5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä (OPS-perusteet)

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä1. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy1, sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti1 poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen

Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla.1,3

Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua varten voidaan paikallisesti laajentaa esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää. 2 Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa, jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.1

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja kokemusta kuulumisesta luokka- ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.1,3

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikea-aikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute tukevat kouluun kiinnittymistä. 1,3 Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön4.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa1.

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja. Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja yksilötasolla.1

On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian.1 Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin5. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti1,7.

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista. Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa.1,7,11 Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttua niihin1.

Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin puuttumisen toimintamallin mukaisesti1. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen
selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta.1,7 Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluihin 6,7.

Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä1,8. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona harkita päätöksen tekemistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppimissuunnitelmasta ja siitä, miten oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana9.

Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä lastensuojeluilmoitus10.

____________________________________
1Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §
3Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2 - 6 § (1287/2013)
4 Perusopetuslaki 29 § (626/1998)
5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § (1287/2013)
6 Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013)
8 Perusopetuslaki 16 §, 16 a §, 17 §, 17 a § (628/1998)
9 Perusopetuslaki 18 § (628/1998)
10 Sosiaalihuoltolaki 35 § (1301/2014)
11Perusopetuslaki 3 § (626/1998)

Porin kaupunki

Kouluun kiinnittymisen tukeminen ja poissaolojen ennaltaehkäiseminen

Koulun toimintakulttuurin kehittämisen keskeiset periaatteet on kuvattu opetussuunnitelman luvussa 4.2. Koulun toimintakulttuurin tulee tukea hyvän ja turvallisen koulupäivän toteutumista. Hyvä ja turvallinen koulupäivä edistää oppilaan kouluun kiinnittymistä, ennaltaehkäisee poissaoloja, edistää niihin puuttumista sekä tukee oppilaan kouluun paluuta. 

Hyvään ja turvalliseen koulupäivään kuuluvat oppilaan arvostava kohtaaminen koulussa sekä luot­tamuksellinen ja kannustava vuorovaikutus kouluyhteisössä oppilaiden ja koulun aikuisten kesken. Koulun aikuisten vuorovaikutuksen tulee olla kaikissa tilanteissa oppilaiden kanssa kouluun kiinnit­tymistä tukevaa ja läsnäoloa vahvistavaa. Oppilailla tulee olla tunne yhteisöllisyydestä ja osallisuu­desta. 

Koulussa ei hyväksytä kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää, ja epäasialliseen käy­tökseen puututaan. Tärkeää on oppilaan vertaissuhteiden tunnistaminen ja tukeminen esimerkiksi opettelemalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Hyvään ja turvalliseen koulupäivään kuuluu myös arjen ennakoitavuus ja selkeät toimintatavat. Keskeistä on huolehtivat aikuiset, jotka ovat kiinnostuneita oppilaiden asioista ja jotka yhteistyössä ohjaavat ja tukevat oppilasta koulunkäynnissä ja oppimi­sessa. 

Poissaolojen ehkäisemiseksi tulee tunnistaa koulunkäynnin ongelmia ennakoivia merkkejä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi runsaat poissaolot ja toistuvat myöhästelyt, lisääntyneet käynnit koulutervey­denhoitajan luona, lisääntyneet psykosomaattiset oireet, poissaolot erityisesti sellaisina päivinä, jol­loin on koe, esitelmä tai tietyn aineen oppitunti, jatkuva yhteydenpito kotiin koulupäivän aikana tai oppilaan vaikeudet palata kouluun loman tai sairauden jälkeen. Alttiutta koulupoissaoloihin lisäävät myös oppilaan kokema trauma tai läheisen kuolema sekä koulun vaihdokset ja nivelvaiheet. Myös koulukiusaaminen lisää poissaolojen riskiä. 

Arvostava yhteistyö ja kohtaaminen huoltajien kanssa tukee oppilaiden kouluun kiinnittymistä. 

Poissaolojen merkitseminen ja seuranta

Opettajien vastuu poissaolojen seurannassa korostuu, koska opettajat tekevät poissaolomerkinnät ja luokittelevat ne. Poissaolojen seuraamiseksi oppilaan poissaolot kirjataan tuntimerkintöinä oppi­lashallintojärjestelmään yhdenmukaisesti alla olevan taulukon mukaisesti. 

Merkintä 

Huoltajan rooli

Lisätietoja merkinnän kirjaamisesta

Lupa

Huoltaja anoo etukäteen. 

