Pieksämäen kaupungissa toimii kaksi koulupsykologia, jotka vastaavat esi- ja perusopetuksen psykologipalveluista. Ne esioppilaat, jotka saavat esiopetusta koululla, kuuluvat koulupsykologin työalueeseen. Päiväkodissa esiopetusta saavien lasten psykologipalveluista vastaa perheneuvola- tai koulupsykologi.

 

 

Opiskeluhuollon kuraattorin luokse voi hakeutua mm. seuraavissa asioissa:

 

1) Sosiaaliset suhteet

2) Koulutyöskentely

3) Käyttäytyminen

4) Tunne-elämä

5) Perheeseen liittyvät asiat

6) Siirtymävaiheet alakoulusta yläkouluun ja toiselle asteelle

 

Pieksämäen kaupungissa toimii neljä koulukuraattoria, jotka vastaavat esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen kuraattoripalveluista.

 

Kouluterveydenhuolto

 

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Tavoitteena on löytää yksittäisten oppilaiden kasvun ja kehityksen poikkeamat sekä hyvinvoinnin vaaratekijät mahdollisimman varhain tarvittavia jatkotoimenpiteitä ja tukea varten. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on:

osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen.

oppilaan terveyden, mielenterveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja edistäminen

osallistua oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja edistäminen tapahtuvat laaja-alaisissa terveystarkastuksissa (1. lk, 5. lk ja 8. lk), oppilaan ja terveydenhoitajan välisissä vuosittaisissa terveystapaamisissa, seulontatutkimuksissa ja – tarkastuksissa sekä eri riskiryhmiin kohdennetuissa terveystarkastuksissa. Kouluterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä oppilaiden henkilökohtaisessa terveyskasvatuksessa. Kouluterveydenhuolto osallistuu yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön ja erityisopetuksen kanssa oppilaiden koulukypsyyden ja myöhemmin oppimisedellytysten arviointiin.

 

4.1.5 Samanaikaisopetus/yhteisopettajuus

 

Työtavasta, jossa samaa ryhmää opettaa kaksi tai useampi opettaja, käytetään yleisimmin nimitystä samanaikaisopetus tai yhteisopettajuus. Käsitetasolla yhteisopettajuus nähdään hieman laajempana ja sen ajatellaan kattavan useampia opettajien yhteistyön muotoja kuin tiukempirajaisesti muotoiltu samanaikaisopettajuus.

Riippuen yhteisopettajuudelle asetetuista tavoitteista opetusta voidaan toteuttaa samassa tilassa tai pienryhmä-/yksilöopetuksena eri tiloissa. Samassa tilassa annettava yhteisopetus voi olla avustavaa opetusta, rinnakkaisopetusta, täydentävää opetusta tai tiimiopetusta.

Samanaikaisopetuksen lähtökohta voi olla joko ennaltaehkäisevä tai korjaava. Samanaikaisopetus perustuu oppilaan oikeudelle kuulua perusopetusryhmään ja se on yksi keino edistää ja tukea inklusiivisen opetuksen toteutumista. Tukimuotona samanaikaisopetus ei leimaa tai eristä oppilasta, kun tukea tarvitseva oppilas saa työskennellä muun ryhmän kanssa avun tullessa luokkaan. Samanaikaisopetus on vaihtoehto perinteiselle pienryhmäopetukselle ja hyvä tapa toimia, jos luokassa on useampi tukea tarvitseva oppilas. Oppilaita voi esimerkiksi ottaa yksilöopetukseen kesken oppitunnin, jolloin tuki on oppilaan kannalta nopeaa ja tehokasta.

 

Pieksämäen kaupungissa samanaikaisopetusta toteutetaan ja kehitetään niin ala- kuin yläkouluissakin. Alakouluissa samanaikaisopetusta toteuttaa muun muassa luokanopettajien muodostama työpari sekä luokanopettajan ja erityisopettajan muodostama tiimi.

