6. Lapsen ja nuoren palveluiden käytössä ohjaaminen
Tässä osuudessa tarjotaan näkökulmia, miten tunnistaa lapsen/nuoren/perheen palvelutarve ja esitellään aiheeseen liittyvää palveluverkostoa.
Mielenterveyden edistäminen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa
Lähes kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan varhaiskasvatuksen ja koulun piirissä
Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen keskeisiä ympäristöjä kodin lisäksi ovat
Lähes kaikki lapset ovat jossain vaiheessa ennen kouluun menoaan varhaiskasvatuksen piirissä. Viimeistään vuotta ennen koulua lapsi tulee varhaiskasvatuksen piiriin, kun hän aloittaa esiopetuksen. Peruskoulun suorittaa lähes kaikki nuoret.
Mielenterveyden edistäminen on koko yhteisön asia
Oppimisen lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia voivat edistää kaikki varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä
- laaja-alaisesti koulutettu henkilöstö (opettajat, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä ruoka- ja laitoshuollosta vastaavat)
- lapsi- ja oppilasyhteisö
- perheet yhteistyössä varhaiskasvatuksen/koulun kanssa
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollon piiriin kuuluvat lapset ja nuoret esikouluikäisistä toisen asteen opintojen loppuun. Se sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat
- psykologi- ja kuraattoripalvelut
- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
Korkeakoulujen opiskelijat ovat opiskeluterveydenhuollon piirissä. Lisäksi korkeakouluissa puhutaan hyvinvointityöstä, jolla edistetään terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisön hyvinvointia.
Kouluympäristö itsessään vaikuttaa mielenterveyteen
Varhaiskasvatus ja koulu itsessään sisältävät sekä suojaavia että riskitekijöitä lasten ja nuorten kehitykselle. Ne luovat hyvän pohjan lapsen ja nuoren kehitykselle, kun ne
- luovat turvallisen ja ennakoitavan ympäristön
- mahdollistavat ryhmään kuulumisen
- antavat ikätasoisia haasteita
- tukevat vahvuuksia
- mahdollistavat onnistumisen kokemuksia
- luovat positiivisen ilmapiirin
Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteissa nostetaan esille tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen osana opetusta. Tähän läheisesti liittyvät kaverisuhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen tukeminen ja kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen. Varhaiskasvatuksen, koulun ja vanhempien välinen hyvä yhteistyö edistää lapsen hyvinvointia.
Mielenterveyttä edistetään monilla tasoilla
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäiseminen ja hoitaminen on jatkumo. Edistäminen, ehkäiseminen ja hoitaminen tapahtuvat myös limittäin ja esimerkiksi lievän häiriön hoitaminen voi olla vakavamman häiriöin ehkäisemistä. Eri toimet voivat kohdistua esimerkiksi koko ikäryhmään, valikoituun ryhmään tai yksilöön. Yhteisön toimintakulttuurikin vaatii tavoitteellista kehittämistä, jotta yhteisön arvopohja ja toiminta on arjessa mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevaa. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän tulisi olla samanaikaisesti sekä yhteen sovitettu kokonaisuus (mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, opiskeluhuollon, lastensuojelun sekä päihdehuollon palvelut) että tarkoituksenmukaisesti porrastettu lievempien ja vakavampien häiriöiden hoitamisen osalta.
Mielenterveyttä edistäviä palveluita
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Peruspalvelut
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus muodostuu sosiaali-, terveys-, opetus-, liikunta- ja kulttuurialojen palveluista. Niitä täydentävät seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten palvelut.
Palveluiden tulisi toimia asiakaslähtöisenä kokonaisuutena. Asiakaslähtöisyys toteutuu, kun asiaa edistetään siinä palvelussa, johon asiakas ensin ottaa yhteyttä.
Perhekeskus
Perhekeskus on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut.
Äitiys- ja lastenneuvola
Neuvolapalvelut edistävät ja tukevat raskaana olevan naisen, lapsen sekä koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuolto turvaa opiskelijan oppimista, hyvinvointia sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla edistetään opiskelijoiden hyvinvointia oppilaitoksessa.
Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelujen tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasten, nuorten ja perheiden toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.
Perheoikeudelliset palvelut
Perheoikeudellisilla palveluilla turvataan lapsen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys esimerkiksi silloin, kun vanhemmat eroavat. Palveluilla tarjotaan apua lasta koskevien sopimusten ja selvitysten kanssa esimerkiksi isyyteen, lapsen huoltoon ja elatukseen liittyen.
Lastensuojelu
Lastensuojelulla turvataan lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Ehkäisevä lastensuojelu
- Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta.
- Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Perhekeskus
Perhekeskus on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut.
Perhekeskus yhteensovittaa kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa.
Perhekeskus verkostoi lapsiperheiden palvelut
Perhekeskus verkostoi nyt erillään olevat palvelut siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun.
Perhekeskukseen kuuluvat:
- äitiys- ja lastenneuvolan sekä ehkäisyneuvolan terveydenhoitajan, kätilön ja lääkärin palvelut
- lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu
- puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin sekä ravitsemusterapeutin palvelut
- kasvatus- ja perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut
- lastenvalvojien palvelut
- lapsiperheiden sosiaalityö
- erikoissairaanhoidon asiantuntemusta ja lastensuojelun tukea
- avointen kohtaamispaikkojen toiminta.
Moneen perhekeskukseen kehitetään palveluja myös kouluikäisille ja nuorille. Perhekeskuksen palveluverkostoon kuuluvat lisäksi varhaiskasvatus, kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta, seurakunnat ja järjestöt.
Perheet saavat tarvitsemansa avun helposti ja joustavasti
Perhekeskuksen työntekijät tekevät työtä tiiviisti yhdessä. Näin perheen tarvitsema asiantuntemus saadaan perheelle nopeasti ja joustavasti.
Perhekeskus toimii lähipalveluperiaatteella, joka tarkoittaa sitä, että palvelut
- ovat helposti saavutettavissa lasten ja perheiden arkiympäristöjen läheisyydessä
- ovat toimivien kulku- ja liikenneyhteyksien päässä tai
- jalkautuvat kotiin.
Palveluja tuotetaan myös verkkopalveluina.
https://thl.fi/documents/605877/4420423/Varhaisen+tuen+hoidon+ja+kuntoutuksen+malli+T%C3%A4smennetty+10.10.2019.pdf/67e72661-da18-4c62-858d-4db710c8097f
Perhekeskus esite
Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelujen tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasten, nuorten ja perheiden toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.
Sosiaalipalvelut on järjestettävä asiakkaan kotikunnassa tai siinä kuntayhtymässä, johon kotikunta kuuluu. Kunnilla on velvollisuus tiedottaa asukkaille palveluista ja kertoa selkeästi, mistä niitä voi hakea.
Tuen tarpeet ja tukimuodot
Sosiaalipalveluja järjestetään tuen tarpeen mukaan.
Palvelutarpeen arviointi
Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä perheen kanssa. Arviointi sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta.
Sosiaalihuollon asiakkuus
Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta, kun vireille tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai, kun henkilölle annetaan sosiaalipalveluja.
Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on tukea perhettä arjessa selviytymisessä. Kotipalvelu toteutetaan aina yhteistyössä perheen kanssa.
Perhetyö
Perhetyön tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Perhetyön avulla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten terveyttä ja kehitystä.
Kasvatus- ja perheneuvonta
Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa.
Tukihenkilöt ja -perheet
Tukihenkilön tai -perheen avulla tavoitteena on turvata lapsen terveyttä ja kehitystä, mikäli jollakin perheenjäsenellä on pitkäaikainen sairaus, vamma tai perheessä on muu vastaavanlainen tilanne.
Lomanviettopalvelut ja tuki lomanvieton järjestämiseen
Lomanviettopalveluja ja tukea lomanvieton järjestämiseen annetaan perhetilanteen, pitkäaikaisen sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella.
Vertaisryhmätoiminta
Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa lapsen terveyden tai kehityksen turvaamiseksi. Vertaisryhmätoimintaan osallistuvien on mahdollista käsitellä ongelmiaan yhdessä toisten samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa.
Apua ja tukea asunnon tai asumisen järjestämiseen
Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalvelujen avulla järjestetty asuminen voi olla muodoltaan tilapäistä, tuettua, palveluasumista tai tehostettua palveluasumista.
Nuorten sosiaalityö ja ohjaus
Sosiaalihuollossa nuorella tarkoitetaan 18–24-vuotiasta henkilöä. Sosiaalihuollon on järjestettävä nuorille neuvontaa, ohjausta ja sosiaalista kuntoutusta.
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalisen kuntoutuksen tarkoituksena on sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen, syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden edistäminen. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkaan.
Päihde- ja mielenterveystyö sosiaalipalveluina
Päihdetyöllä tuetaan päihteettömyyttä, vähennetään päihteidenkäytön riskitekijöitä ja vahvistetaan henkilön voimavaroja ja hyvinvointia. Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä poistaa ja vähentää vaarantavia tekijöitä.
Kasvatus- ja perheneuvonta
Kunnilla on velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi.
Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy
- lasten kasvuun ja kehitykseen
- perhe-elämään
- ihmissuhteisiin
- sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa
- muuta tukea.
Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa.
Millaisissa asioissa kasvatus- ja perheneuvontaan voi ottaa yhteyttä?
- ikäkausikriisit
- huoli lapsen tai nuoren käyttäytymisestä tai kehityksestä
- lapsen tai nuoren keskittymättömyys, aggressiivisuus, kyvyttömyys toimia ryhmässä, vaikeus noudattaa rajoja, arkuus, univaikeudet
- lapsen tai nuoren jännittäminen ja erilaiset pelot
- lapsen tai nuoren kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät asiat
- lapsen tai nuoren alavireisyys ja masentuneisuus
- lapsen tai nuoren vaikeudet päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa
- perheen kehitysvaiheisiin ja elämäntilanteisiin liittyvät kriisit tai muu vaikea perhetilanne
- parisuhdeasiat
- vanhemmuuden ongelmat
- varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat
- avioeron jälkeiset pulmat.
Kasvatus- ja perheneuvonnan erilaisia työmuotoja
- neuvonta (lapsille, nuorille, vanhemmille, pariskunnille)
- tutkimukset (lapsen, nuoren tai perheen) esim. lapsen kehitystaso-, kouluvalmius- tai oppimisvaikeustutkimukset
- lapsen tai nuoren tukikäynnit, vanhemmuuden ja parisuhteen tukikäynnit, hoito, terapia
- puhelinneuvonta
- lausunnot
- suositukset
- konsultaatiot lapsia ja perheitä koskevissa asioissa
- työnohjaus
- tiedotus- ja vaikuttamistoiminta (perhevalmennus, vanhempainillat jne.)
- perheasioiden sovittelu.
Kasvatus- ja perheneuvonnan toimintaperiaatteet
- luottamuksellisuus
- maksuttomuus
- asiakaslähtöisyys
- työskentelytavoista sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa
- tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa esimerkiksi koulu-, terveys- ja sosiaalitoimen kanssa.
Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kotipalvelu on yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista ja perheen omien voimavarojen vahvistamista. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten ja kodinhoidossa sekä vahvistamalla arjen taitoja.
Kenelle palvelua?
Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista näiden syiden vuoksi:
- sairaus
- synnytys
- vamma tai
- erityinen perhe- tai elämäntilanne.
Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaa, vanhempien eroa tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana.
Kotipalvelua voidaan perheen tarpeen mukaan tarjota rinnakkain perhetyön tai muun sosiaalipalvelun kanssa. Lapsen ollessa erityispalveluiden, kuten lastensuojelun tai vammaispalvelun asiakkaana, lapsella ja perheellä on oikeus saada myös sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, kuten kotipalvelua.
