4.3 Päivittäisissä toiminnoissa ohjaaminen ja avustaminen

Kehitysvammaisuus

​Kehitysvammaisuus

tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisuuden vaikutus yksilön elämään vaihtelee paljon. Kehitysvamma voi olla lievä, jolloin henkilö tulee toimeen melko itsenäisesti ja tarvitsee tukea vain joillakin elämänalueilla. Vaikeasti kehitysvammainen ihminen tarvitsee jatkuvaa tukea.

Kehitysvammaisten vanhemmuus – haave vauvasta voi olla kova | Perhe | Vau.fi

Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu

Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua voivat tehdä kaikenikäiset ihmiset vammasta tai sairaudesta riippumatta. Elämänsuunnittelun myötä kertyy tietoa henkilön omista ajatuksista ja toiveista. Työskentely valmistaa henkilöä kertomaan omista ajatuksistaan myös muille, esimerkiksi palvelusuunnitelmaa tehtäessä.

Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua käytetään, kun

  • autetaan ihmistä miettimään, mitä hän haluaa elämältään
  • ihminen pohtii, millaista elämää hän haluaa elää
  • ihminen haluaa muuttaa elämänsä suuntaa
  • ihminen pohtii, millaista tukea hän tarvitsee elääkseen haluamallaan tavalla.

Suunnittelun keskeiset ideat voidaan tiivistää viiteen kohtaan:

  1. Suunnitelma auttaa tekemään näkyväksi ja toteuttamaan asioita, joita henkilö haluaa elämältään.
  2. Suunnitelma auttaa henkilöä olemaan osa tavallista lähiyhteisöä ja auttaa lähiyhteisöä ottamaan henkilön vastaan.
  3. Suunnitelma kertoo, mikä on henkilölle tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Se kertoo ihmisen vahvuuksista ja siitä, millaista tukea hän tarvitsee.
  4. Perheenjäsenet, ystävät ja läheiset ovat voimavara - ja mukana kumppaneina.
  5. Suunnittelu on jatkuvaa, osa arkea. Kaikki kuuntelevat ja ottavat opiksi, jotta asioita voidaan tarvittaessa muuttaa.

kvps_minun_suunnitelmani_web.pdf (verneri.net)


Hyvä tukiprofiili

  • On tiivis. Siihen on poimittu oleelliset asiat. Se, mitkä ovat oleellisia asioita, on yksilöllistä.
  • Antaa kuvan henkilölle itselleen tärkeistä asioista sekä henkilön kannalta tärkeistä asioista.
  • Huomioi henkilön koko persoonan ja hänen mahdollisuutensa.
  • Lopputuloksesta näkyy, että henkilö itse on ollut aktiivisesti mukana työstämässä omaa tukiprofiiliaan.
  • On henkilön itsensä mielestä hyvä ja kertoo hänen kannaltaan olennaiset asiat.
  • Ei sammaloidu. Tukiprofiilia kehitetään ja siihen tehdään muutoksia arjessa jatkuvasti.

https://verneri.net/yleis/sites/default/files/dokumentit/pdf/tukiprofiili_teijo_tukiasukas.pdf

Arvioitava tehtävä vammaisuudesta

Valitse yksi aihealue, josta teet tehtäväsi (kaksi opiskelijaa voi valita saman aiheen). Tehtävän palautus 20.4. mennessä Pedanetin palautuskansioon.


Tässä ovat esimerkkiasiakkaat:

1. Asiakkaasi on 6-vuotias CP-vammainen (Diplegia spastica) Veeti-poika. Veeti on esikoululainen päiväkodissa ja innokas osallistumaan kaikkeen toimintaan tasapainohäiriöistä ja alaraajojen virheasennoista huolimatta SALLA, JULIA SI

2. Jaana, 38 v. on kahden lapsen äiti ja hän on sairastanut MS-tautia jo vuosia. Oireet ovat nyt voimistuneet ja hän tarvitsee tukea päivittäisissä toiminnoissa käsien voimattomuuden ja tasapainohäiriöiden vuoksi SUVI, MIRJA

3. Antti on 50-vuotias toimitusjohtaja, joka sai aivohalvauksen (oikean puolen halvaus) puoli vuotta sitten. Antti asuu kotona vaimon kanssa ja käy 3x/vk päiväkeskuksessa. Antti liikkuu pääasiassa pyörätuolilla ja kuntoutuminen edistyy hitaasti. ULLA, 

4. Syntymästään saakka kuulovammainen Kirsikka 15v. on uusi luokkakaverisi. Hän harrastaa liikuntaa eri muodoissaan ja lähdette porukalla harrastamaan. Miten Kirsikan arkielämä ja harrastukset sujuvat? PIIA, DIVA

5. Näkövammainen entinen rockmuusikko Nakke sairastaa perinnöllistä, etenevää silmäsairautta. Olet Naken henkilökohtainen avustaja niin arkitoiminnoissa kuin musiikkiharrastustenkin parissa. JULIA SA, 

6. Jarmo, 18v. vammautui vuosi sitten auto-onnettomuudessa, jonka seurauksena hän sai selkäydinvamma-diagnoosin. Hän asuu palvelutalossa, jossa olet lähihoitajan sijaisena. Mitä harrastuksia Jarmolla voisi olla vammastaan huolimatta? TIIA, KIMMO


Tee aihealueesta tiivis Power Point/ videoklippi/haastattelun raportti tvs. vastaten seuraaviin kysymyksiin:
- Kuinka yleinen vamma on ja millainen on sen syntymekanismi?
- Miten oireet näkyvät arkielämässä?
- Mitä huomioit asiakkaan avustamisessa?
- Mitä apuvälineitä hän mahdollisesti tarvitsee?
jne.

Tehtävät esitetään omalle ryhmälle ti 20.4. klo 12.15-13.45 ja ma 26.4. klo 10-13.45 oppitunneilla.

Tehtävät esitetään oppitunneilla n.15-20 min/esitys.
Kokemuskouluttajat/videovierailut ovat tervetulleita oppitunneille! Huom. koronarajoitukset!!

Esteettömyyskartoitus

Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa , toteuttamisessa ja kunnossapidossa. Esteettömät ympäristöt yhdessä saavutettavien palvelujen, käytettävien välineiden ja ymmärrettävän tiedon kanssa mahdollistavat yhdenvertaisen osallisuuden toteutumisen.
Esteettömyys mahdollistaa ihmisten asumisen valitsemassaan paikassa ja sujuvan osallistumisen muun muassa työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä.

Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.

Esteettömyys merkitsee turvallisuutta ja laatua. Se kertoo ajattelutavasta, oikeista asenteista ja erilaisuuden huomioon ottamisesta. Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Esteettömyydessä on yksinkertaisesti kyse ihmisten moninaisuuden huomioonottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

TEHTÄVÄ: Tee asuntoosi esteettömyyskartoitus liitteenä olevan lomakkeen mukaan. Selvitä mahdollisimman moni lomakkeessa kysytty asia.

TEHTÄVÄ: Mieti, mitä ongelmia eri toimintoihin voisi liittyä ja millaisia ratkaisuja niihin voisi olla. Käytä oheista lomaketta avuksi.
12.4.B)ASUMISEN ONGELMIEN JA NIIDEN RATKAISUVAIHTOEHTOJEN KARTOITUSTA.docx 12.3 kt
0 kommenttia