Matkaraportit
Matkaraportit
Rooma, 18.-21.4.2023
tiistai 18.4.2023
ISTITUTO COMPRENSIVO MARIA MONTESSORI
Montessorikoulu oli yksityinen koulu. Koulussa oli todella paljon toiminnallista opetusta. Oppilaat toimivat itsenäisesti ja luokissa oli rauhallinen oppimisen ilmapiiri. Oppikirjoja ei pienimmillä käytetty lainkaan, vaan oppiminen tapahtui tekemällä ja kokeilemalla. Lisäksi oppilailla oli huolellisesti tehtyjä vihkoja eri oppiaineissa.
keskiviikko 19.4.2023
NEW ROMAN SCHOOL
New Roman school oli yksityinen, englantilainen koulu, jossa opetuskielenä oli englanti. Opettajat olivat kaikki englanninkielisistä maista, Iso-Britanniasta ja Irlannista. Käytössä oli brittiläinen opetussuunnitelma. Oppilaat olivat iältään 3- 18 ja opetusryhmät olivat pieniä. Opettajat, oppilaat ja vanhemmat muodostivat keskenään demokraattisesti valitun ryhmän, jossa kaikki toimivat tasavertaisina. Tämä ryhmä laati kaikki koulua koskevat suunnitelmat ja teki myös päätökset. Ryhmän jäsenet vaihtuivat vuosittain.
Opetusta oli paljon ulkona ja koulun piha-alue olikin todella viihtyisä ja houkutteleva lukuisine soppeineen.
torstai 20.4.2023
ISTITUTO COMPRENSIVO TULLIAZEVI
Tulliazevi oli kunnallinen koulu, jossa oppilaat olivat iältään 3- 18. Käytävillä oli iloinen melske ja puheensorina isojen oppilaiden siirtyessä luokista toiseen. He olivat viime syksynä ottaneet käyttöön suomalaisen yläkoulun tavan, jossa opettaja pysyy omassa luokassaan ja oppilaat vaihtavat luokkaa. He myös mainitsivat, että olivat ottaneet tämän mallin Suomesta ja että se oli heidän mielestään loistava idea.
Koulussa oli käytössä suomalaisten oppikirjantekijöiden tekemä matematiikan kirja. Opettaja, joka sitä käytti opetuksessaan kehui materiaalia vuolaasti. Erityisen hyvänä hän näki eriyttävän oppikirjan joka ulkonäöltään ei eronnut yleisopetuksen materiaalista.
Oppilaat olivat puheliaita ja kiinnostuneita Suomesta. Saimme vastailla moninaisiin kysymyksiin esim. Suomen uimarannoista ja jalkapalloilijoista.
perjantai 21.4.2023
ISTITUTO COMPRENSIVO BERNARDINI
Bernardini oli kunnallinen ”secondary”- school, eli se vastasi meidän yläkoulua. Myös tässä koulussa oli otettu käyttöön oppilaiden luokkakierto oppitunnilta toiseen. Koulurakennus oli melko ankea, mutta sitä hälvensi oppilaiden värikkäät kuvataidetyöt ja askartelut. Henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja todella työhönsä sitoutunutta.
Opettajat olivat kovasti kiinnostuneita kansainvälisestä yhteistyöstä ja Erasmus-toiminnasta. Annoimme parhaamme mukaan neuvoja mihin ottaa yhteyttä ja miten päästä liikkeelle.
YHTEENVETO
Italiassa on ollut laki inkluusiosta jo 1970- luvulta lähtien. He ovat vuosien aikana kehittäneet opetusta ja vähitellen saaneet siihen tarvittavat resurssit. Luokassa saa olla enintään 20 oppilasta, joista kahdella oppilaalla voi olla erityinen tuki. Luokassa työskentelee luokanopettaja sekä molemmilla erityisoppilailla omat erityisopettajat. Lisäksi erityisoppilailla on omat avustajat päivittäisiin toimintoihin.
