Kysymys 1

1. Tarkastele psykologisen tiedon valossa yllä kuvatun unikoulun merkitystä Emman varhaislapsuuden psyykkiselle kehitykselle.

Tapauskuvaus johdattelee kokelaan pohtimaan lapsen psyykkistä kehitystä kun lapsen itkuun (avunpyyntöön) ei enää yöllä vastata. Vastauksessa on tarkasteltava kiintymyssuhdetta ja sen kehittymistä unikoulun kuvaamassa vanhempi-lapsi vuorovaikutuksessa. Vastauksessa kokelaan tulee huomioida myös Emman ikä 8 kk –> juoksuttaako tämän ikäinen äitiä vielä ”tahallaan”? Kokelas voi myös tarkastella lapsen temperamentin merkitystä kuvatussa tilanteessa, ja sen vaikutusta psyykkiseen kehitykseen. Kiintymyssuhdeteorialla on keskeinen rooli vastauksessa, mutta se ei ole kuitenkaan ainoa mahdollinen (esim. Erikson, perusluottamuksen synty, objektisuhteiden teoria, Mahler, ehdollistamisen näkökulma).

Kaikki kirjasarjat käsittelevät kiintymyssuhteen syntyä, sitä miten vauvan tarvetilaan vastaaminen tai vastaamattomuus vaikuttaa vauvan sisäisten mielikuvien kehittymiseen, siten kysymykseen on todennäköisesti kohtalaisen helppoa lähteä vastaamaan.

Vauvan tarpeisiin oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla vastaaminen edesauttaa lapsen turvallisen kiintymyssuhteen syntyä. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi uskaltaa ilmaista omat tunteensa ja tarpeensa ja luottaa siihen, että hänen avunpyyntöihinsä vastataan. Turvaton kiintymyssuhde kehittyy puolestaan vuorovaikutuksessa, jossa vanhempi ei reagoi vauvan pahaan oloon (turvaton-välttelevä) tai vanhempi on reaktioissaan epäjohdonmukainen (turvaton-ristiriitainen). Välttelevästi kiintynyt vauva pyrkii välttämään negatiivisten tunteiden ilmaisua ja on ns. kiltti lapsi, ristiriitaisesti kiintynyt puolestaan ei ole varma saako vastauksen avunpyyntöönsä vai ei ja saattaa reagoida varmuuden vuoksi erittäin voimakkaasti eikä häntä ole helppo rauhoittaa.

Vastauksessa on käytävä ilmi myös, miten turvallinen tai turvaton kiintymystyyli vaikuttaa lapsen toimintaan ja sitä kautta muuhunkin kehitykseen. Esimerkiksi turvallinen kiintymyssuhde antaa lapselle perusturvan tunteen, josta käsin on mahdollista tutkia rohkeammin ja aktiivisemmin ympäristöään. Turvallinen kiintymyssuhde antaa resursseja älyllisiin ponnistuksiin ja auttaa lasta oman ajattelutoiminnan ohjaamisessa ja arvioinnissa. Turvallinen kiintymyssuhde tukee myös tunteiden säätelyn oppimista sekä mielenteorian kehittymistä. Turvattomasti kiintyneellä menee enemmän resursseja toisten ihmisten reaktioiden tarkkailuun ja turvan varmistamiseen.

Kiitettävissä vastauksissa mukana voi olla myös esimerkiksi oppimisteoreettinen näkökulma tai mielenterveyden näkökulma äidin jaksamisen kautta.

Unikoulun toteutukseen liittyy muitakin näkökulmia kuin kiintymyssuhdeteoria (esim. lapsen johdonmukainen tyynnyttely ja samoina toistuvat rutiinit luovat perusturvallisuuden tunteen, tunteisiin vastaaminen vaikuttaa niiden ilmaisemiseen ja säätelyyn).

