Oppilashuollon käsitteitä
HOJKS
HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tehdään kun oppilas on siirtynyt saamaan erityistä tukea. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tukitoimista. HOJKS pohjautuu pedagogiseen selvitykseen ja usein myös muihin asiantuntijalausuntoihin ja sisältää myös mm. oppimisen tavoitteet ja suunnitelman oppimisen edistymisestä ja seurannasta.Se on ennen kaikkea kuvaus siitä, miten perusopetuksen oppimäärää toteutetaan oppilaskohtaisesti. HOJKSin tekee luokan- tai aineenopettaja yhdessä oppilaan huoltajan kanssa apunaan usein erityisopettaja.
Erityiset painoalueet
Erityiset painoalueet on tuen muoto, jota voidaan käyttää tehostetun ja erityisen tuen aikana. Erityiset painoalueet on eriyttämisen menetelmä, jossa oppilas opiskelee valikoidusti, yleensä tavoitteenaan omaksua etenemisen kannalta välttämättömimmät tiedot ja taidot. Opettaja määrittelee opetussuunnitelma apunaan oppilaan oman vuosiluokan ydinasiat, keskeisimmät sisällöt, joita opiskellessaan oppilas pyrkii siis edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin, mutta pienemmällä oppimisen asiasisällöllä. Tarkoituksena on, että oppilaalle, jolle oppiminen ei ole ihan helppoa, jäisi voimavaoja myös oppimaan oppimiselle. Erityiset painoalueet tavoitteineen, miten oppilas opiskelee, mitä muuta tukea hän saa, mitä materiaaleja hän käyttää ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Oppilaalle ja huoltajille on tärkeä selvittää, miten painoalueisiin keskittynyt osaamisen näyttö näkyy oppilaan arvioinnissa todistukseen merkityn arvosanan muodostumisessa.
Eriyttäminen
Opetuksen eriyttämisellä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa muokataan oppilaan oppimisen edesauttamiseksi. Eriyttämisen puitteissa oppilaan tavoitteita voidaan yksilöidä, odotuksia optimoida, tehdä uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja, ryhmittää oppilaita uudella tavalla, käyttää oppimis-ja apuvälineitä ja muokata kotitehtäviä tai arviointimenetelmiä. Usein eriyttämistä käytetään, kun oppilaalla on oppimisvaikeuksia, ja tehtäviä/ opetusta halutaan muokata hänelle sopivammaksi. Eriyttämistä voidaan käyttää myös lahjakkaiden oppilaiden kohdalla.
Kolmiportainen tuki
Uudistuneen perusopetuslain (2010) mukaisesti oppilaalle on tarjottava koulunkäyntiin tukea kolmiportaisen malliin pohjautuen. Portaiden ensimmäinen askel on nimeltään yleinen tuki ja se tarkoitta tukimuotoja tilanteessa, jossa oppilaalla on tilapäisiä tai lyhytaikaisia vaikeuksia oppimisessaan. Yleisen tuen muotoja ovat mm. tukiopetus, eriyttäminen monine mahdollisuuksineen, osa-aikainen erityisopetus, luokan kertaus, avustajan käyttö, konsultaatiot, kodin ja koulun yhteistyö, kerhotoiminta ja monet muut menetelmät ja materiaalit, joiden kautta voidaan oppilaalle tarjota uusi tapa lähestyä opittavaa asiaa. Oppilaan tueksi voidaan tehdä oppimissuunnitelma. Mikäli yleinen tuki ei oppimiseen riitä, voidaan astua portaikon toiselle askelmalle, jota kutsutaan tehostetuksi tueksi.
Tehostettu tuki tarkoittaa oppilaalle annettavaa vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää tukea ja se sisältää kaikki esi-ja perusopetuksessa käytettävät tukimuodot lukuunottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen antamisesta päätetään oppilashuoltoryhmässä ja päätöstä edeltää pedagogisen arvion tekeminen. Tehostetun tuen myötä oppilaalle tehdään myös aina oppimissuunnitelma. Mikäli yleisen tai tehostetun tuen toimenpiteet eivät oppimiseen riitä, siirrytään portaikon ylimmälle tasolle.