Henkilökunnalle inkluusio on normaali tapa toimia ja he hieman ihmettelivätkin, kun kerroimme meidän koulumme olevan erityiskoulu. He korostivat, että heillä erityisoppilaat sulautuvat muuhun ryhmään ja pärjäävät siellä hyvin. Me tosin näimme joitakin tilanteita joissa inkluusio näytti nurjan puolensa esim. autistisen oppilaan kohdalla.
Erityisoppilaille laaditaan melko samankaltaiset henkilökohtaiset oppimisen ja tuen suunnitelmat kuin Suomessa. Suunnitelmat tarkistetaan moniammatillisissa palavereissa kahdesti vuodessa. Näihin palavereihin osallistuu koulun henkilökunnan lisäksi psykologi, lastenneurologi ja muut lapsen asioihin liittyvät henkilöt. Tuki oli jaoteltu eri tasoihin kuten meilläkin ja esim. erityisopettajan antaman opetuksen tuntimäärä on sidoksissa oppilaan tuen tasoon. Opettajat kokivat tuen paperit työläinä ja aikaavievinä, mikä kuulosti hyvin tutulta meille.
Kaikissa vierailemissamme kouluissa oli työhönsä sitoutunut, ystävällinen ja lasten asioihin perehtynyt henkilökunta. He kertoivat saavansa toisiltaan paljon kollegiaalista tukea ja keskustelevansa oppilaista ja työstään toistensa kanssa. Tämä tietysti auttaa töissä viihtymiseen, työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Pia Tukiainen, Johanna Kivilähde ja Marja Kovalainen
Barcelona 15.5.–20.5.2023
Meidän Erasmus-matkallamme toteutuivat seuraavat hanke-tavoitteet kuvaillulla tavalla
Oma stressin hallinta:
Saimme hyviä mindfulness, hengitys, bodyskan ja jooga harjoituksia, jotka lievittävät omaa stressiä. Ja samalla saimme muistutuksen, miten tärkeää on pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle säännöllisesti ja kuunnella, mitä itselle kuuluu. Opimme myös, että omien tunteiden kuulostelu ja niiden äärelle pysähtyminen on olennainen osa hyvinvointitaitoja, myös työssä jaksamisessa.
Osaamisen jakaminen työyhteisöissä
Saimme hyviä vinkkejä, miten hyvinvointitaitoja voi ja kannattaa aktiivisesti jakaa omassa työyhteisössä ja omassa tiimissämme. Yhteinen kokemus auttaa pitämään asiaa esillä jatkossakin. Lisäksi vahvistui lasten mielenhallinta ja rentoutusmenetelmien suunnitelmallisen jalkauttamisen tärkeys varhaiskasvatuksen koko henkilöstölle, koska sillä on valtava merkitys lasten ja tulevien nuorten hyvinvoinnille pitkälle tulevaisuuteen.
Oppilaiden ja henkilökunnan vuorovaikutuksen laadun parantaminen
Jooga ja mindfulness ovat tietoista pysähtymistä oman hyvinvoinnin äärelle ja se on myös hauskaa ja rennossa ilmapiirissä ja yhdessä tekemällä paranee myös lasten ja henkilökunnan väliset suhteet. Tunnetaitoja korostettiin kurssilla paljon ja se vahvisti omaa käsitystämme tunnetaitojen opetuksen tärkeydestä jo alle kouluikäisille lapsillekin suunnitelmallisesti. Tunteiden jakaminen luo turvallista jakamisen ilmapiiriä ja edistää vuorovaikutuksen laatua lasten ja opettajien välillä.
Mielenhallinta- ja rentoutuskeinoja oppilaille
Saimme paljon konkreettisia ja monipuolisia harjoitteita, keinoja ja materiaalivinkkejä mielenhallinta ja rentoutusmenetelmistä. Sekä linkkejä ja materiaaleja, joista saa lisää tietoa ja joita voi hyödyntää monin eri tavoin omassa työssä.
Oppilaiden kiusaamisen vähentäminen
Monella eri tavalla kurssilla tuotiin esiin lasten keskinäistä parityöskentelyä, tunnekasvatuksen tärkeyttä ja kosketuksen ja yhteisten kokemusten jakamisen tärkeyttä ja ne kaikki ennaltaehkäisevät kiusaamisilmiöitä.