Yläkoulussa on jokaisella ikäryhmällä vähintään yksi samanaikaisopettaja. Heillä on vastuuluokka, jonka mukana opettajat kulkevat eri oppiaineiden tunneilla tarpeen mukaan. Tarvittaessa samanaikaisopettaja on mukana myös taito- ja taideaineissa. Näin aineenopettaja ja erityisopettaja voivat yhdessä joustavasti ryhmitellä oppilaita riippuen opeteltavasta asiasisällöstä.

 

4.1.6 Opintojen ohjaus

 

Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksen tehtävänä on estää oppilaiden syrjäytymistä. Yhteisötasolla oppilaanohjauksella tavoitellaan koulutuksellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä. OPS 2016

 

Ohjaus osana yleistä tukea

 

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen.

 

Ohjaus tehostetun tuen aikana

 

Ennen tehostetun tuen aloittamista arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti (osana pedagogista arviota). Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet.

 

Ohjaus erityisen tuen aikana

 

Ennen erityisen tuen päätöstä arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjauksen jatkossa (osa pedagogista selvitystä). Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä moniammatillista yhteistyötä.

 

Yläkoulussa luokanohjaajalla on kokonaisvastuu omasta ryhmästään. Luokanohjaaja toimii oppilaan kasvun ja kehityksen tukena yläkouluopintojen aikana. Aineenopettaja tukee oppilasta ohjaamalla oman oppiaineensa opiskelumenetelmiin, tukemalla oppimistulosten saavuttamisessa ja lisäämällä työelämätietoutta oppiaineensa näkökulmasta.

 

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan oppilaanohjaajien johdolla vuosittain tarkistettavilla käytänteillä.

 

4.1.7 Koulunkäynninohjaajat ja apuvälineet

Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tarkoituksena on taata oppilaalle perusedellytykset opiskella ja käydä koulua.

Avustajan tarve saattaa johtua oppilaan oppimisvaikeuksista, sairaudesta, vammasta tai vaikeudesta sopeutua sosiaalisiin tilanteisiin. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimistehtävistään ja selviää ajan myötä paremmin ilman avustajan tukea. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko perusopetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista.

Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta opettajan (tai terapeuttien) ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun.

 

Avustaminen osana yleistä tukea

Oppilas saattaa tarvita avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.

 

Avustaminen tehostetun tuen aikana

 

Ennen tehostetun tuen aloittamista arvioidaan oppilaan avustajapalvelujen tarve (osa pedagogista arviota). Jos oppilas on saanut avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta.

 

Avustaminen erityisen tuen aikana

 

Oppilaan tehostetun tuen aikana saamisen avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä jatkotarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Oppilaan avustajapalveluista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.

 

Oppilaan huoltaja voi hakea avustajapalveluja tai apuvälineitä kirjallisesti kunnan opetustoimesta. Niiden tarve arvioidaan asiantuntijalausuntojen ja muiden perusteluiden pohjalta. Asiasta annetaan huoltajalle kirjallinen päätös, jossa on valitusosoite. Mikäli huoltaja ei ole tyytyväinen kunnan antamaan päätökseen, hän voi valittaa siitä hallinto-oikeuteen.

Pieksämäen kaupungissa pienluokissa on alakouluilla koulunkäynninohjaaja.

4.1.8 Osa-aikainen erityisopetus

 

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä ja matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.

 

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.

 

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

 

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta.

 

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

 

Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa (osa pedagogista arviota).

 

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

 

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

Pieksämäen kaupungissa osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/tai samanaikaisopetusta, jota annetaan kaupungin kaikilla kouluilla. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja oppimisen onnistumiseksi. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille on mahdollista tehdä oppimissuunnitelma. Erityisopettaja osallistuu oppilaan opetuksen sisältöjen ja arvioinnin suunnitteluun sekä opetuksessaan olevien oppilaiden oppilasarviointiin yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Erityisopettajan työhön kuuluu myös oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja lukiseulonnat eri luokka-asteilla. Puheopetusta annetaan pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen vuosiluokan aikana. Kyläkouluilla erityisopettaja huolehtii myös mahdollisten esikoululaisten erityisopetuksesta.