Ylin taso, kolmas porras, on nimeltää erityinen tuki ja se edellyttää perusopetusjohtajan tekemää erityisen tuen päätöstä. Erityinen tuki on kaikkein kokonaisvaltaisin ja kattavin tukimuoto sisältäen erityisopetusta ja mahdollisesti muita aiemmilla portailla käytettyjä tukimuotoja. Erityisen tuen saaminen edellyttää pedagogista selvitystä ja yleensä myös asiantuntijalausuntoa. Erityiseen tukeen siirtyneellä oppilaalle tehdään aina HOJKS.
Oppilasta koskevat tehostetun ja erityisen tuen asiakirjat ovat salassapidettäviä.
Tehostettu tuki tarkoittaa oppilaalle annettavaa vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää tukea ja se sisältää kaikki esi-ja perusopetuksessa käytettävät tukimuodot lukuunottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen antamisesta päätetään oppilashuoltoryhmässä ja päätöstä edeltää pedagogisen arvion tekeminen. Tehostetun tuen myötä oppilaalle tehdään myös aina oppimissuunnitelma. Mikäli yleisen tai tehostetun tuen toimenpiteet eivät oppimiseen riitä, siirrytään portaikon ylimmälle tasolle.
Ylin taso, kolmas porras, on nimeltää erityinen tuki ja se edellyttää perusopetusjohtajan tekemää erityisen tuen päätöstä. Erityinen tuki on kaikkein kokonaisvaltaisin ja kattavin tukimuoto sisältäen erityisopetusta ja mahdollisesti muita aiemmilla portailla käytettyjä tukimuotoja. Erityisen tuen saaminen edellyttää pedagogista selvitystä ja yleensä myös asiantuntijalausuntoa. Erityiseen tukeen siirtyneellä oppilaalle tehdään aina HOJKS.
Oppilasta koskevat tehostetun ja erityisen tuen asiakirjat ovat salassapidettäviä.
Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan tehdä osana yleistä tukea, mutta viimeistään se on tehtävä oppilaan siirtyessä tehostettuun tukeen. Pääsääntöisesti se perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon ja sen laatii luokan-tai aineenopettaja yhdessä oppilaan huoltajan kanssa. Apuna usein on erityisopettaja tai mahdollisesti muitakin asiantuntijoita.
Pedagoginen arvio
Pedagoginen arvio laaditaan kun oppilas siirtyy yleisestä tuesta tehostettuun tukeen tai tehostetusta tuesta yleiseen tukeen. Pedagoginen arvio toimii oppilaalle tehtävän oppimissuunnitelman pohjana ja siinä arvioidaan oppilaan lähtötilanne ja tarvittava tuki. Arvion tekee ensisijaisesti se opettaja, joka on oppilaasta/opetusryhmästä vastuussa. Pedagogisessa arviossa kuvataan mm. oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tila kokonaisuutena, hänen saamansa tuki ja sen vaikutukset, oppimisvalmiudet, erityistarpeet sekä millaisen tuen tarpeessa hän on. Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen arvion ja päättää tehostetun tuen aloittamisesta / lopettamisesta.
Pedagoginen selvitys
Pedagoginen selvitys laaditaan ennen kuin oppilaalle tehdään päätös erityisestä tuesta tai ennen kuin päätetään siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Pedagoginen selvitys toimii pohjana oppilaalle tehtävälle HOJKS-asiakirjalle. Selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen eteneminen, oppimisen kokonaistilanne, oppimisvalmiudet, erityistarpeet sekä oppilaan saama tehostettu tuki. Lisäksi siinä arvioidaan, millaisilla järjestelyillä oppilasta tulisi tukea ja tarvitseeko oppilas yksilöllistetyn oppimäärän useammassakin aineessa. Pedagogisen selvityksen laativat luokan- tai aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. Oppilaan huoltajaa on myös kuultava. Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän käsiteltyä selvityksen tekee perusopetusjohtaja päätöksen erityisestä tuesta.
Pedagoginen selvitys erityisen tuen tarpeesta tehdään ainakin 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. luokalle siirtymistä.
Pedagoginen selvitys erityisen tuen tarpeesta tehdään ainakin 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. luokalle siirtymistä.