Dagens tips

Dagens tips

1. PITÄÄ JOSTAKIN
tycka II om = gilla
  • Jag tycker om dig= Jag gillar dig
  • OBS! Jag tycker om att läsa.
  • vrt. pitää tehdä/ piti tehdä/ pitäisi

2. OLLA JOTAKIN MIELTÄ OBS! Nämä eivät toimi kuin englannin think!
tycka II
anse IV
Enligt min mening
  • Jag tycker att hon är vacker. = Jag anser att..... = Enligt min mening är hon vacker.

( https://quizlet.com/_25qvdz )
(Fokus 6 s. 28)

3. AJATELLA= tänka II på
AIKOA = tänka II

4. TARKOITTAA
a) henkilö tekijänä= mena I
b) asiasta kyse= betyda II
Vad menar du=
Vad betyder det här ordet?

5. OLLA OLEMASSA
Det finns
=vastaa englannin there is-rakennetta, mutta ruotsissa ei käytetä olla-verbiä.
Det finns många vackra hus i vår stad.

6. AIKA
aika= tid- en
tunti= en timme (2)
hetki= en stund / ett ögonblick
-> Ett ögonblick! =hetkinen
Var god dröj! (puhelimessa)=Odota katkaisematta puhelua.
aika/ melko= ganska

7. LASI VAI JÄÄTELÖ?
lasi=glas -et
jäätelö =glass, glassen, glassar, glassarna

8. TÄYNNÄ
täynnä/humalassa=full, -t,-a
täynnä ruuasta= mätt, - , -a
OBS! ruma = ful, -t, -a

9. MELKO/SANGEN= ganska 
melko/sangen = GANSKA (ajattele mieluummin suomen sanaa “sangen”, siinäkin on G)
ehkä= kanske (kan+ske=voi tapahtua)

10. AIKAMUODOISTA
En lukenut (vrt. luin ) Jag LÄSTE inte
En ole lukenut (vrt. olen lukenut)= jag har inte läst
§ Muuta kielteinen lause myönteiseksi, niin oikean verbimuodon löytäminen on helpompaa!


11. SANAJÄRJESTYS PÄÄLAUSEESSA
Jag sjunger inte hemma.
Hemma sjunger jag inte.

12. SANAJÄRJESTYS SIVULAUSEESSA
= sama kuin suomen sivulauseessa = KON SU KIE PRE
Minä uskon, että hän on autokoulussa
Jag tror att han är i bilskolan.

13. OMISTUSSUHTEET
Klara ja hänen polkupyöränsä= Klara och hennes cykel.
§ sin, sitt,sina eivät voi toimia tekijänä

Hän otti polkupyöränsä= Hon tog sin cykel. (omiSTAja)



14. VIITTAUSSUHTEET
Kun ei viitata mihinkään tiettyyn sanaan, käytä DET!
Vad är det? Det var roligt!

15.Verbit

Perusverbit on syytä osata. Yleisiä ruotsin kielessä esiintyviä verbejä ovat esimerkiksi:

  • tacka någon för något= kiittää
  • berätta om något för någon=kertoa
  • besöka någon plats
  • börja med/sluta med något
  • ha ansvar för något=olla vastuussa
  • koncentrera sig på något

16.ÄLÄ SEKOITA KESKENÄÄN!
  • önska (toivottaa) & hoppas (toivoa)
  • bli ( abstrakti muutos tulla joksikin) & komma (Jag kommer hem)
  • träffa någon( jag träffar dig) & träffas (Vi träffas! tavata toisensa, ei kohdetta)