Opettaja voi myöntää 1–3 päivää. Rehtori voi myöntää neljästä päivästä kuukauteen.

Luokittelematon poissaolo 

Luokittelematon poissaolo tulee huoltajalle tiedoksi.

Mikäli poissaolon syy ei ole tiedossa, opettaja merkitsee poissaolon luokittelemattomana poissaolona. Kun huoltaja ilmoittaa poissaolon syyn, opettaja luokittelee poissaolon saamansa selvityksen perusteella. 

Terveydellinen

Luokittelu huoltajan selvityksen perusteella.

Ei saa kirjata diagnoosia.

Muu

Luokittelu huoltajan selvityksen perusteella.

Muu kuin terveydellinen poissaolo, johon ei ole anottu lupaa.

Luvaton

Luokittelu huoltajan selvityksen perusteella

Poissaolon syy ei ole hyväksytty tai perusteltu.

Poissaolojen huolellinen merkitseminen mahdollistaa poissaolojen seurannan. Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja koko kaupungin ja yksittäisen koulun tasolla lukuvuosittain. Rehtori ja koulun opiskeluhuoltoryhmä seuraavat oman koulunsa poissaolojen määrää vähintään kaksi kertaa luku­vuodessa. Luokanopettaja ja luokanohjaaja seuraavat oman luokkansa oppilaiden poissaoloja. Jo­kainen opettaja seuraa poissaoloja opettamansa oppiaineen osalta. Luokanopettaja ja -ohjaaja tar­kistavat oman luokkansa kokonaistilanteen kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Poissaolojen dokumen­tointi ja seuranta on jokaisen koulun, opettajan ja opiskeluhuollon työntekijän velvollisuus. Poissa­olojen kokonaismäärän lisäksi poissaoloja tarkastellaan myös poissaolotyypeittäin. Poissaolojen seurannassa hyödynnetään oppilashallintojärjestelmästä saatavia tietoja luokanopettajan tai -ohjaa­jan oppilaan- ja ryhmäntuntemuksen tukena.

Poissaoloihin puuttumisessa noudatetaan Poissaolon portaat -toimintamallia, jossa huolta aiheutta­vat poissaolot jaotellaan korjaantuviin, lyhytaikaisiin ja pitkäkestoisiin. Poissaolon portaisiin on myös määritelty poissaolojen tuntimääriin perustuvat toimenpiderajat eri vuosiluokkakokonaisuuksille kuu­kauden tarkastelujakson aikana. Tuntimäärät ovat ohjaavia, koska poissaolojen tuntimäärä voi olla suuri ilman, että poissaolo herättää huolta ja toisaalta myös pienempi tuntimäärä voi herättää huolta. 

Taulukko: Poissaolon portaat ja toimenpiderajat kuukauden tarkastelujakson aikana.

 

Korjaantuva taso

Lyhytaikainen taso

Pitkäkestoinen taso

Vuosiluokat 1–2 

Alle 20 tuntia

20–29 tuntia

30 tuntia tai enemmän

Vuosiluokat 3–6 

Alle 25 tuntia

25–34 tuntia

35 tuntia tai enemmän

Vuosiluokat 7–9 

Alle 30 tuntia

30–44 tuntia

45 tuntia tai enemmän

Poissaolo voi myös herättää huolta, vaikka toimenpiderajat eivät ylity. Huolta herättäviä poissaoloja voivat olla tiettynä ajankohtana toistuvat poissaolot, kuten tietyllä oppitunnilla, tiettynä viikonpäivänä, tiettyyn aikaan päivästä, lukuvuodesta tai lomien jälkeen. Huolta herättävät koulupäivän keskeytyk­set tai lyhyellä aikavälillä nopeasti kertyvät poissaolot, vaikka niitä ei olisi määrällisesti paljon. Myös terveydelliset poissaolot ja luvalliset poissaolot voivat olla syy poissaoloihin puuttumiselle. Koulun­käynnin nivelvaiheissa kiinnitetään erityistä huomiota poissaoloihin. Poissaoloihin tulee puuttua mahdollisimman varhain, koska poissaolojen pitkittyessä paluu takaisin kouluun hankaloituu. 

