Lukihäiriö voi näkyä jo vastasyntyneellä

Suomalaistutkimuksessa selvitetään, miten lapsia voi kuntouttaa lukivaikeuden varalta jo ennen kouluikää. "Mitä enemmän vauva kuulee rikasta ja monimutkaista ääntä, sitä parempi", sanoo tutkijatohtori Paula Virtala.

"Ta-ta-ta-ta", naisääni toistelee nauhalla eri äänen korkeuksilla, mutta kolmen päivän ikäinen espoolaisvauva nukkuu aivotoimintaa mittavat elektrodit myssyssään. Välillä sanavirtaa rikkovat yllättävät äänet.

Nukkuminen ei haittaa, sillä vauvan aivot työskentelevät. Monitori piirtää aivosähkökäyrää, josta saa myöhemmin selville, miten vauva reagoi ääniin.

Tutkijat selvittävät vastasyntyneiden kielellisiä valmiuksia Espoossa Jorvin sairaalassa, sillä lukihäiriö voi näkyä jo vauvana.

"Lukihäiriön taustalla ajatellaan olevan puheäänteiden käsittelyn ongelmia. Jos lapsen aivoissa on heikentynyt valmius käsitellä puhetta, se voi ennustaa huonompia luku- ja kirjoitustaitoja kouluiässä", kertoo tutkijatohtori Paula Virtala Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lukivauva-hankkeesta.

Tänä vuonna syntynyttä 200:aa vauvaa seurataan kouluikään asti. Osalla vauvoista ainakin toisella vanhemmalla on lukihäiriö.

Lukivaikeus on vahvasti perinnöllinen: lukihäiriöisen vanhemman lapsella on noin 50 prosentin riski saada sama vaikeus. Mitä vaikeampi häiriö on, sitä todennäköisemmin se periytyy.

"Monesti ihmiset ajattelevat, että häiriö on muuttumaton eikä sille voi mitään. Mutta kun on kyse monimutkaisista kognitiivisista kyvyistä, on hassua ajatella, ettei niitä voisi kuntouttaa."

Virtalan mielestä ollaan kuitenkin myöhässä, jos lukivaikeuteen puututaan vasta lukemaan opetellessa. Tällöin muut jo käyttävät lukutaitoa välineenä muiden asioiden oppimiseen. Kun kuntoutusta suunnataan vauvoille ja pikkulapsille, sitä tarvitaan vähemmän.

"Mikään ei ole vielä mennyt pieleen, ja vauvat imevät oppia kuin sienet. Heillä ei ole motivaatio-ongelmia toisin kuin isommilla lapsilla voi olla."

Lukivauva-hankkeessa selvitetään, voisiko vauvan kielellisiä kykyjä tukea esimerkiksi soittamalla heille kuuntelutehtäviä.

"Mitä enemmän vauva kuulee rikasta ja monimutkaista ääntä, sitä parempi."

Lukihäiriö vaikuttaa elämään pitkään, jos siitä kärsivän kokemukset koulusta ovat kielteisiä ja opiskelu-ura jää lyhyeksi. Se voi vaikuttaa myös ammatinvalintaan.

"Lukihäiriön vaikutus riippuu siitä, kuinka vakavia ongelmat ovat, ja kuinka raskaasti ne kokee. Sisua vaaditaan joka tapauksessa, sillä koulutie on väistämättä kivikkoisempi."

Perheen tuki ja lukihäiriön kokeneen vanhemman ymmärrys auttavat samasta vaikeudesta kärsivää lasta. Toisaalta jos vanhemmalla on kielteisiä kokemuksia koulunkäynnistä, voi muodostua kielteinen kehä, Virtala huomauttaa.

Helsinkiläisen Sampo Laukkasen esikoisvauva osallistui Jorvin sairaalassa tehtyyn tutkimukseen maaliskuussa. Laukkanen ajattelee olevansa onnellisessa asemassa, sillä hänellä lukivaikeus tunnistettiin kouluiässä.

"Pääsin erityisopetukseen, josta oli hirveästi hyötyä", hän kertoo.

Lukivaikeus hankaloitti kuullun ja luetun ymmärtämistä ja vieraiden kielten oppimista, mutta oppimistekniikoita kehitettiin hyvän näkömuistin avulla. Nykyisin keittiömestarina työskentelevälle Laukkaselle ei jäänyt koulusta kielteisiä kokemuksia.

"Isällänikin on todennäköisesti lukivaikeus, mutta sitä ei siihen aikaan diagnosoitu, pidettiin vain laiskana ja tyhmänä. Onneksi asenteet ovat muuttuneet", hän pohtii.

"Pojallani on riski saada lukihäiriö, jolloin on hyvä, että se tunnistettaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sen helpompi, mitä aikaisemmin sen tietää."