17. KELLONAJAT
Vad är klockan?
Klockan är kvart i åtta.
Klockan är tio över två.
Klockan är halv tre.

https://quizlet.com/_1lgvl9


Blooket:
https://www.blooket.com/host?id=612627383a6b230030712ed2

18. 4-TAIVUTUS-KAAVIO ADJ+SUBST
en ny bil
den nya bilen
nya bilar
de nya bilarna

ett stort hus
det stora huset
stora hus
de stora husen

https://quizlet.com/_225tbs

19. Var-verbit=olosijaa vaativat verbit

  • etsiä= söka II
  • rakentaa= bygga II
  • jäädä/viipyä=stanna I
  • Jag stannade hemmA.
  • jättää= lämna I
  • kadota = försvinna IV
  • kadottaa= tappa I 
  • löytää= hitta I / finna IV
  • lukea = läsa II
  • unohtaa=glömma II
  • piilottaa=gömma II
  • panna= sätta IV / lägga IV
  • istuutua= sätta IV sig
  • asettua asumaan= bosätta sigIV
  • kokoontua= samlas I
  • laskeutua=landa I
  • ostaa= köpa II
https://quizlet.com/_3l7f1l

20. Genetiivi

A) Genetiivi vastaa kysymykseen:
Vems? Kenen? Keiden?

Genetiivi muodostetaan liittämällä omistajaan pääte -s. Jos sanan viimeinen kirjain on s, x tai z genetiivissä ei ole s- päätettä. Omistussanan jälkeen tulee adjektiivista määräinen muoto ja substantiivista epämääräinen muoto = VEMS+ A+ INGENTING

 

Genetiivi Adjektiivi Substantiivi
Ullas
Flickans		   katt
katter
Max   flickvän
Carinas
vems
 Stora
a
 hund
hundar
ingenting

B)
Genetiivi joidenkin prepositioiden yhteydessä
Gå till fots =Mennä kävellen
Fara till sjöss =Lähteä merille
Gå till sängs= Mennä nukkumaan
I somras= Viime kesänä
I fredags = Viime perjantaina
I julas = Viime jouluna


C)
Turun kaupunki:
Åbo stad=staden Åbo
Vakiintunut pohjoismaalainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin
-> genetiivin -s puuttuu
Virtasen perhe:
familjen Virtanen= Virtanens


21)Erisnimien suku

Henkilöt, kotieläimet ja laivat ovat en-sukuisia

 

Mats är stor.
Ulla är liten.		 Den store Mats.
Den lilla Ulla.
Vår Renny är snäll. Den snälla Renny. (Renny är vår hund.)
Viking Bella är vacker. Den vackra Viking Bella.


Kaupungit, maat, maanosat, maakunnat ja muut asutut paikat ovat ETT-sukuisia.

Jyväskylä är litet / det lilla Jyväskylä
Finland är fantastiskt / det fantastiska Finland
Europa är rikt / det rika Europa
Österbotten är platt / det platta Österbotten
Mårbacka är vackert / det vackra Mårbacka
Monikkomuotoiset maiden ja maakuntien nimet ymmärretään yksiköllisiksi

Dalarna är vackert
Nederländerna är tätt befolkat

Luonnonpaikat kuten järvet, joet, meret, vuoret - erisnimi on samansukuinen kuin vastaava yleisnimi.

Ett berg (vuori) , ett fjäll (tunturi), en ås (harju)
Halti är högt.
Halti on korkea.

En flod (virta) , en älv (joki), en å (joki)

Amazonfloden är lång.
Amazonjoki on pitkä.
Torneälven är också lång.
Torniojoki on myös pitkä.

En sjö, ett hav, en fjord (vuono), ett sund (salmi), en vik (lahti, poukama)
Saimen är vacker.
Saimaa on kaunis.
Trondheimsfjorden är bred.
Trondheimin vuono on leveä.

En ö (saari), (saaristo) =>en skärgård
Frösön är idyllisk.
Frösö on idyllinen.
Monikkomuotoiset luonnonpaikat ymmärretään monikollisiksi.

Alperna är höga.