Poissaolojen syiden selvittäminen

Kaikilla koulun opettajilla on vastuu seurata oppilaiden poissaoloja. Poissaoloihin puuttumiseen liit­tyen poissaolon syyn ja kokonaistilanteen selvittely on ensisijaisesti luokanopettajan tai -ohjaajan vastuulla. Luokanopettaja tai -ohjaaja keskustelee tarvittaessa poissaoloista ja tuesta myös erityis­opettajan ja opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa. Tarvittaessa ollaan yhteydessä sosiaali- tai ter­veydenhuollon palveluihin. Poissaolojen pitkittyessä ja poissaoloihin puuttumisen vaatiessa yhä enemmän toimia tai moniammatillista yhteistyötä, sovitaan koulussa tarkemmin vastuunjaosta. 

Luokanopettajan tai -ohjaajan tulee aina selvittää luvattomat poissaolot sekä huolta herättävät pois­saolot. Huoli voi liittyä oppilaan oppimiseen tai hyvinvointiin. Mikäli huoltaja ei ilmoita poissaolon syytä kolmen koulupäivän kuluessa, luokanopettajan tai -ohjaajan tulee olla erikseen yhteydessä oppilaan huoltajaan luvattoman poissaolon syyn selvittämiseksi. Poissaolojen syyn selvittämiseksi keskustellaan myös oppilaan kanssa. Poissaolon syyn selvittäminen voi sisältää keskustelujen ohella havainnointia sekä poissaolotietojen keräämistä. Lisäksi voidaan hyödyntää myös tarkoituk­seen laadittuja kyselyjä. Poissaolon taustalla olevat mahdolliset oppimisvaikeudet täytyy selvittää. Syitä on tarpeen selvittää yhteistyössä eri tahojen kanssa, koska aina ensin oletettu syy ei olekaan tärkein poissaoloja aiheuttava tekijä ja syyt ovat usein moninaisia. Poissaolojen syiden selvittäminen edistää oppilaan, perheen ja ammattilaisten ymmärrystä poissaolojen syistä sekä auttaa kohdenta­maan tukitoimet oikein. 

Toimenpiteet kouluun kiinnittymisen edistämiseksi ja poissaoloihin puuttumiseksi

Kokonaistilanteen selvittämisen ja syiden selvittämisen jälkeen pohditaan pedagogisia, opiskelu­huollollisia ja moniammatillisia tukitoimia. Nämä kirjataan matalalla kynnyksellä muistioon tai opis­keluhuoltokertomukseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien niin edellyttäessä, laaditaan suun­nitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi joko oppimissuunnitelmaan tai erityistä tukea saaville oppilaille HOJKS:aan. Poissaolojen pitkittyessä laaditaan suunnitelma kouluun palaa­miseksi. Poissaolon portaalta toiselle siirryttäessä toimenpiteet tehostuvat ja monipuolistuvat. Kai­killa tasoilla annetaan tarvittaessa ohjausta, oppimisen tukea ja opiskeluhuollollista tukea. 

Oppimisen tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, opetuksen eriyttämistä, erilaisten joustavien ratkai­sujen hyödyntämistä arvioinnissa, opetusjärjestelyissä ja näyttöjen antamisessa. Poissaolojen pitkit­tyessä oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan opetusjärjestelyt ja muut toimenpi­teet, joiden avulla kouluun kiinnittymistä voidaan tukea. Tarvittaessa oppilas voidaan siirtää vuosi­luokkiin sitomattomaan opiskeluun, opetusta voidaan antaa painoalueittain tai järjestää POL 18 §:n mukaan toisin. Oppilaalla, jolla on paljon poissaoloja, tulee olla mahdollisuus tavoitella myös korkeita arvosanoja. 

Poissaoloihin puuttumiseksi ja koulun kiinnittymisen tukemiseksi on huolehdittava siitä, että oppilas ei jää yksin. Oppilaalla, jolla on paljon poissaoloja, tulee olla koulussa turvanaan aikuinen, joka tietää tilanteesta ja jonka hän voi tavoittaa koulupäivän aikana. Luokanopettajalla tai luokanohjaajalla on merkittävä rooli oppilaan kouluun kiinnittymisen tukemisessa. Tärkeää on luoda myös oppilaslähtöi­sesti rakenteita esimerkiksi välitunneille, mitkä tukevat oppilaan sosiaalisia suhteita ja kouluun kiin­nittymistä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävänä on vahvistaa oppilaan kouluun kiinnittymistä.

Varsinkin ylemmillä poissaolon portailla tehdään yhteistyötä tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuol­lon ammattilaisten kanssa. Työnjako koululla ja poissaolojen käsittelyssä mukana olevat ammattilai­set riippuvat käyttöön otettavista toimista. Oppilas voi tarvita moniammatillista tukea esimerkiksi ko­toa kouluun lähtemisessä. 