Tavoitteet
Kotipalvelun tarkoituksena on vahvistaa tuen saantia lasten ja lapsiperheiden pulmiin ja ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Tärkeää on rakentaa palvelusta sellainen, mikä vastaa henkilön tai perheen tuen ja avun tarvetta. Kotipalvelua voidaan järjestää tarpeesta riippuen tilapäisenä tai jatkuvasti ja säännöllisesti annettuna palveluna.
Palvelun sisältö
Kotipalvelu on perheen avustamista jokapäiväiseen elämään liittyvissä tehtävissä ja toiminnoissa, mitkä voivat liittyä
- asumiseen
- hoitoon ja huolenpitoon
- toimintakyvyn ylläpitoon
- lasten hoitoon ja kasvatukseen tai
- asiointiin.
Kotipalveluna annettava apu voi olla myös konkreettista auttamista kotitöissä, kuten siivousta tai tiskausta.
Lapsiperheiden kotipalvelu toimii parhaimmillaan tehokkaana ehkäisevän lastensuojelun muotona. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain.
Mikäli kotipalvelun työntekijä saa tehtävää hoitaessaan tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta tai nuoresta, hänen on tehtävä asiasta lastensuojeluilmoitus.
Perhetyö
Perhetyö on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua.
Perhetyö on sosiaaliohjausta, joka
- tukee vanhemmuutta
- ohjaa lasten hoidossa ja kasvatuksessa
- ohjaa kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan
- vahvistaa perheen toimintakykyä
- tukee perheen vuorovaikutustaitoja
- tukee perheen sosiaalisen verkoston laajentamista
Perhetyö ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta.
Perhetyön järjestäminen
Kunnat järjestävät perhetyötä eri tavoin. Perhetyötä voidaan järjestää neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun yhteydessä.
Perhetyön tavoitteet
Perhetyön tavoitteena on tarjota lapsiperheille tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhe saa tukea heti, kun ammattilainen on huomannut sen tarpeen. Perheelle annetaan sen verran tukea kuin tarvitaan.
Oikea-aikainen tuki voi ehkäistä perheiden ongelmien kasvamista, syrjäytymistä ja esimerkiksi lastensuojelun tarvetta.
Perhetyö käytännössä
Perhetyöntekijä aloittaa työskentelyn palvelutarpeen arvioinnilla, jossa selvitetään perheen tilanne kokonaisvaltaisesti. Alussa käydään läpi vanhempien voimavaroja ja pohditaan asioita, joissa vanhempi tarvitsee tukea.
Perhetyöntekijä voi esimerkiksi
- tukea perhettä päivärytmin muodostumisessa, lasten hoidossa ja kasvatuksesta
- antaa tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä
- ohjata päivärytmiin, ruokailuun ja nukkumiseen liittyvissä asioissa
- tukea vanhempien ja lasten hyvää vuorovaikutusta
On tärkeää, että perhetyöntekijä käy perheen kotona ja osallistuu perheen arkeen. Perheen ja työntekijän välillä täytyy olla luottamuksellinen suhde. Siihen tarvitaan
- työskentelyn läpinäkyvyyttä
- avoimuutta
- kykyä puhua suoraan vaikeistakin asioista
- asiakkaan kuulemista ja arvostamista
- perheiden erilaisuuden hyväksymistä
Tärkein menetelmä on keskustelu, jossa korostuu dialoginen kohtaaminen asiakkaan kanssa sekä ratkaisukeskeinen työote. Työskentelyssä käytetään myös erilaisia perhetilanteen kartoituslomakkeita, kortteja ja roolikarttoja.
Jos perhetyöntekijä saa tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta tai nuoresta, hänen täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus.
Lasten ja nuorten mielenterveystalo
Kolmannen sektorin auttavat palvelut
Nuorten verkkopalvelut
Digitaalinen nuorisotalo Netari
Nuiorten elämää. fi
Sekaisin-chat
Sekaisin gaming
Tehtävä
Tehtävän palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