 

Luonnonpaikkoja
https://quizlet.com/_3o0fe9
Muunnoslauseita:
https://quizlet.com/_zskem

Luonnonpaikat teemasanasto:
​https://goo.gl/forms/s8wwvfxOneItHTdv1​

Kahoot: luonnonpaikat på svenska


harju en ås 2

joki (pieni) en å 2

joki en älv 2

joki, virta en flod 3

järvi en sjö 2

jäätikkö en glaciär 3

kallio en klippa 1

koski en fors 2

kuuma lähde en gejser 2

lahti en vik 2

lampi, pieni järvi ett träsk 5

meri ett hav 5
metsä en skog 2

mäki en backe 2

niemimaa en halvö 2

puro en bäck 2

saari en ö 2
saaristo= en skärgård (2)

salmi ett sund 5

suo en myr 2, ett kärr 5

tulivuori en vulkan 3

tunturi ett fjäll 5

valtameri en ocean 3

vesiputous ett vattenfall 5
vuono en fjord 2

vuori ett berg 5



 
22) Määräysmuotojen salat

§ Yleisnimi on yleensä määräisessä muodossa ennen erisnimeä.


MUTTA epämääräinen muoto
a) restaurang, kafé, hotell, biograf

Tidningen Dagens Blad



Kafé Opera
Bio(graf) Maxim

 

Sanomalehti 'Dagens Blad'



Kahvila Opera
Elokuvateatteri Maxim
b) Arvonimet

Määräinen muoto
*a-loppuiset naisten arvonimet		 Professor Rahkonen
Kung Carl XVI Gustav

Kronprinsessan Viktoria

 Professori Rahkonen
Kuningas Kaarle XVI Kustaa

Kruunuprinsessa Viktoria

c)Sukulaiset
Farbror Mats
Faster Ulla
Mats-setä
Ulla-täti

23) VÄDRET
Hur/Hurdant är vädret?
Det är vackert och varmt/hett= Vädret är vackert.
Solen skiner
Det åskar(ukkostaa) /blixtrar (salamoi)/dundrar (jyrisee)


Det är kallt/ruskigt (koleaa)
Yöhalla=nattfrost -en

Tuulee ja sataa=Det blåser och regnar
On sumuista=Det är dimmigt.
On pilvistä=Det är molnigt.

Sataa räntää=Det slaskar.
Sataa rakeita=Det haglar
Sataa lunta= Det snöar.

pouta= uppehållsväder
rajuilma= Det är oväder
On liukasta=Det är halt
On märkää=Det är blött


https://quizlet.com/_3or65v


24. joku = NÅGON
joka = jokainen = VARJE
joka = (yhteydessä se tyttö, joka...) = SOM


25. se = DEN/DET (sen mukaan kumman sukuiseen sanaan viitataan)
oli kivaa, mikä se on? = DET var roligt! vad är DET? (ei viitata mihinkään tiettyyn sanaan)
he/ne = DE tai DOM
(YO-kirjoitusten ulkopuolella = elävässä elämässä näiden lausumisen kanssa tulee olla tarkka: DEN = [den], DET = [de:] tai painokkaasti [det], DE=[di:]

26. Muista myös hankala sanapari nu/ny:
Uusi = nY
nYt = nU
=> vokaalit menevät siis ristiin! Suomessa U, ruotsissa Y ja päinvastoin.


27. Kulkuneuvoilmaukset
https://www.google.fi/

Att resa till...

Kun matkustat, voit ruotsin kielessä käyttää erilaisia ilmauksia kulkuneuvojen yhteydessä. Voit käyttää verbejä

  • resa med buss
  • fara med buss
  • åka buss
  • ta bussen


Köra verbiä käytät vain silloin, kun itse olet kuljettajana - et siis matkustajana ollessasi.

köra kör körde kört
köra bil = ajaa autoa (auto sanaan ei artikkelia eikä päätettä)

gå går gick gått

mennä, käydä, kulkea, kävellä
Tätä verbiä ei saa käyttää, kun matkustetaan jollakin kulkuneuvolla.
Jag går till Sverige tarkoittaa sitä, että kävelen Ruotsiin.