Kuten edellisessä tasaisen liikkeen kappaleessa todettiin, tasaisen liikkeen esimerkkejä on varsin vaikea keksiä eli liike on lähes aina muuttuvaa. Kappale kiihtyy, kun sen nopeus muuttuu. Tällöin kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima on erisuuri kuin nolla. Newtonin toisen lain mukaan kappale saa kiihtyvyyden [[$ a = \dfrac{F_{kok}}{m} $]]​. Koska massa on vakio, voidaan sanoa, että kappaleeseen vaikuttava voima saa aikaan kappaleen kiihtyvyyden.

Tasaista liikettä emme voi todeta, ellemme vertaa paikkamme muuttumista johonkin kiinteään pisteeseen. Sen sijaan kiihtyvän liikkeen voi havaita helposti. Kiihtyvässä autossa huomaamme penkin aiheuttaman voiman istujaan.

Kiihtyvyys on fysiikan suure, joka kuvaa nopeuden muutosta aikayksikössä. Mitä suurempi nopeuden muutos on aikayksikössä, sitä suurempi on kiihtyvyys. Kiihtyvyys määritellään seuraavasti:

​Kiihtyvyyden yksikkö on metriä sekunnissa toiseen:[[$ \dfrac{\frac{\text{m}}{\text{s}}}{\text{s}} = \dfrac{\text{m}}{\text{s}^2} $]]​

Kun kiihtyvyys on koko ajan sama, sanotaan, että liike on tasaisesti kiihtyvää. Putoamisliike on esimerkki tasaisesti kiihtyvästä liikkeestä. Putoamiskiihtyvyys g johtuu Maan ja kappaleen välisestä gravitaatiovuorovaikutuksesta. Vuorovaikutuksesta aiheutuvaa voimaa sanotaan painovoimaksi, G = mg. Jos vastusvoimia ei oteta huomioon, kaikki kappaleet putoavat vakiokiihtyvyydellä g = 9,81 m/s², josta käytetään monesti likiarvoa g = 10 m/s².

Kiihtyvässä liikkeessä edetään joka sekunti eri matka. Kiihtyvän liikkeen matka saadaan laskettua kaavalla [[$ s = \dfrac{1}{2}at^2 $]]​. Samalla kaavalla saadaan laskettua myös putoavan kappaleen etenemä matka, kun ilmanvastusta ei huomioida.