Todennäköisesti moni kokelas ottaa kysymyksessä esitettyyn unikoulumalliin kielteisen kannan perustellen sitä lapsen turvallisuuden tuntee heikkenemisellä. Nuoret vastaajat eivät välttämättä tiedä erilaisten unikoulumallien toteuttamistavoista, joten kanta on mahdollinen, kun sen perustelee oppikirjojen tarjoamalla kehityspsykologisella tiedolla.

Vastaukseen löytyy apuja siis pääasiallisesti kurssista 2, mutta myös moni muu kurssi tarjoaa käsitteitä/teorioita, joita voi vastauksessa soveltaa.

3 pistettä

Vastaus on sidottu kysymyksen unikoulukuvaukseen.
Vastauksessa edellytetään kuvausta Emman kiintymyssuhteesta kuvatunlaisen unikoulun kontekstissa ja niistä vuorovaikutustekijöistä (mm. tarpeisiin vastaamattomuus), jotka ovat siihen mahdollisesti johtaneet.
Vastauksessa on tuotava esiin myös joitain muita psyykkisiä tekijöitä kuin kiintymyssuhdetyyli, mihin unikoulu saattaa vaikuttaa (esim. turvaton kiintymyssuhde ei mahdollista yhtä rohkeaa ja aktiivista ympäristön tarkastelua ja siten vaikuttaa muiden asioiden oppimiseen).

5 pistettä

Vastauksessa on pohdittu syvällisemmin Emman sisäisten vuorovaikutusmallien kehittymistä.
Vastauksessa voidaan esimerkiksi vertailla välttelevää ja ristiriitaista kiintymyssuhdemallia suhteessa unikoulunkuvaukseen (onko kyse epäjohdonmukaisesta toiminnasta vai täydellisestä reagoimattomuudesta).
Seurauksia varhaislapsuuden psyykkiselle kehitykselle on pohdittu laaja-alaisemmin.
Vastauksessa on voitu tuoda esiin myös oppimiseen liittyviä käsitteitä ja teorioita.
Kirjasarjoissa on käsitelty myös unta ja univajetta.
Hyvässä vastauksessa on mahdollisesti pohdittu äidin väsymyksen ja sen seurausten (esim. stressi, masennus) merkitystä Emman kehitykselle, eli mitä tapahtuu, jos mikään ei muutu, esimerkiksi isä.
Perheen sosiaalisten verkostoiden merkitys
Myös lapsen temperamenttia ja sen yhteensopivuutta äidin kanssa on voitu pohtia vastauksessa.

Kysymys 2

2. Pohdi yllä kuvatun tutkimuksen ja psykologisen tiedon pohjalta auttamiskäyttäytymisen taustalla olevia psykologisia tekijöitä.

Tehtävä edellyttää kokelaalta kykyä yhdistää omaksumaansa psykologista tietoa uuteen tietoon ja sen tulkitsemiseen. Auttamiskäyttäytymistä ei välttämättä käsitellä oppikirjoissa paljoakaan, kuitenkin ehkä jonkin verran sosiaalisen vuorovaikutuksen yhteydessä kurssilla 1. Huomioitava on myös se, että sosiaalipsykologian erillistä kurssia ei ole kaikissa kouluissa. Tehtävä on näin ollen vaativa: auttamiskäyttäytymisen taustalla olevien psykologisten tekijöiden löytäminen on kokelaalle haastavaa.

Yhtenä mahdollisuutena on myös perimä-ympäristö kysymyksen pohjalta lähtevä tarkastelu.

Tehtävän tavoitteena on siis arvioida, missä määrin kokelaat pystyvät hyödyntämään omaksumaansa psykologista tietoa uuden tieteellisen informaation vastaanottamisessa ja tulkitsemisessa. Tehtävässä annetaan perustiedot Tomasellon arvovaltaisella foorumilla julkaisemasta tutkimuksesta ja odotetaan heidän soveltavan erityisesti kehityspsykologista tietämystään (kurssi 2) sen erittelemiseksi ja tulkitsemiseksi.