Osallistujat: Outi Lehmus-Harju, Eliisa Mäkelä; Annukka Oras, Mirva SahinSuccessful strategies for teaching students for special needs, Ateena 1.5.-6.5. 2023
Tiedostamme paremmin opetuksessa eteen tulevia haasteita, sillä kävimme perusteellisesti läpi erityiskasvatuksen luokituksia sekä sitä, millaisia erityistarpeita voimme kohdata työssämme.
Saimme kuulla useita esimerkkitapauksia eri maiden tavoista kohdata lapsen ja nuoren haastava käyttäytyminen. Pohdimme mm. yhdessä keinoja kohdata esim. aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas.
Keskustelimme opettajan työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Monissa työyhteisöissä koettiin erityisen tärkeäksi työtovereiden tuen, kuulluksi tulemisen ja rakentavan palautteen antamisen merkityksen.
Samoin nousi esille riittävä aikuisten määrän tärkeys.
Kurssilla käytiin läpi mm. erilaisia strategioita, joilla esim Puolassa olevan autististen lasten koulun opettajat sekä Kyproksella sijaitsevan aikuisten kehitysvammayksikön opettajat ja psykologit onnistuneesti saivat aikaan hyviä tuloksia.
Puolassa jokaisella lapsella/nuorella on oma erityisopettaja, mikä varmasti parantaa oppimistuloksia ja opettajien jaksamista.
Viikon aikana saimme paljon vinkkejä oppimateriaaleista, oppimisstrategioista ja opetusmenetelmistä, joita voimme käyttää omassa työssämme. Saimme myös paljon vinkkejä hyviksi havaituista opetusvälineistä. Ryhmätöissä suunnittelimme toiminnallisia opetustuokioita, joissa huomioidaan oppilaiden tasoerot sekä erilaiset oppimistyylit.
Viimeisen kurssipäivän antia olivat inkluusion haasteet ja porrastettu opetus eli eriyttämisen tärkeys.
Tiina Lepola Tuulikellon koulu ja Katja Kenttälä Itätuulen koulu
Leadership and management for school principals, Firenze, 17.-22.4.2023
Kurssille osallistui 14 rehtoria Suomesta, Ruotsista ja Saksasta.
Kurssilla alkupäivinä tutkittiin erilaisia johtamistyylejä. Kartoitettiin jokaisen omaa johtamistapaa ja sen hyviä ja huonoja puolia.
Kolmantena päivänä keskityimme sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sekä aktiivisen kuuntelun taitoihin.
Iltapäivällä olivat myös jokaisen koulun esittelyt.
Viimeiset kaksi päivää keskityttiin enimmäkseen hankalien tilanteiden johtamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tätä tehtiin perehtymällä ja harjoittelemalla väkivallattoman vuorovaikutuksen menetelmää (non-violent communication).
Väkivallaton vuorovaikutus (Nonviolent communication, NVC) on Marshall Rosenbergin kehittämä vuorovaikutusmenetelmä, jolla pyritään selkeyttämään kuuntelemista ja puhumista. Sitä käytetään erityisesti kriittisissä tilanteissa, joissa ihmisten välistä kommunikaatiota on poikkeuksellisen vaikeaa saada toimimaan.
Kurssi oli antoisa. Erityisesti kollegojen kanssa käydyt koulujärjestelmään ja johtamiseen liittyvät keskustelut olivat hyödyllisiä. Sain myös kurssilta käytännön työkaluja erilaisiin vuorovaikutus- ja johtamistilanteisiin. Oli hyvä huomata, että erilaisista koulujärjestelmistä huolimatta, haasteet ovat kouluissa ja johtamisessa hyvin samanlaisia.
Tapani Vuonokari, Kyläsaaren koulu
Building Better Mental Health and Well-Being, Split 15.-21.4.2023.