 

Pieksämäen kaupungissa noudatetaan seuraavaa oppimisvaikeuksien kartoittamisen ja lukiseulonnan testiaikataulua:

 

esiopetus: Äidinkielen ja matematiikan perustaitoja mittaava kartoitus syksyllä

KPT syksyllä ja keväällä

3. lk. syksy: Banuca

Sanaketju

3. lk. ALLU: kertomus- ja tietotekstit

Sanelu

5. lk kevät: ALLU: kertomus- ja tietotekstit

Sanelu

6. lk. syksy: R-mat

Sanaketjutesti

7.lk syksy KTLT- matematiikan testi

tarvittaessa YKÄ Luku-ja kirjoitustaidon arviointimenetelmä yläkouluun

8.lk syksy KTLM-matematiikan testi

8.lk kevät

tai

9.lk syksy NMI:n lukiseula

9.lk syksy KTML-matematiikan testi

 

 

 

4.1.9 Joustava perusopetus – JOPO

 

 

 

Joustavalla perusopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen kasvun tukea. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.

 

Joustavan perusopetuksen toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 8-9 vuosiluokkien oppilas. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityisopetusta saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimintaan oppilaan ja hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita joustavan perusopetuksen toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Pieksämäen kaupungin yläkoulussa toimii kaksi joustavan perusopetuksen ryhmää. Toiminnan keskeisinä ideoina ovat moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen. Toiminnallinen ja työpainotteinen opetus ja opiskelu sovitetaan vastaamaan oppilaan yksilöllisiä tarpeita ja tilanteita. Opetuksessa kehitetään joustavia ja yksilöllisiä opetusmenetelmiä ja toimintatapoja. JOPO-toiminnan päämääränä on peruskoulun päättötodistuksen saaminen sekä perusopetuksen jälkeisen jatkosuunnitelman löytäminen jokaiselle oppilaalle.

 

Toiminta on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joilla on esimerkiksi heikko koulumenestys, puutteita sosiaalisissa taidoissa ja hyötyy pienryhmäopetuksesta sekä toiminnallisuudesta, heikko koulumotivaatio tai vaara jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta ja jatko-opiskelupaikkaa. Joustavaan perusopetukseen otettavan oppilaan tulee yhdessä huoltajansa kanssa sitoutua toimintaan.

 

Opiskelu tapahtuu lähiopiskeluna ja työpaikkaopiskeluna. Lähiopiskelu toteutetaan enimmäkseen pienryhmässä opetussuunnitelman mukaisesti. Opetukselle on ominaista joustavuus ja yksilöllisyys, mistä osoituksena muun muassa oppilaan mahdollisuus edetä oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitoutumattomasti. Oman opinto-ohjelman pohjana ovat ne tiedot ja taidot, jotka hän on yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti saavuttanut ennen siirtymistään JOPO-luokalle. JOPO-oppilaille tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Työpaikkaopiskelu tapahtuu todellisessa työympäristössä työpaikkaohjaajan opastuksessa. Oppilas osallistuu työpaikan työtehtäviin ja oppii samalla työelämän pelisääntöjä. Oppilailla on koulun antamia työpaikkatehtäviä, jotka he suorittavat raportein ja portfolioin. Työjakson päätteeksi opettaja, työpaikan ohjaaja ja oppilas käyvät arviointikeskustelun. Koulu huolehtii oppilaan vakuutusturvasta.

 

Joustavan perusopetuksen toimintaan liittyvät myös leirikoulut, yritysvierailut sekä yhteistyö toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa.

 

JOPO-tiimiin kuuluvat luokan opettajan ohella koulun rehtori sekä nuorisotyöntekijä. Opettajan vastuulla on opetus, arviointi sekä yhteistyö huoltajien kanssa. Nuorisotyöntekijä on osa nuoren tukiverkkoa ja mukana luokkaopetuksessa. Hän osallistuu työpaikkaverkoston ylläpitoon sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Joustavan perusopetuksen moniammatilliseen toimintaan osallistuvat lisäksi koulun koko opetushenkilökunta, JOPO-oppilaiden huoltajat, työpaikkaohjaajat, oppilashuoltoryhmä, nuoriso- ja sosiaalitoimi sekä ammatilliset oppilaitokset.