3 pistettä

Kokelas esittää joitakin mielekkäitä kommentteja esitetystä tutkimuksesta ja peilaa niitä tietämykseensä 1,5 vuotiaan lapsen kehityksestä ja ihmisen auttamiskäyttäytymisestä.
Pelkkien yksittäisten kokeeseen tai sen tuloksiin liittyvien seikkojen (tehtävien luonne, osanottajien määrä) kommentoimisesta ilman niiden kytkemistä ihmisen auttamiskäyttäytymisen tarkasteluun ei voida antaa kolmea pistettä enempää.

5 pistettä

Kokelas analysoi Tomasellon tutkimusta siten, että liittää sen tuloksiin kehityspsykologista ja sosiokulttuurista tietoaan (esim. lapsen kognitiivinen kehitys, sosiaalisten tunteiden kehittyminen, mallioppiminen, mielen teoria, havaitseminen, tarkkaavaisuus).
Kokelas pohtii kriittisesti koeasetelmaan, -tehtäviin ja tutkimuksen johtopäätöksiin liittyviä seikkoja ja voi yhdistää sen ympäristö-perimä tematiikkaan; erityisansiona voidaan pitää kokelaan pohdintaa siitä, miten kokeen tulokset voivat vaikuttaa käsityksiimme auttamiskäyttäytymisestä.
Yhtä oikeaa vastuksen tulkintaperustaa ei ole.

Kysymys 3

3. Mitkä psykologiset tekijät muokkaavat nuoren itsetuntoa?

Kysymys yhdistelee sekä kehityspsykologiaa että persoonallisuuspsykologian tietoja (pääasiassa kurssit 2 ja 5) ja on rajattu nuoruusikään. Tehtävä on helpohko koska sarjakuva antaa selkeän vihjeen tekijöistä, jotka muokkaavat nuoren itsetuntoa. Tästä syystä jo kolmeen pisteeseen vastauksessa edellytetään kohtalaisen paljon tietoa. Kysymyksessä ei suoraan edellytetä itsetunnon määrittelyä. Kolmen pisteen vastauksessakin tulee kuitenkin näkyä, että kokelas on ymmärtänyt, mitä itsetunnolla tarkoitettaan (itsetuntemus, itsearvostus, itseluottamus) eikä ole esimerkiksi sekoittanut sitä muihin minään liittyviin käsitteisiin (esim. identiteetti, ihanneminä, minäkäsitys). Kysymyksessä ei edellytetä suoraan sarjakuvan käyttöä lähteenä. Myöskään sarjakuvan tekijöiden suora auki kirjoittaminen ilman laajempaa kontekstia ei riitä hyvään vastaukseen.

Kirjasarjoissa on eroja siinä, miten syvällisesti itsetuntoa on käsitelty. Tästä syystä ansiokkaatkin vastaukset voivat poiketa sisältöpainotuksiltaan paljonkin toisistaan.

3 pistettä

Itsetunto on ymmärretty käsitteenä oikein ja vastaus on kohdennettu tehtävänannon mukaisesti nuoruuteen.
Vastauksessa tuodaan esiin sekä omien arvioiden että muilta saadun palautteen merkitys. Puhdas sarjakuvan tekstin toisto (esim. kokeesta saatu huono arvosana ja opettajan antama palaute voi muokata itsetuntoa) ei vielä osoita että opiskelija on ymmärtänyt mitkä tekijät muokkaavat nuoren itsetuntoa.
Itsetunnon kehitystä on käsiteltävä astetta laaja-alaisemmin (esim. oma heikko menestys koetilanteessa, urheilusuorituksessa) ja muiden antama negatiivinen palaute (esim. opettajalta, vanhemmalta tai kaverilta) omasta suoriutumisesta vaikuttaa itsetuntoon sitä heikentävästi, kun taas oma kokemus onnistumisesta sekä muilta saadut positiiviset palautteet vahvistavat itsetuntoa.