Keskustelimme yhdessä kansainvälisten kollegoiden kanssa käsillä olevista ajan haasteita luokkahuoneissa ja pohdimme keinoja niistä selviämiseen. Tärkeimpänä teemana esiin nousi rauhoittumisen ja käsillä olevaan hetkeen keskittymisen harjoittaminen. Saimme toimivia keinoja työssä jaksamiseen ja oman stressin hallintaan.
Opimme uusia monipuolisia mielenhallinta- ja rentoutuskeinoja, joita voimme hyödyntää oppilaiden kanssa niin lähiympäristössä liikkuen kuin taiteen eri keinoin toteuttaen. ”What makes a good teacher great”-luento jäi meille kaikille erityisen hyvin mieleen, sillä meitä kaikkia yhdistää selkeä halu kehittää omaa opettajuuttamme.
Moona Merinen, Mirva Mäntykorpi, Katja Naskali ja Helmi Virta, Kaarisillan yhtenäiskoulu
Yoga and meditation for educators: be a great teacher, be your best self, Firenze 10.4.-15.4.2023
Kurssiohjelmaan kuului monipuolisia tutustumisleikkejä ja ryhmäytymistä, joita voi käyttää oppilaiden kanssa. Meditaatioharjoituksia tehtiin yhdessä ryhmän kanssa sekä illalla/aamulla omatoimisesti. Tarkoituksena oli rauhoittaa mieli ja ajatukset sekä keskittyä rauhalliseen hengitykseen. Yogaharjoituksia tehtiin yksinkertaisista lyhyistä liikesarjoista hieman haastavampiin asanoihin. Saimme myös teoriatietoa, miten yoga vaikuttaa ihmisen psykofyysiseen kokonaisuuteen.
Kurssi oli monipuolinen ja mielenkiintoinen. Kurssiin kuului myös Firenzen kaupunkiin tutustuminen, missä saimme paljon tietoa kaupungin historiasta. Pääsimme myös tutustumaan kahteen viinitilaan.
Resilienssi ja hyvinvoinnin vahvuudet opettajille, Firenze 24.-29.4.2023.
Osallistuimme kurssille nimeltään Resilienssi ja hyvinvoinnin vahvuudet opettajille. Kurssilla oli 14 osallistujaa kahdeksasta eri euroopan maasta.
Kurssilla käsiteltiin resilienssiä; psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista, eri elämäntilanteissa ja varsinkin työelämässä.
Kurssin anti oli positiivisen ajattelutavan löytämisessä ja vaihtoehtoiseen ajattelutapaan keskittymisessä. Näihin pyrittiin erilaisilla harjoituksilla, kuten Tutkimalla strategioita, kuten tunteiden hallintaa, positiivista ajattelutapaa, sisäisen kertomuksen muuttamista, sekä empatian ja myötätunnon rakentamista.
Mieleen jäi esimerkiksi;
- Voit suhtautua asioihin ja elämään joko negatiivisesti, itseäsi ja muita arvostelevasti TAI positiivisesti, itseäsi ja muita kunnioittaen
- Etsi ja koe PARMAa elämässä = järjestä itsellesi tilanteita, joissa voit rentoutua, nauttia ja saada hyvää oloa
- Hyvä elämä on prosessi, ei olotila
- Elämän viisi periaatetta: 1. Kiitollisuus 2. Myötätunto 3. Hyväksyminen 4. Merkityksellisyys 5. Anteeksianto
- Ihmisen elämässä olisi hyvä olla 3 merkityksellistä ihmissuhdetta
- It is what it is!
Yksi tärkeimmistä kurssin aikana kokemistamme asioista olivat monipuoliset keskustelut eri maista kurssille osallistuneiden opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa.
Kirsi-Mari Lehti, Anne Hietamies ja Jouko Visuri Tuulikellon koulu
Mastering Soft Skills and Growing Emotional Intelligence Using Mindfulness, Kroatia, 15.-21.4.2023
Kurssin aikana käsiteltiin oppimis- ja opettamistyylejä sekä tutustuttiin eri tavoin ilmeneviin lahjakkuusprofiileihin (Gardner). Perehdyimme erilaisiin kommunikoinnin tapoihin sekä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen esimerkiksi laatimalla opetusvideoita erilaisissa kokoonpanoissa.
