5.4.7 Perusopetuksen poikkeava järjestäminen

5.4.7 Perusopetuksen poikkeava järjestäminen (OPS-perusteet)

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppiaineen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä116.

Perusopetuksen poikkeavaa järjestämistä sovelletaan silloin, kun oppilaan katsotaan esimerkiksi erityisessä tutkinnossa tai opetuksen järjestäjän määrittämällä muulla tavalla osoittaneen hallitsevansa vuosiluokan tai perusopetuksen oppimäärän tiedot ja taidot. Perusopetuksen poikkeavaa järjestämistä sovelletaan myös oppilaan siirtyessä esimerkiksi ulkomailla tai perusopetuksen valmistavassa opetuksessa opiskeltuaan perusopetukseen niin myöhäisessä vaiheessa, ettei enää ajallisesti ehdi saavuttaa oppimäärän tavoitteita. Oppilaan terveydentilaan perustuva perusopetuksen poikkeavan järjestämisen soveltaminen tulisi kyseeseen tilanteessa, jossa oppilaalla todetaan esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, joka estäisi opetukseen osallistumisen pysyvästi tai kokonaan. 

Perusopetuksen poikkeavasta järjestämisestä päätettäessä oppilaan tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja huomioida oppilaan etu sekä oikeus opetukseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjä tekee päätöksen oppimäärän suorittamatta jättämisestä huoltajan hakemuksesta perusopetuslain mukaisella hallintopäätöksellä117. Päätöksenteon tukena voidaan tarvittaessa hyödyntää monialaista yhteistyötä opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa118. Myös terveydentilaan liittyvistä syistä tehtävän päätöksen tekee opetuksen järjestäjä. Terveydentilan arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset. Oppilaan tilapäisestä vapauttamisesta terveydellisistä syistä suorittamasta oppiaineen oppimäärää säädetään perusopetuslain 20 h §:ssä.

Oppilaan opetuksen järjestäminen osittain toisin, esimerkiksi oppiaineen opetuksesta pysyvästi tai kokonaan vapauttaminen, ei ole mahdollista ilman hallintopäätöstä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä. Päätös voidaan tehdä vain perusopetuslain 18 §:ssä mainituilla oppilaan tilanteesta johtuvilla syillä ottaen huomioon oppilaan etu. Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä mahdolliset muut tiedot ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Huoltajaa ja oppilasta tulee aina kuulla ennen päätöksentekoa. Perusopetuslain 18 §:n mukaiseen päätökseen on mahdollista hakea oikaisua aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta119.

Poikkeavia järjestelyitä ei tule käyttää tilanteessa, jossa edellytykset oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaiselle keskeyttämiselle täyttyvät120.

____________________
116 Perusopetuslaki 18 § (1090/2024)
117 Perusopetuslaki 18 §
118 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 §
119 Perusopetuslaki 42 § (1090/2024)
120 Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) 7 §

Porin kaupunki

Perusopetuksen oppimäärän tai osan siitä suorittamisesta erityisessä tutkinnossa sovitaan aina tapauskohtaisesti. 

Perusopetuksen päättövaiheessa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oleva oppilas voi suorittaa perusopetuksen opintoja erityisessä tutkinnossa saadakseen perusopetuksen päättötodistuksen. Siirryttyään perusopetukseen, hän voi suorittaa erityisessä tutkinnossa sellaisia perusopetuksen päättövaiheen opintoja, joiden opiskelu on jo päättynyt hänen siirryttyään perusopetukseen. Mikäli oppiaineen opiskelu jatkuu vielä oppilaan siirtyessä perusopetukseen, hän voi osoittaa osaamistaan osallistumatta erityiseen tutkintoon. Tällöin oppiainetta opettavan opettajan kanssa sovitaan tarvittavista näytöistä aiemman osaamisen osoittamiseksi. Erityisessä tutkinnossa voidaan sopia suoritettavan myös jonkin sellaisen oppiaineen/oppimäärän opintoja, joita ei omassa koulussa opeteta. Samoin kotiopetuksessa oleva lapsi tai nuori voi suorittaa erityisessä tutkinnossa perusopetuksen oppimäärän tai osan siitä.

Erityinen tutkinto voidaan suorittaa kaksi kertaa lukuvuodessa: syyslukukauden ja kevätlukukauden loppupuolella. Erityisen tutkinnon suorittamisesta sovitaan erikseen ja siihen ilmoittaudutaan etukäteen. Erityisen tutkinnon vastaanottaa pääasiassa oppilasta opettava opettaja tai kotiopetuksessa olevan oppilaan ollessa kyseessä opintojen etenemistä valvova opettaja. Mikäli omasta koulusta ei löydy erityisen tutkinnon vastaanottavaa opettajaa, pyritään opettaja löytämään muista kaupungin opettajista. Perusopetuksen aikana suoritettava erityinen tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti oppilaan omassa koulussa. Mikäli oppilas on siirtynyt kotiopetukseen, erityinen tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti siinä koulussa, josta oppilas on siirtynyt pois. Erityinen tutkinto voi sisältää kokeen ja/tai muita dokumentteja, joilla oppilas osoittaa osaamistaan. Erityisen tutkinnon näytöt sovitaan aina tapauskohtaisesti. Erityisessä tutkinnossa annettavasta oppimäärän suorittamisesta annetaan todistus, ja oppilaan suoritukset kirjataan oppilashallintojärjestelmään. 

Mikäli oppilas vapautetaan oppiaineen tai oppiaineen opiskelusta, hallintopäätöksen tekee koulun rehtori huoltajien hakemuksesta. Kun vapautetaan terveydellisistä syistä, hakemuksen liitteenä tulee olla asiantuntijan lausunto. Asiasta keskustellaan tarvittaessa konsultoivan erityisopettajan kanssa. Oppiaineen opiskelusta vapautetulle oppilaalle järjestetään korvaavaa toimintaa, mikäli oppilaan terveydentila sallii sen.