Silmä on valoon reagoiva elin. Aistimisella tarkoitetaan aistinelimen reagointia ärsykkeeseen, jolloin sensoriset hermosolut muuntavat ärsykkeen sisältämän energian hermoimpulssiksi. Havaitsemisella tarkoitetaan vaihetta, jossa aivot käsittelevät aistien vastaanottamaa tietoa ja ärsykkeestä ja sen ominaisuuksista syntyy psyykkinen kokemus. Arvioi ihmisen näköhavainnon luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Vastauksessa todetaan, että yleensä havainto vastaa pitkälti todellisuutta. Näköhavainnon luotettavuuteen vaikuttaa kuitenkin moni seikka. Ihmisellä on synnynnäinen valmius havaita tiettyjä peruspiirteitä (esim. väri, liike), mutta ympäristön virikkeettömyys voi heikentää tätä kykyä. Aistinelimien poikkeamat voivat sokeuden ohella aiheuttaa lievempiä virhehavaintoja (esim. värisokeus). Myös korkeampien aivotoimintojen häiriöt voivat vaikuttaa havainnon luotettavuuteen (esim. agnosia). Vastauksessa tuodaan esiin, että havaintojen jäsentymisessä kohde erotetaan taustasta ja sen osat ryhmitellään kokonaisuudeksi. Tähän vaikuttavat hahmolait, joihin monet illuusiot perustuvat. Havaintokonstanssin vuoksi havainto pysyy samana (koko, muoto, vaaleus, väri), vaikka havainto-olot muuttuisivatkin. Tähän vaikuttavat muistiin tallentuneet tiedot. Näiden sisäisten mallien rooli kasvaa, kun havainto-olosuhteet vaikeutuvat, ja mallit voivat johtaa virhehavaintoihin (esim. Neisserin havaintokehä, joka ohjaa tarkkaavaisuutta ja tulkintoja).

3 p.

Vastauksessa keskitytään havaitsemisen kuvaamiseen ja mainitaan jokin luotettavuu- teen vaikuttava tekijä.

5 p.

Vastauksessa kuvataan havaitsemisen lisäksi mahdollisesti aistimista ja laajemmin luo- tettavuuteen vaikuttavia havaintopsykologisia, kognitiivisia tai neuropsykologisia tekijöitä. Ansiokkaassa vastauksessa voidaan pohtia myös muiden psykologisten tekijöiden vaikutusta havaintojen luotettavuuteen.

Arvioi-komentoverbi tekee tehtävästä haastavan. Arvioi-verbi edellyttää ilmiön tai teorian arviointia, argumenttien esittämistä puolesta tai vastaan, kohteena olevan asian pohtivaa erittelemistä tai analysoimista psykologisten teorioiden ja empiiristen tutkimusten varassa. Koska YTL:n ohjeissa näitä ei mainita, niin kokelas voi kuvailun ja erittelyn varassa päästä viiteen pisteeseen. Ansiokas vastaus huomioi vahvasti näköhavainnon luotettavuuden vaikuttavien tekijöiden arvioinnin.

Pelkän aistiärsykkeen sisältämä informaatio on aina puutteellista ja aivot rakentelevat näköhavainnon yksilöllisesti.

Näköhavainnon luotettavuuteen liittyviä tekijöitä:

A. Biologiset tekijät

1. Aistielimeen liittyvät rajoitukset, esim.

• puna-vihersokeus
• plastisiteetin merkitys aistiärsykkeiden tulkintakyvyn kehityksessä (kriittinen kausi)
  • Hubel ja Wiesel: kissakokeet
• liki- ja kaukonäköön liittyvät ongelmat
• ikääntymiseen liittyvät muutokset

2. Näköaivokuoreen ja muihin aivoalueisiin liittyvät rajoitukset, esim.

• erikoistuneiden näköaivokuoren alueiden vauriot, esim. prosopagnosia (kasvojen tunnistamishäiriö)
  • neglect

3. Assosiatiivisten alueiden rajoitukset, esim.

• liikkeen ja esineen tunnistamishäiriöt (mikä- ja missä –ratojen ongelmat)
  • Psyykkisten häiriöiden ja hallusinogeenien aiheuttamat aistiharhat

B. Psyykkiset tekijät

Havainnon syntyminen edellyttää aistimuksen tulkitsemista. Siihen voivat vaikuttaa

• sisäiset mallit, esim.
  • Neisserin havaintokehä
• rinnakkainen / hierarkkinen tiedonkäsittely
• kulttuurin vaikutus havaitsemiseen (esim. Turnbullin tutkimus)
  • priming
• hahmolait
• konstanssi-ilmiö, esim. koko, väri
• etäisyyden havaitseminen, binokulaariset ja monokulaariset vihjeet
• illuusiot
• tarkkaavaisuuteen ja valppauteen liittyvät rajoitukset
• emotionaaliset tekijät
• motivationaaliset tekijät
  • luonteva kytkentä todistajanpsykologiaan

3 p.

Vastauksessa tulee esille havaitsemiseen liittyvä prosessi: ärsykkeen vastaanottaminen - aistimus - havainto. Kokelas tuo esiin jonkin aistimukseen ja jonkin aistimuksen tulkintaan liittyvän, havainnon luotettavuuteen vaikuttavan tekijän.

5 p.

Vastauksessa tarkastellaan havainnon luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti. Esille tulee niin biologisia kuin psyykkisiä havaitsemiseen vaikuttavia tekijöitä.