Osallistuimme luennolle, joka käsitteli nykypäivän opettajuutta erilaisine haasteineen ja mahdollisuuksineen. Luennon yhteydessä käydyissä keskusteluissa kuulimme paljon erilaisista opetusjärjestelmistä hyvine ja huonoine puolineen ja jaoimme tietenkin myös omia kokemuksiamme ja näkemyksiämme muiden kanssa. Nämä keskustelut olivat erittäin avartavia ja antoivat perspektiiviä omaan työhön.
Opimme käyttämään erilaisia mindfulness- ja aivojumppatekniikoita, joista uskomme olevan paljon hyötyä oppilastyössä. Mindfulness-taidoista saamme myös tukea omaan työssäjaksamiseemme ja voimme tarvittaessa ohjeistaa myös kollegoitamme niiden käytössä.
Yksi tärkeimmistä kurssin aikana kokemistamme asioista olivat monipuoliset keskustelut eri maista kursille osallistuneiden opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa. Lisäksi nautimme hyvin suunnitellun kurssikokonaisuuden rauhallisesta tahdista ja kiireettömästä, positiivisesta tunnelmasta jonka toivomme säilyvän pitkään itsessämme myös omassa kouluarjessamme sen hektisyydestä huolimatta.
Annimaria Laukola-Lehtonen, Laura Penninkilampi ja Kirsi Thurén
Vinkkejä:
Opimme käyttämään erilaisia mindfulness- ja aivojumppatekniikoita, joista uskomme olevan paljon hyötyä oppilastyössä. Mindfulness-taidoista saamme myös tukea omaan työssäjaksamiseemme ja voimme tarvittaessa ohjeistaa myös kollegoitamme niiden käytössä.
Mielenhallinta- ja rentoutuskeinoja oppilaille:
Mindfulness-harjoitus lapsille (Be the pond) (eng.)
Mindfulness-harjoitus lapsille (Sitting still like a frog) (eng.)
Aivojumppaa tuntien alkuun/taukoihin:
Building Better Mental Health and Well-Being, Split, 15.-21.4.2023
Kurssin pääaiheena oli tukea sekä opettajien että oppilaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia. Tätä aihetta lähestyttiin useasta eri näkökulmasta, sekä teorian että käytännön harjoitusten kautta. Tärkeänä osana oli myös kokemusten jakaminen eri Euroopan maista kotoisin olevien kollegoiden kesken. Keskustelimme käsillä olevan ajan haasteita luokkahuoneissa ja pohdimme keinoja niistä selviämiseen. Haasteet tuntuvat olevan hyvin samankaltaisia ympäri Eurooppaa. Oppilaiden yksilöllisten erojen huomioiminen opetuksessa nousi esiin monta kertaa. Kurssille osallistuneita opettajia yhdisti selkeä halu kehittää omaa opettajuuttaan. ”What makes a good teacher great” olikin yhden erityisesti mieleen jääneen luennon aihe.
Tärkeimpänä teemana esiin nousi rauhoittumisen ja käsillä olevaan hetkeen keskittymisen harjoittaminen. Erilaisten hengitys- ja mindfullnesharjoitusten on todettu olevan hyödyllisiä sekä tunne-, vuorovaikutus että akateemisten taitojen kehittymiselle. Kurssilla kokeilimme monia tällaisia harjoituksia, joista osa oli suunnattu aikuisille ja osa oli suoraan hyödynnettävissä oppilaiden kanssa. Liikkeen ja hengityksen yhdistäminen lisää hetkeen keskittymistä ja tätä harjoittelimme joogan avulla. Erilaiset sormiharjoitukset ja muut keholliset tehtävät tulivat myös tutuiksi.
Terveellinen ruokavalio on osa kokonaisvaltaista kehon ja mielen hyvinvointia. Välimeren ruokavalio tuli tutuksi ravintoluennolla ja vierailulla oliivitilalle. Tällä vierailulla huomasimme, että Suomen kouluissa ravintotietous on hyvällä tasolla. Ilmaisesta koululounaasta voimme tosiaan olla ylpeitä.