Yhteistyö huoltajien kanssa ja tiedottaminen huoltajille

Huoltajien tehtävänä on huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua ja että oppilas käy koulua. Luokanopettajan tai -ohjaajan tulee olla matalalla kynnyksellä yhteydessä oppilaan huoltajaan, mi­käli oppilaan poissaolot tai kouluun kiinnittyminen herättävät huolta. Tarvittaessa huoltajan kanssa keskustellaan myös anotuista poissaoloista, mikäli ne vaikuttavat negatiivisesti oppilaan oppimiseen tai koulunkäyntiin. Myös huoltaja voi olla yhteydessä kouluun, mikäli hänellä herää huoli oppilaan poissaoloista tai kouluun kiinnittymisestä. Huoltajien kanssa selvitetään yhteistyössä poissaolojen syitä ja pyritään löytämään keinoja poissaoloihin puuttumiseksi ja kouluun kiinnittymisen edistä­miseksi. Huoltajien kanssa sovitaan toimista, joiden avulla kotona voidaan tukea koulunkäyntiä. 

Huoltajille tulee antaa tietoa poissaoloihin liittyvistä käytännöistä, kuten niiden anomisesta, poissa­oloihin liittyvistä oppilaan velvollisuuksista ja oikeuksista sekä poissaolojen vaikutuksista oppilaan hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja oppimiseen.

Yhteistyö koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä

Opiskeluhuoltoryhmällä on keskeinen rooli hyvän ja turvallisen koulupäivän luomisessa. Opiskelu­huoltoryhmä koordinoi koko koulun tason poissaolojen suunnitelmallista seurantaa, ennaltaeh­käisyä, niihin puuttumista sekä kouluun kiinnittymisen tukemista. Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on edellä mainitut toimet koulun tasolla. Lisäksi se huolehtii, että huoltajien ja oppilaiden edustajien on mahdollisuus osallistua näiden asioiden käsittelyyn opiskeluhuoltoryhmässä. Koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä tarkastellaan koko koulun tasolla poissaolojen määrää kaksi kertaa luku­vuoden aikana ja suunnitellaan toimenpiteitä kouluun kiinnittymiseksi ja tarvittaessa poissaolojen vähentämiseksi.

Yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa 

Yksittäisen oppilaan kohdalla poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa ja poissaolojen syiden selvittämisessä tehdään tarvittaessa jo varhaisessa vaiheessa yhteistyötä opiskeluhuoltopal­velujen ammattilaisten kanssa. Poissaoloihin liittyvissä ongelmissa opettaja voi konsultoida opiske­luhuollon ammattilaisia yksilöimättä oppilasta, ohjata oppilaan opiskeluhuollon palvelujen pariin tai oppilas tai hänen huoltajansa voivat olla opiskeluhuollon ammattilaisiin suoraan yhteydessä. 

Laajojen terveystarkastusten osalta opettajalta voidaan kysyä tietoa oppilaan poissaoloista ja kou­luun kiinnittymisestä. Huolta herättävien terveydellisten poissaolojen kohdalla oppilas ohjataan kou­luterveydenhoitajan palvelujen pariin. Mikäli oppimisvaikeuksien ajatellaan olevan poissaolojen syynä, voidaan oppilas ohjata opiskeluhuollon psykologille. Ohjaus opiskeluhuollon palveluihin teh­dään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Opiskeluhuollon ammattilaiset voivat ohjata oppilaan tarvittaessa myös terveyden ja sosiaalihuollon palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon palvelujen pa­riin. 

Toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn ja järjestelmällisen palautteen poh­jalta

Poissaoloihin liittyvien koulukohtaisten toimintatapojen seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat kou­lun opiskeluhuoltoryhmän vastuulla. Palautetta kerätään ja toimintamallia arvioidaan lukuvuosittain. Opiskeluhuoltoryhmä vastaa siitä, että kaikilla koulun ammattilaisilla ja myös oppilailla sekä huolta­jilla on tieto siitä, miten poissaoloihin liittyvissä asioissa toimitaan. 

Koulukohtaiset lisäykset

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan tarvittaessa toimintatapoja, joilla ennaltaehkäistään ja seurataan poissaoloja, puututaan poissaoloihin sekä tuetaan oppilaiden kouluun kiinnittymistä. Kouluilla tarkennetaan käytännön konkreettiset toimenpiteet, vastuunjako ja rakenteet lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä