Vinkkejä ruotsin yo-kokeeseen
Millainen on ruotsin ylioppilaskoe? Miten se tehdään? Miten siihen kannattaa valmistautua?
-
koe on yksipäiväinen, aikaa kokeen tekemiseen on siis 6 tuntia → tarkkaile ajankäyttöäsi
-
tehtävät voi tehdä missä järjestyksessä tahansa → kuuntelutehtävät kannattaa tehdä osissa rauhallisina ajankohtina, kirjoitelmista kannattaa tehdä jonkinlaiset versiot jo alkuvaiheessa ja palata niihin myöhemmin
-
kokeessa on ensin kuuntelutehtävät (n. 90 pistettä), sitten luetunymmärtämistehtävät (n. 70 pistettä), sanasto- ja rakennetehtävät (n. 40 pistettä) ja lopuksi kirjoitelmat (33+66 pistettä), koko kokeen maksimipistemäärä on siten 299 pistettä
-
kuuntelutehtävissä on sekä videotehtäviä että sellaisia, joissa on pelkkä ääniraita → videota voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa, muut tehtävät voi kuunnella joko kerran tai kahdesti
-
vastausvaihtoehtoina saattaa olla myös kuvia, jotka voivat olla aineistovälilehdellä → ruudun jakaminen kahtia hyödyllinen taito
-
kirjoitelmia tehdään kaksi: lyhyempi (200-350 merkkiä) ja pidempi (400-550 merkkiä); molempiin on kaksi aihevaihtoehtoa (huom! Mieti tarkkaan ensin mitkä aiheet valitset, tyhjiin vastauslaatikkoihin ei saa kirjoittaa missään vaiheessa mitään → hyödynnä suttupaperia)
-
summa summarum: koe testaa eniten ymmärtämistä ja kirjoittamista, joten koetta varten eniten kannattaa lukea sanastoa → myös kirjoitelmiin pystyy valmistautumaan hyvin etukäteen opettelemalla hyödyllisiä fraaseja
-
vanhoihin yo-kokeisiin pystyt tutustumaan ja niitä harjoittelemaan Ylen Abitreeneissä
Kirjoitelmaharjoittelu
-
kirjoitelmat arvioidaan kolmella kriteerillä: viestinnällisyys, tehtävänannon noudattaminen ja aiheen käsittely, sekä kielellinen laajuus ja tarkkuus (eli sanaston ja kieliopin hallinta) → tärkein kriteeri on viestinnällisyys, eli onko tekstiä helppo lukea ja ymmärtää
-
lyhyessä kirjoitelmassa maksimipisteet ovat 33 pistettä ja pisteet menevät kahden pisteen välein (33, 31, 29, 27 jne.)
-
pitkässä kirjoitelmassa maksimipisteet ovat 66 pistettä ja pisteet menevät neljän pisteen välein (66, 62, 58, 54 jne.)
-
liian pitkästä kirjoitelmasta tulee pistevähennyksiä: heti ensimmäisestä maksimimerkkimäärän ylittävästä merkistä lyhennetään lyhyessä kirjoitelmassa 3 pistettä ja pitkässä kirjoitelmassa 6 pistettä
-
jos merkkimäärä jää alle puoleen minimerkkimäärästä, pistemäärä romahtaa
-
jos kirjoittaa aiheen ohi, pisteet laskevat myös erittäin paljon → lue aina tehtävänanto erittäin huolella!
-
Mieti kieli sen mukaan, että onko kyseessä tuttavallinen vai muodollinen viestintätilanne: et kirjoita samalla tavalla parhaalle kaverillesi ja Suomen presidentille
-
aiheen valinnasta: aihe kannattaa valita sen mukaan, että mihin aiheisiin liittyen sinulla on eniten aiheen kannalta olennaista sanavarastoa; lisäksi, jos tehtävänanto on ruotsiksi, kannattaa valita aihe, jonka tehtävänannon ymmärtää varmasti oikein, jottei tule kirjoitettua aiheen ohi
-
toisessa kotimaisessa kielessä sisältö ei ole yhtä oleellinen kuin pitkässä kielessä muuta kuin ihan ylimmissä pistemäärissä → sisällöltään keskiverrolla sujuvasti kirjoitetulla ja helppolukuisella tekstillä saa jo mainiot pisteet
-
muista myös, ettei sinun tarvitse kirjoittaa totta, eikä mielipiteiden tarvitse olla omiasi → kokeessa arvioidaan kielitaitoasi, ei mielipiteitäsi (kannattaa silti välttää ihan jyrkimpiä kannanottoja)