Harjoittelimme myös taiteen eri tekniikoiden käyttöä stressin ja erilaisten tunteiden käsittelyssä. Tunteiden sanottamisen vaikeutta voi helpottaa kuvien avulla. Näissä tekniikoissa oli mukana sekä yksiö- että ryhmäharjoituksia. Ryhmäharjoituksissa hyötynä on oman tunnekäsittelyn lisäksi positiivisen tunneilmaston lisääntyminen luokassa. Merkittävää oli, että kuvataiteen tekniikan osaamisella ei ollut merkitystä, jolloin kynnys omaan tekemiseen oli matala.
Splitissä kulttuuri- ja historia olivat läsnä kaikkialla. Oman kulttuuritaustan tunteminen tukee osaltaan itsetuntemusta ja luo pohjan myös muiden kulttuurien ymmärtämiseen. Tämä ja ympäristön kaunis luonto otettiin myös koulutuksessa huomioon. Teimme kokemuksellisen oppimisen harjoituksen Splitin historiallisessa keskustassa ja suurin osa muustakin koulutuksessa tapahtui ulkona, sekä kaupunki- että luonnonympäristöissä. Lähiluonnon hyödyntämistä opetuksessa ei kannata unohtaa.
Moona Merinen, Mirva Mäntykorpi, Katja Naskali ja Helmi Virta
Building Better Mental Health and Well-Being, Split 1.-7.4.2023
Osallistuimme kurssille Building Better Mental Health and Well-Being. Samalla kurssilla oli lisäksemme 10 opettajaa. Yhteensä samanaikaisesti järjestetyillä samansuuntaisilla koulutuksilla oli 50 opettajaa useasta eri maasta. Juuri meidän kurssillamme oli opettajia Irlannista, Islannista, Portugalista, Bulgariasta ja Saksasta.
Koulutuksemme sisältö muodostui erilaisista opettajien hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Tällaisia olivat luokkahuoneen haasteiden kanssa toimiminen, yksilöllisten eroavaisuuksien havainnointi, taideterapia, Burnoutin ennaltaehkäiseminen, positiiviseen ajatteluun keskittyminen, aivojumppa ja mindfullness. Ryhmämme osallistui päivittäin erityyppisiin harjoitukseen luokkahuoneen lisäksi myös Splitin ja lähialueiden luonnossa. Saimme tutustua myös dalmatialaiseen kulttuuriin kurssiin kuuluvilla sekä itsenäisesti toteuttamillamme retkillä.
Koko koulutusjakso oli suunniteltu hyvin ja sen anti vastasi hyvin koulutusohjelmaa. Erilaisten menetelmien ja toimintatapojen hyödyntäminen oman työhyvinvoinnin eteen antoi paljon vinkkejä kotiin tuomisiksi. Yhteistoiminnalliset harjoitukset ja keskustelut antoivat hyvän käsityksen suomalaisen koulujärjestelmän eduista ja erilaisuudesta verrattuna muihin Euroopan maiden koulutusjärjestelmiin. Avartava kokemus oli myös huomata, että yhteisellä kielellä toimiminen sujuu mutkattomasti äidinkielestä riippumatta. Kurssi oli suunniteltu nk. outdoor-kurssina ja monenlaiset harjoitteet toteutettiin luonnossa. Viime vuosina suomalainen tutkimus on osoittanut metsän ja luonnon merkityksen hyvinvoinnille. Oli hyvä huomata, että puhtaan luonnon arvostus oli yhteinen kaikilla koulutukseen osallistuneilla opettajilla ja rentoutuminen tapahtui kuin itsestään ulkoaktiviteeteissa.
Sen lisäksi että koulutuksen järjestäjän antamat vinkit jaksamiseen ja opettajana olemiseen nykyaikaisessa toimintaympäristössä olivat hyviä, saimme paljon virkistäviä näkemyksiä ja uusia yhteistyötahoja myös muiden opettajien kanssa käymistämme keskusteluista.
Virpi Eestelä ja Kirsi-Maria Ruohomäki