5 pistettä

Vastauksessa voidaan pohtia esimerkiksi:

• miten psyykkisen ja fyysisen minäkäsityksen ja ihanneminän (sisältää omat odotukset suoriutumisesta) välinen suuri ero vaikuttaa itsetuntoon negatiivisesti.
• nuoren motivaation ja minäpystyvyyden ja selviytymisodotusten merkitystä
• nuoren itsesäätelykeinojen kehittymisen merkitystä hänen itsetuntoonsa
• itsetunnon eri osa-alueiden suhdetta toisiinsa. Minäkäsityksen moniulotteisuus voi suojata pettymyksissä: Epäonnistuminen jollain yksittäisellä osa-alueella (koulumenestys, urheilusuoritus tms.) ei horjuta itsetuntoa kaikilla osa-alueilla.
• tekijöitä, jotka vaikuttavat ihanneminään ja sitä kautta itsetuntoon (esim. vanhempien ja/tai kavereiden arvot ovat sisäistyneet omiksi tavoitteiksi, joita vastaan omia onnistumisiaan/suorituksiaan ja itseään arvioi)
• Eri sosiaalisten ryhmien palautteen merkitystä itsetunnolle (varhaislapsuudessa vanhempien palaute on ollut merkityksellisintä, kun taas nuoruudessa kavereiden palaute on erityisen tärkeää)
• Itsetunnon normatiivista muutosta nuoruusiässä: varhaisnuoruudessa itsetunto yleensä laskee mutta myöhäisnuoruuteen mennessä se on jo palautunut.
• Identiteettikriisin myönteisen ratkaisun merkitystä nuoren itsetunnolle
• Nuoren tulkintatapojen merkitys itsetunnolle
• Attribuutioteorioita
• Sosiokulttuurisen ympäristön merkitystä (yhteisö-yksilökeskeinen)
• Koulukiusaamisen merkitystä
• Sukupuolen merkitystä (varhainen/myöhäinen puberteetti ja sen merkitys)
• Mielenterveyteen liittyviä tekijöitä

Kysymys 4

4. Määrittele enintään kahdella virkkeellä kukin seuraavista käsitteistä.

Tehtävässä sanotaan ”enintään kahdella virkkeellä”. Jos käsite tulee selvästi määritellyksi yhdellä virkkeellä, siitä voi antaa yhden pisteen. Siis yksi piste kustakin oikeasta vastauksesta. Halutessaan opettaja voi merkitä osapisteytyksen kunkin määrittelyn kohdalle (a-f). Tehtävän loppuun summataan selkeästi yhteispistemäärä. Opettaja voi antaa puolia pisteitä, mutta kuitenkin niin, että yhteispistemäärän tulee olla tasaluku (1-6). Mikäli kokelas vastaa useammalla kuin kahdella virkkeellä, siitä ei tarvinne rangaista, jos määritelmä on virheetön.

Yksi tai kaksi virkettä voi muodostua seuraavista sisällöistä:

a) keskushermosto: sisältää aivot ja selkäytimen, hermoston toinen pääosa ääreishermoston ohella, kokelas voi myös määritellä keskushermoston myös sen keskeisten tehtävien kautta
b) talamus: väliaivojen osa, tiedonkäsittelyn väliasema, jossa mm. aistitietoa, motoriikkaa ja vireystilaa sääteleviä tumakkeita, osa limbistä järjestelmää
c) hermosolu: tiedonvälitykseen erikoistunut solu, vastaanottaa aistitietoa ulkomaailmasta, vie lihaksiin ja sisäelimiin toimintakäskyjä, välineuroni on sensoristen ja motoristen hermosolujen väliin kytkeytyvä hermosolu
d) aksoni: hermosyy, hermosolun viejähaarake, hermosolun tietoa vievä haarake, lähtee solukeskuksesta
e) myeliinituppi: suojaa ja eristää aksonia, eristävästä valkuaisaineesta muodostunut ”kuori”, jossa kuroumia, nopeuttaa hermoimpulssin kulkua
f) välittäjäaine: hermosolun vapauttama, toiseen hermosoluun vaikuttava kemiallinen aine, lisää/vähentää hermoimpulssin laukeamisen todennäköisyyttä, välittäjäainemolekyylit siirtyvät synapsikuilun yli postsynaptisen solun reseptoreihin ja saavat solussa aikaan lyhytkestoisia kalvojännitemuutoksi

