1. Tasa-arvotilanne ja ongelmien kartoitus

 

Pielaveden lukioon hakeudutaan samanaikaisesti muiden yhteishaussa mukana olevien oppilaitosten kanssa. Hakijoihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Pielaveden lukioon opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että hakijalla on peruskoulun päättötodistuksessa vähintään keskiarvo 6,5.

 

Tilastokeskuksen tilastojen (2020) mukaan koko valtakunnan tasolla tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli yhteensä 96053 opiskelijaa, heistä oli miehiä 41,5% ja naisia 58,5%. Pohjois-Savossa lukio-opiskelijoita oli 4203 opiskelijaa ja vastaavat luvut ovat miehiä 40,6% ja naisia 59,4%.

 

Pielaveden lukion opiskelijoista syksyllä 2022 on miehiä 51% ja naisia 49 %.

Ero miesten ja naisten opiskelijamäärässä lukiossamme on tasaantunut ja valtakunnallisessa jakaumassa on naisia suhteessa enemmän.

 

2. Toteutettavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi

 

2.1 Opiskelijavalinnat

 

Lukiomme tavoitteena on lukiokoulutuksen houkuttelevuuden ylläpitäminen ja opiskelijoiden saaminen tasapuolisesti lukioon. Pyritään tekemään lukiosta houkuttelevampi jatko-opiskelupaikka kaikille ikäluokan opiskelijoille. Tähän kiinnitetään huomiota lukion markkinoinnissa ja pitämällä opintotarjonta riittävän monipuolisena. Tähän pyritään tarjoamalla myös vaihtoehtoja opintojen suorittamiseen niille opiskelijoille, joiden valitsemilla opinnoilla on vain pieni määrä valintoja.

 

2.2 Opetuksen järjestelyt

 

Ylioppilaskirjoituksista johtuen kaikissa lukioissa ovat samaan valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan perustuvat pakolliset ja syventävät opinnot. Lisäksi Pielaveden lukiossa on tarjolla soveltavia koulukohtaisia opintoja, joita järjestävät myös Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto, Kuopion seudun urheiluakatemia, Snellman edu verkko-opintoina, muut verkkokoulutuksen järjestäjät ja kulttuuritoimen alla toimiva kansainvälisyyskasvatus.

 

Pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että opintotarjonta on jatkossakin riittävän tasa-arvoinen ja että siihen ei muodostu mitään syrjiviä rakenteita. Lisäksi pyritään tarjoamaan opintoja myös pienille opiskelijaryhmille joustavasti. Uuden LOPS:n myötä näyttää pirstaleisuus opinnoissa lisääntyvän ja tähän on tarvetta löytää luovia ratkaisuja, että tarjonta pysyy riittävän laajana kaikille opiskelijoille.

 

2.3 Opintosuoritusten arviointi

 

Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.

 

Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi suorittamaan opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin opintojakson arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle opintojakson alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

 

2.4. Seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäiseminen ja poistaminen

 

Kouluyhteisön jäsenten on käyttäydyttävä asiallisesti ja noudatettava hyviä tapoja. Jokaisella on oikeus häiriöttömään työskentelyyn. Havaitusta sukupuolisesta häirinnästä ja ahdistelusta on jatkotoimenpiteitä varten viipymättä kerrottava joko rehtorille, ikäluokan ohjaajalle tai jollekin muulle opettajalle. Häirintään puututaan viivytyksettä ja etsitään pitempiaikaisia ratkaisuja esille nousseisiin asioihin. Valistusta häirinnän kitkemiseksi tehdään lukioaikana. Tavoitteena on kaikille opiskelijoille, opettajille ja henkilöstölle miellyttävä työympäristö.

______________________________________________________________________________

Hyväksytty opiskelijakunnan kokouksessa 18.5.2022 opiskelijakunnan osalta ja opettajakunnan kokouksessa 20.5.2022.
Hyväksytty sivistyslautakunnassa 22.6.2022.