöstä on chewoja, loput njanjoja, n’goneja, tumbukoita, lomweja ja islaminuskoisia yaolaisia. Vuoden 1998 väestönlaskennassa kristittyjä oli 80 prosenttia, muslimeita 13 prosenttia. Maan virallinen kieli chichewa oli äidinkieli 57,2 prosentilla väestöstä. Käytännössä englanti on hallinnon, koulutuksen ja tiedotusvälineiden valtakieli, mutta vain harvat malawilaiset puhuvat sitä äidinkielenään. Muut suuret kielet olivat njanjojen puhuma chinyanja (12,8 %), yaolaisten puhuma chiyao (10,1 %) sekä chitumbuka (9,5 %).[3] Nimien etuliite ”chi” tarkoittaa kieltä: chitumbuka on tumbukoiden kieli. Languages of the World -teoksessa vuodelta 2015 listataan 16 Malawissa käytettyä elävää kieltä.