Kysymys 5

5. Vertaa ryhmätyöskentelyä ja yksilöllisiä työmuotoja kouluopetuksessa

Yksilölliset työmuodot voidaan ymmärtää ja määritellä laajasti. Aineistoa tehtävään löytyy sekä kursseista 1 ja 4 että sosiaalipsykologian kurssista (HUOM! tätä kurssi ei ole kuitenkaan kaikissa kouluissa!). Kokelailla on omaehtoisia kokemuksia yksilö- ja ryhmätyöskentelystä. Omat kokemukset voivat osoittautua kokelaille ongelmaksi, jos he vastaavat pelkästään kokemustensa, eivätkä psykologisen tiedon varassa.

3 pistettä

Vastauksesta tulee ilmi, mitä ryhmätyöskentely ja yksilölliset työmuodot tarkoittavat koulukontekstissa määrittelyn ja/tai esimerkkien avulla.

Kolmen pisteen vastaus edellyttää ainakin vähäistä vertailevaa otetta eli ryhmätyöskentelyä ja yksilöllisiä työmuotoja on verrattava keskenään ainakin joidenkin näkökulmien valossa (mm. itsenäinen vs. yhteisöllinen tiedonrakentaminen, edut vs. haitat, oma vastuu vs. mahdollinen vapaamatkustajuus, oman osaaminen varaan rakentuminen vs. ryhmän tuki, motivaatio, lähikehityksen vyöhyke, minäpystyvyys, pystyvyysuskomukset, oppimisen itsesäätely).

5 pistettä

Vertailu pohjautuu psykologiseen tietoon ja on monipuolista ja arvioivaa. Työskentelymuotojen vertailussa sovelletaan oppimisen psykologian ja sosiaalipsykologian käsitteitä. Esimerkiksi vastauksessa käsitellään seuraavia: motivaation merkitys, metakognitio, persoonallisuuden vaikutus, transaktiivinen muisti, brainstorming, tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen työskentely, sosiokulttuurinen näkökulma asiantuntijuuteen, ryhmän koheesio, ryhmädynamikka, sosiaaliset taidot, temperamentin merkitys, erilaiset tiedonkäsittelyn tavat (esim. Strenberg)
Vastaus on selkeästi ”tieteellinen”, ei vain kokemukseen perustuva.

Kysymys 6

6. Pohdi peilisolujen mahdollista merkitystä autismikirjon sairauksissa, joita ovat muun muassa autismi ja Aspergerin oireyhtymä.

Tehtävä on hyvin haasteellinen. Kirjasarjoissa käsitellään autismikirjon sairauksia niukasti jos lainkaan. Samoin peilisoluja ei ole mainittu kaikissa kirjasarjoissa, joskin niiden määritelmä tulee esille tehtävänannossa. Peilisolututkimusalue on varmasti osittain myös kiistanalaista. Peilisolut ovat kuitenkin keskeisiä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kokelaan ilmaisemien tietojen oikeellisuutta voi olla vaikea tarkistaa, koska autismista ja Aspergerin oireyhtymästä on tullut mm. useita dokumentteja televisiosta.

3 pistettä

Kokelas osaa jollain tasolla yhdistää peilisolujen ongelmat autismikirjon sairauksiin
Kokelas voi myös esitellä (Rizolatti, Hari) tutkimuksia peilisoluista

5 pistettä

Kokelas voi tuoda esille esim. seuraavia seikkoja:
Autismista kärsivät lapset sulkeutuneita ja vetäytyvät ihmiskontakteista. Aivojen kehityshäiriö, aivoperäinen häiriö, yksilö eristäytyy, vaikea olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa/elää omassa maailmassaan. Asperger: sosiaalisen alueen ongelmat, ei tunnista muiden tunteita, puhe/ilmeet/eleet erikoisia.
Mielen teorian kehittymättömyys
Peilisolujärjestelmän epäaktiivisuus johtaa vaikeuksiin sosiaalisissa kyvyissä, kielessä ja metaforien ymmärtämisessä, imitaatiossa ja oppimisessa sekä empatiassa.
Lisäksi opiskelija saattaa tuottaa lisätietoja peilisolujärjestelmästä: teot, intentiot, emootiot, imitaatio ja havainnon kautta oppiminen.