 

Pieksämäen kaupungissa JOPOn hakuprosessi käynnistyy maaliskuussa vapaamuotoisella hakemuksella. Myös opettajat voivat esittää oppilaita JOPOon. Opetukseen hakeutuvat oppilaat ja heidän huoltajat haastatellaan huhtikuussa ja valittujen kanssa tehdään sopimus opiskelusta toukokuussa seuraavan lukuvuoden alussa käynnistyvästä opetuksesta.

 

4.1.10 Kerhotoiminta

 

Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja kasvua. Kerhotoimintaa voi tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea.

 

Pieksämäen koulutoimi järjestää kerho- ja kurssitoimintaa sekä välituntitoimintaa peruskouluikäisille. Kaikille avointa tai ikäryhmittäin määrättyä kerhotoimintaa järjestetään kaikilla ala- ja yläkouluilla.

 

 

4.1.11 Aamu- ja iltapäivätoiminta

 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Opetushallitus on laatinut koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, joissa määrätään toiminnan tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kunnat voivat järjestää lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, johon osallistuminen on lapsille vapaaehtoista.

Aamupäivätoimintaa järjestetään tällä hetkellä muutamana aamuna viikossa Harjun, Kontiopuiston ja Maaselän kouluissa. Toiminta on tarkoitettu 1. luokan oppilaille, joiden koulupäivä alkaa myöhemmin. Toimintaan haetaan elokuussa koulujen alettua ja se on maksutonta.

 

Pieksämäellä iltapäivätoimintaa järjestetään kouluvuoden aikana peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille ja kaikkien ikäluokkien erityisessä tuessa oleville oppilaille. Iltapäivätoiminta on osa kokonaiskoulupäivä-ajattelua. Tätä tuetaan sillä, että ohjaajina ovat koulujen ”omat” koulunkäynninohjaajat. Iltapäivätoimintaa järjestetään Maaselän, Jäppilän, Virtasalmen, Harjun ja Kontiopuiston kouluilla. Toiminnan käynnistyminen edellyttää, että edellä mainituissa toimintapaikoissa aloittaa vähintään yhdeksän iltapäivätoiminnan valtionosuuden piirissä olevaa lasta.

Iltapäivätoimintaa tarjotaan koulupäivinä varsinaisen koulutyön jälkeen 16.30 tai 17.00 saakka toimipisteestä riippuen. Toiminta on maksullista ja siihen hakeudutaan lomakkeella. Lisätietoa toiminnasta ja hakulomakkeiden palauttamisesta antavat toimipisteittäin nimetyt vastuuhenkilöt, sekä iltapäivätoiminnan suunnittelija Pirjo Särkkä 044-588 3416, pirjo.sarkka@pieksamaki.fi. Tällä hetkellä Pieksämäen kaupungissa järjestetään aamupäivätoimintaa Harjun, Kontiopuiston ja Maaselän kouluilla.

 

4.1.12 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

 

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Perusopetuslain 26 § asettaa ensisijaisen kasvatusvastuun lapsesta ja nuoresta kuuluvaksi huoltajille. Koulu osallistuu lapsen ja nuoren kasvatukseen koulutyöhön liittyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen osalta käytettävissä olevin keinoin. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä; henkilöstön ja oppilaiden huoltajien välisessä vuorovaikutuksessa. Yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.

