Matematiikan vaikeuksia eli dyskalkulatiaa ilmenee noin 3 - 7 prosentilla väestöstä. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska matematiikan oppimisvaikeus ilmenee eri ihmisillä eri tavalla ja sitä ei useinkaan diagnosoida. Matematiikan oppimisen vaikeus saattaa myös esiintyä vain yhdellä matematiikan osa-alueella. Puhdas vaikeus onkin harvinaista ja matematiikan oppimisvaikeus esiintyy usein hahmottamisen vaikeuksien yhteydessä tai lukivaikeuksisilla. Lukivaikeuksisista noin neljäkymmentä prosenttia kokee vaikeuksia myös matematiikassa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että heillä on vaikeuksia tehtävänannon lukemisessa ja ymmärtämisessä sekä pitkien tehtävänantojen ja ohjeiden muistamisessa. Matematiikan oppimisvaikeus ilmenee lisäksi myös kaavojen soveltamisen vaikeutena, mittayksiköiden käyttämisessä, laskuvaiheiden auki kirjoittamisessa, lukujen oikeinkirjoituksessa sekä avaruudellisessa hahmottamisessa. Lisäksi numeroita saattaa puuttua tai ne voivat vaihtaa paikkaa. Matemaattisten tehtävien ulkopuolella vaikeus näkyy lähinnä vaikeutena käsittää suuntaa ja aikaa, muistaa ja ymmärtää pitkiä sanallisia ohjeita sekä erilaisten strategiapelien, kuten shakin, pelaamisessa. Aikataulujen tekemisestä ja elämän suunnittelemisesta saattaa tulla vaikeaa ja esimerkiksi pitkien tilinumeroiden kirjoittaminen vaikeutuu numeroiden vaihtaessa paikkaa. Matemaattisten oppimisvaikeuksien kolme päätyyppiä: 1) semanttisen muistin vaikeus: vaikeus oppia numeroihin liittyviä faktoja, mieleenpalautus virheellinen (lapsi käyttää sormia apunaan pitempään kuin muut) 2) proseduaalien vaikeus: vaikeus muistaa eri laskutoimitusten suoritusperiaatteita, ongelmia mm. numerokäsitteeen ymmärtämistä, esim. allekkainlaskussa vähentää pienemmästä suuremman 3) visuospatiaalinen vaikeus: vaikeus numeerisen tiedon järjestämisessä ja ymmärtämisessä, esim. lukusarjojen kirjoittaminen