Kysymys 7

7. Pohdi pessimismiin vaikuttavia psykologisia mekanismeja

Vastaukseen tuotetaan varmasti hyvin samanlaisia sisältöjä kuin 3 tehtävässä, mikä sinänsä ei tietenkään ole miinusta.

• Perimä, ympäristö ja omasta toiminnasta saatu palaute vaikuttavat siihen millaisen käsityksen ihminen luo maailmasta ja omista mahdollisuuksista tulla toimeen siinä.
• Kehityspsykologian mukaan varhaiset vuorovaikutuskokemukset luovat perustan ihmiskäsitykselle ja maailmankuvalle (sekä hyvässä että pahassa). Tärkeätä on hoivaavan aikuisen kyky reagoida sensitiivisesti ja oikeaan aikaan lapsen tunteisiin ja tarpeisiin, mikä kehittää perusluottavaisuutta ja turvallista oloa. Kokemukset jotka herättävät epäluottamusta ja turvattomuudentunnetta johtavat negatiivisiin mielikuviin maailmasta ja ihmisten välisistä suhteista.
• Kasvatustyyli, miten suhtaudutaan itsenäistymispyrkimyksiin, onko kannustettu vai rangaistu, miten vanhemmat ovat suhtautuneet lapsen omiin yrityksiin, onnistumiseen ja epäonnistumiseen, mitä on huomioitu ja millä tavalla?
• Mallit, vanhempien elämänkatsomus ja maailmankatsomus siirtyvät lapselle mallioppimisen kautta. Lapsi samaistuu itselleen emotionaalisesti tärkeisiin aikuisiin ja omaksuu heidän näkemyksiään. Jos lapsi aistii esim. äidin masentuneisuutta ja toivottomuutta elämänsä edessä tämä voi vaikeuttaa lapsen kykyä hahmottaa omia toiminnanmahdollisuuksiaan. Lapsi oppii kokemuksiensa kautta onko maailma hyvä ja turvallinen vai paha ja pelottava paikka elää. Jos hän usein joutuu pettymään, hän oppii välttämään mahdollisesti uusiin pettymyksiin johtavia tekoja ja pyrkimyksiä.
• Havaintokehämallin mukaan negatiiviset sisäiset mallit suuntaavat kehämäisesti odotukset vahvistamaan kielteistä käsitystä itsestä ja ympäristöstä. Huomio kohdistuu tällöin harvemmin positiivisiin seikkoihin koska nämä ovat ristiriidassa sisäisen mallin kanssa.
• Opittu avuttomuus on toistuvien epäonnistumiskokemusten seurausta, jolloin ihminen oppii että hän ei itse pysty vaikuttamaan asioihin, eikä voi saavuttaa tavoitteitaan omin voimin. Voi syntyä epärealistisen kielteinen käsitys omista kyvyistä vaikuttaa asioihin ja mahdollisuuksiin selviytyä maailmassa. Kohtuuttomat vaatimukset ympäristöltä voi olla osuutensa tähän.
• Vastoinkäymiset, vaikeudet ja pettymykset ihmissuhteissa (sovittujen sääntöjen rikkominen, epäoikeudenmukainen kohtelu, väheksyntä, pilkka ja sosiaalisen tuen puute) vahvistavat kielteiseksi koettua maailmankuvaa ja pessimististä elämännäkemystä.
• Sairaudet, aivovauriot ja ikääntymiseen liittyvät muutokset voivat vahvistaa jo aikaisemmin omaksuttua pessimististä näkemystä.