Pieksämäen kaupungin kouluissa yhteistyön perustaksi nähdään osapuolten keskinäinen luottamus ja tasa-arvo. Yhteistyössä tulee tavoitella avointa ja monipuolista yhteydenpitoa koulun ja kodin välillä. Yhteistyö käynnistetään koulun taholta mahdollisimman varhain toimikauden alettua muun muassa tiedottamalla vuotuisista tai tiedossa olevista yhteistyömuodoista sekä rohkaisemalla koteja olemaan yhteydessä kouluun oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Huoltajia kannustetaan seuraamaan aktiivisesti lapsen/nuoren koulunkäyntiä sekä kertomaan havainnoistaan opetuksesta vastaaville henkilöille. Luokanopettaja/-ohjaaja tiedottaa oppilaita ja heidän huoltajiaan käytössä olevista tietolähteistä (koulun ja luokan kotisivut, tiedotteet jne.), yhteydenpitokeinoista (reissu-/reppuvihko, Wilma, puhelin, sähköposti jne.) sekä henkilökohtaisista tapaamisista.

 

Yhteistyömuotoja tulee kehittää huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirtymävaiheissa. Kodin ja koulun yhteistyö on suunnitelmallista ja se todetaan vuosittain koulujen työsuunnitelmassa. Pieksämäen kaupungissa käytössä olevia kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat muun muassa aktiivinen tiedottaminen, (arviointi)keskustelut huoltajien, oppilaan ja opettajan välillä, vanhempainillat, teemapäivät, koulun juhlat, avointen ovien päivät ja vanhempainyhdistykset ja -toimikunnat.

4.1.13 Pedagoginen arvio (Wilma)

 

Tehostetun tuen aloittamiseksi on tehtävä pedagoginen arvio. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena. Kuvauksessa ilmaistaan esimerkiksi oppilaan saama yleinen tuki (esim. tukiopetus) ja arvio sen vaikutuksista, oppilaan valmiudet ja vahvuudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä arvio keinoista (pedagoginen, oppimisympäristö, oppilashuollollinen ym. tuki), joilla oppilasta tulisi tukea.

 

Pedagoginen arvio on kirjallinen selvitys, jonka laatii luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja asiantuntijoiden (esim. erityisopettaja) tukemana. Pedagogisen arvion laadinnassa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa työryhmässä ennen oppilaan mahdollista siirtämistä tehostetun tuen piiriin tai takaisin yleisen tuen piiriin.

 

4.2 Tehostettu tuki esi- ja perusopetuksessa

 

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, ja niin kauan kun oppilas sitä tarvitsee. Oppilaan tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Oppilas tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin.

 

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.

 

Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Tehostetun tuen aikana annettava tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä oppilasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta. OPS 2016

Tarkoituksena on korostaa tehostetun tuen ensisijaisuutta suhteessa erityiseen tukeen. Tehostetun tuen aloittamisessa ja järjestämistä keskeistä ovat pedagoginen arvio, moniammatillinen yhteistyö ja oppimissuunnitelma.

 

4.2.1 Oppimissuunnitelma (Wilma)

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma on väline, jolla voidaan tavoitteellisesti ja säännöllisesti seurata oppilaan kehitystä ja oppimista. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla voidaan toteuttaa, seurata ja arvioida tukea tarvitsevan/lahjakkaan oppilaan etenemistä ja opetuksen eriyttämistä. Sen avulla pystytään toteamaan, riittävätkö yleiset tukimuodot oppilaan tukemiseksi. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet sekä aiempi oppimishistoria.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea

 

Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osain samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.

 

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

 

Oppilaalle, joka saa tehostettua tukea, laaditaan aina oppimissuunnitelma. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetussuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.

 

Oppimissuunnitelman laatii kirjallisena opettaja yhteistyössä oppilaan, erityisopettajan, asiantuntijoiden sekä huoltajan/laillisen edustajan kanssa. Henkilöt, jotka laativat oppimissuunnitelman, sitoutuvat myös sen toteuttamiseen. Oppimissuunnitelma tehdään ja arvioidaan lukuvuosittain. Lisäksi suunnitelmaa on mahdollisuus päivittää tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Arvioinnin tekevät samat henkilöt, jotka suunnitelman laativat. Kokoonkutsuja ja yhteydenpitäjä sovitaan oppilaskohtaisesti. Oppilaasta tehty oppimissuunnitelma säilytetään kuten HOJKS.

 

4.2.3 Pedagoginen selvitys (Wilma)

 

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten hankitaan oppilaan opetuksesta vastaavilta selonteko oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta. Tehdyn selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä arvioi oppilaan erityisen tuen tarpeen. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.

 

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista/esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden tai kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

 

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä todetaan oppilaan saama tehostettu tuki ja koulunkäynnin kokonaistilanne (oppilaan oppiminen ja kehityksen eteneminen) tehostetun tuen aikana. Selvityksessä esitetään, mitkä ovat oppilaan vahvuusalueet ja mitkä puolestaan keskeiset, oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät ongelmat. Selvityksessä arvioidaan, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi jatkossa. Opetuksen järjestäjän tulee selvittää, voidaanko opetus ja mahdollisesti tarvittavat tukipalvelut järjestää ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä koulussa, joka lähikouluperiaatteen mukaisesti on oppilaan lähikoulu. Ensisijaisesti on aina tavoitteena tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos on ilmeistä, että oppilas ei ilman tukitoimenpiteitä tai tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen edellyttää tarkkoja kirjallisia perusteluja. Oppilaasta tehty pedagoginen selvitys säilytetään kuten HOJKS.

4.3 Erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa

 

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen iloa vahvistetaan. Samoin tuetaan oppilaan osallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta.

 

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

 

Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat oppimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada oppimisensa tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös osana erityisopetusta.

 

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla oppilaalla on oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus, yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. (OPS 2016)

 

4.3.1 Päätös erityisestä tuesta

 

Erityisen tuen antamiseksi tulee tehdä kirjallinen päätös, jota on tarkistettava aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa, mutta ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisestä tuesta tehty päätös on hallinnollinen. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuollon palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.

 

Erityisen tuen päätöksen yhteydessä päätetään pidennetystä oppivelvollisuudesta sekä opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan erityisopetuksena hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.

Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen järjestämisen lopettamisesta tehdä hallintopäätös.

 

Moniammatillinen työryhmä tekee pedagogisen selvityksen pohjalta esityksen opetusjohtajalle oppilaan siirtämisestä erityisen tuen piiriin tai pois erityisen tuen piiristä. Erityisen tuen päätös on hallintopäätös, johon osoitetaan oppilaiden huoltajille valitusoikeus.

 

4.3.2 HOJKS

 

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.

 

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa muun laillisen edustajan kanssa. Tarvittavilta osin se voidaan tehdä moniammatillisena yhteistyönä.

 

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

 

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetäänkin oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa ja otetaan huomioon pedagogisessa selvityksessä esiin nousseet asiat.

 

Suunnitelma tarkastetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa, ja tiedot määräytyvät sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi.

 

Pieksämäellä HOJKS on laadittava 30.11. mennessä ja päivitettävä tarpeen mukaan. Kesken lukuvuotta erityisopetukseen siirrettyjen HOJKS tehdään mahdollisimman pian siirron jälkeen. Laatimispalaveriin osallistuvat tavallisesti oppilas (oppilaan kuuleminen Perusopetuslaki 34 §), hänen huoltajansa, esi-/luokan-/aineenopettaja sekä erityislastentarhan- tai erityisopettaja. Koulun puolesta henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman allekirjoittavat opettaja ja rehtori. Oppilaan huoltaja ja oppilas itse allekirjoittavat HOJKS:n. Mikäli huoltaja ei tule palaveriin, toimitetaan opettajan laatima HOJKS-ehdotus huoltajalle allekirjoitettavaksi. Opettajalla saa olla oppilaista työnsä kannalta tarvittavat tiedot. HOJKS säilytetään Pieksämäen kaupungin arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti: oppilaan oppivelvollisuusikä + 10 vuotta.

 

4.3.3 Oppimäärän yksilöllistäminen

 

Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen määrätään erityisen tuen päätöksessä. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaisesti vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen lisätä/vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

 

Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla.

 

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa.

 

Oppilaan opiskellessa yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

 

Oppimäärän yksilöllistäminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opetuksen yksilöllistäminen yhdessäkin oppiaineessa edellyttää aina pedagogisen selvityksen ja erityisen tuen päätöksen tekemistä. Opetuksen yksilöllistämistä arvioidaan jokaisen oppilaan kohdalla aina oppiaineittain.