3 pistettä

Vastauksessa on huomioitu käsitettä psykologisia mekanismeja eli minkälaisten kokemusten välityksellä pessimistinen elämänkatsomus voi saada syntynsä ja tulla omaksutuksi.
Kokelas hallitsee pääpirteittäin mainitut kehityksen perusprosessit ja kasvatustyylien vaikutus siihen minkälainen käsitys lapsi muodostaa maailmasta ja omista kyvyistään tulla siinä toimeen. Pettymyksiä kokenut lapsi oppii ennakoimaan kielteistä suhtautumista toisilta sekä epäonnistumista omissa yrityksissään. Maininta tai vertailu masentuneen ihmisen negatiiviseksi vääristyneen tapaan hahmottaa itsensä, tulevaisuutensa ja koko maailmaa.

5 pistettä

Kokelas hallitsee mainitsemansa psykologiset mekanismit hyvin ja osaa tarkemmin selostaa miten ja missä kehitysvaiheessa ihminen saattavat omaksua tietyt ajattelutavat jotka liittyvät pessimistiseen maailmankatsomukseen ja miten nämä ajattelumallit saattavat vakiintua elämän kuluessa.
Vastauksessa kokelas voi käsitellä positiivisen psykologian onnellisuuskäsitettä vastakohtana pessimistiseen ajattelumalliin ja tehdä vertailuja ilmiöiden välillä (Seligman).
Kokelas ymmärtää, että molemmissa tapauksissa kyseessä on hyvin subjektiivinen kokemus. Vertailussa voi tuoda esille arvioita siitä millä tavalla kielteisen ajattelutavan omaksuneet ihmiset eroavat positiivisesti ajattelevista.
Hyvässä vastauksessa voi pohtia, mikä on yhteisön rooli, yhteiskunnallisen tilanteen ja kulttuurin osuus pessimismiin.

Kysymys 8

8. Laadi tutkimussuunnitelma omaelämäkerrallisen muistin tutkimiseksi

Tehtävän tavoitteena on arvioida kuinka kokelaat osaavat soveltaa psykologista tietoa kognitiivisen psykologian aihepiiriin liittyvän tutkimuksen suunnittelemiseen. Tehtävä liittyy sisällöltään tiedonkäsittelyyn liittyvään kurssiin, mutta psykologian tutkimuksen tekeminen on tärkeä kaikkien kurssien läpikäyvä teema. Vaikka tehtävän onnistunut suorittaminen edellyttää sen tietämistä, että omaelämänkerrallisen muisti liittyy yksilön omaan elämänhistoriaan, tehtävää voidaan lähestyä monelta eri näkökannalta (salamavalomuisti, elämän tarinallinen muistaminen, vihjeiden rooli elämäntapahtumien muistamisessa, muistamisen luotettavuus, nuoruuden muistojen kultautuminen jne.). Tehtävä edellyttää tutkimussuunnitelman tuottamista, jossa määritellään tutkimusongelma, hypoteesi, menetelmät (osanottajat, tutkimusasetelma, aineisto ja sen analyysi) ja odotetut tulokset ja pohditaan suunnitelman heikkouksia ja vahvuuksia

3 pistettä

Kokelas ymmärtää elämänkerrallisen muistamisen käsitteen.
Kolmeen pisteeseen pääseminen edellyttää, että kokelas on tuottanut kuta kuinkin järkevän tutkimussuunnitelman pyydetystä aiheesta, jossa on mukana tutkimusongelma, -menetelmä ja -asetelma.

5 pistettä

Kokelas esittää suhteellisen toimivan suunnitelman omaelämänkerrallisen muistin tutkimukseksi, joka mahdollisista puutteistaan huolimatta tuottaisi merkityksellistä tietoa aiheesta.
Arvostelussa palkitaan totteuttamiskelpoisen suunnitelman tuottamisesta, vaikka suunnitelmassa sinänsä olisi joitakin puutteita tai rajoituksia. Vahvuutena pidetään esitetyn suunnitelman heikkouksien ja vahvuuksien pohtimista (validiteetti, reliabiliteetti).

Kysymys 9

+9.Tarkastele sosiaalisten suhteiden merkitystä elämänkaaren eri vaiheissa.