 

4.3.4 Pienluokkaopetus

 

Harjun koulussa on neljä ja Kontiopuiston koulussa kolme pienluokkaa niille oppilaille, jotka tarvitsevat yksilöllisen tuen, pienen ryhmän sekä selkeiden sääntöjen ja päivärytmin vahvistamaan oppimista. Pienluokassa opiskelevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS. Erityisluokanopettajan opettamassa luokassa on enintään 10 oppilasta ja siellä työskentelee luokkakohtainen koulunkäynninohjaaja tai henkilökohtaisia ohjaajia.

 

Maaselän koulussa on kaksi pienluokkaa, joissa annetaan pääosin yksilöllistettyä opetusta. Opetus perustuu usein päätökseen 11-vuotisesta oppivelvollisuudesta. Opetus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle, jolla on suuria vaikeuksia selviytyä isossa oppilasryhmässä.  Oppilaat voivat opiskella myös toiminta-alueittain. Pienluokissa opiskeleville oppilaille laaditaan HOJKS. Luokat ovat yhdysluokkia, joissa erityisopettajan lisäksi työskentelee useita koulunkäynninohjaajia. Yhdysluokassa voi olla enintään 8 oppilasta.

 

4.4 Muut opetuksen tukimuodot

 

4.4.1. Maahanmuuttajat

 

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen.

Tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi oppilaille on järjestettävä tarpeen mukaan erilaisia tukitoimia. Näihin tukitoimiin kuuluu alkuvaiheen valmistava opetus, yleisopetukseen siirtyneiden oppilaiden suomi toisena kielenä -opetus, oman äidinkielen opetus mahdollisuuksien mukaan, pienryhmäopetus sekä tukiopetus. Koulunkäynninohjaajia käytetään opiskelun tukena. Maahanmuuttajaoppilaille laaditaan henkilökohtaiset opinto-ohjelmat.

Maahanmuuttajien opetuksesta vastaa alakoulussa luokanopettaja ja erityisopettaja ja vuosiluokilla 7-9 opetuksesta vastaa äidinkielen opettaja yhdessä erityisopettajan kanssa.

 

4.4.2. Valmistava opetus

 

Pieksämäellä valmistava opetus järjestetään valmistavan opetuksen pienryhmissä, yleisopetuksen ryhmässä/samanaikaisopetuksena tai yksilöopetuksena. Valmistavan opetuksen opetusryhmän tulee olla riittävän pieni. Suositeltava koko on enintään 10 oppilasta. Ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan Harjun, Kontiopuiston ja Maaselän kouluihin sekä Hiekanpään yläkouluun. Valmistava opetus kestää yleensä vuoden, mutta on yksilöllisesti joustavaa. Oppilas siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen omaan lähikouluunsa.

4.4.3 Suomi toisena kielenä - S2

 

Suomi toisena kielenä, S2-opetus, järjestetään oppilaan lähikoulussa. Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee.

 

 

4.4.4 Sairaalaopetus ja perheensä ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetus ja kotiopetus

 

Erityisissä tilanteissa (sairaus tai vaikea elämäntilanne) oppilaan opetus ja tuki voidaan järjestää muun muassa sairaalaopetuksena tai koulukotiopetuksena. Perusopetuslain 4 §:n mukaan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

 

Pieksämäen kaupungissa ei ole sairaalaopetusta. Opettajat tekevät yhteistyötä muiden kuntien sairaalakoulujen kanssa edistääkseen oppilaidensa oppimista heidän sairaalassaoloaikana. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, mikäli koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus.

 

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, valtion koulun tai sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa. Perusopetuslain 17 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle oppilaan opiskellessa sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan.

 

Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.

Kotinsa ulkopuolelle sijoitetut lapset tai nuoret opiskelevat Pieksämäellä pääsääntöisesti sijoituspaikkansa lähikoulussa. Opiskelun järjestämisessä tehdään yhteistyötä myös muiden opetuksen järjestäjien kanssa.