Kysymys on laaja ja siihen löytyy ainesta lähes kaikista kursseista.
Kysymyksessä kokelaalta edellytetään ihmisen elämänkaaren erivaiheiden (varhaisvaihesta vanhuuteen asti) tarkastelua sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Kysymyksessä odotetaan myös, että kokelas tuo esille sosiaalisten suhteiden moninaisuuden.
Kokelaan edellytetään myös pohtivan sosiaalisten suhteiden merkitystä laaja-alaisesti kehityksen eri osa-alueilla. Vastauksessa on mahdollista käsitellä muun muassa seuraavia osa-alueita:

• Kognitiivinen kehitys (kielen kehitys; lähikehityksen vyöhyke; oppimisen erimuodot (mm. mallioppiminen, samaistuminen eli identifikaatio, jäljittely, sosiaalinen oppiminen); omantunnon kehittyminen; moraalipäättelyn kehitys)
• Biologinen kehitys (hermoston kehitys; aivojen muovautuvuus; fyysinen kyvykkyys; peilisolut; ihminen on biologisesti sosiaalinen olento (esim., synnynnäiset valmiudet sosiaalisiin suhteisiin (esim. peilisolut, sosiaalinen hymy, ihmiskasvopreferenssi, ilmeiden jäljittely); puberteetti)
• Sosiaalisten suhteiden/taitojen kehitys (kiintymyssuhteet lapsuudesta aikuisuuteen; sosiaaliset taidot (esim. vertaissuhteissa lapset opettelevat jakamisen, vuorottelemisen, neuvottelemisen ja johtamisen kaltaisia taidot); mielenteoria)
• Sosiaalistuminen (lähiympäristö toimii lapsen sosiaalistajana (sosiaalistuminen: yhteisön tapojen ja sosiaalisten pelisääntöjen oppiminen, kulttuurin arvojen ja normien siirtyminen sukupolvelta toiselle); sosiaalistuminen tapahtuu kasvatuskäytäntöjen kautta; kasvatuskäytäntöjen kulttuurinen vaihtelu)
• Tunteidensäätely (tunteidensäätelyn oppiminen varhaisessa vuorovaikutuksessa; tunteiden peilaaminen; yhteensovittaminen (esim. leikki-ikäinen tarvitsee vielä paljon vanhempien tukea tunteiden säätelyssä))
• Psyykkinen hyvinvointi/ mielenterveys (mielenterveys, onnellisuus (esim. parisuhteessa olevat ikääntyvät ihmiset ovat yleensä onnellisempia kuin yksin asuvat); tuki ja vertaisryhmät (esim. ikävän elämäntapahtuman jälkeen).
• Persoonallisuus/minuus (Minäkokemus/minätunne syntyy varhaisessa vuorovaikutuksessa; minäkuva (itsetunto, minäkäsitys, peiliminuus, identiteetti); persoonallisuuden kehitys; peilisuhteet)

Kehityspsykologiassa on esitelty useita teorioita, joissa sosiaaliset suhteet ovat erityisen oleellisia (esim. Erikson, Vygotsky,Bandura, Bronfenbrenner, Kohlberg, Sullivan, Fonagy jne.) joita voi käyttää apuna vastauksen rakentamisessa.

3 pistettä

Vastauksessa tarkastellaan sosiaalisten suhteiden merkitystä ainakin kolmessa eri ikävaiheessa johonkin kehityksen osa-alueeseen psykologisia käsitteitä käyttäen.

5 pistettä

Vastauksessa on käsitelty sosiaalisten suhteiden merkitystä jollain tasolla useissa eri ikävaiheissa (vauvaikä, lapsuus (voi olla myös erikseen lapsuuden eri vaiheet: varhaislapsuus, kouluikä), nuoruus, aikuisuus ja vanhuus). Lisäksi vastauksessa käsitellään sosiaalisten suhteiden merkitystä ainakin kolmeen eri osa-alueseen. Esim. kiintymysuhteen pohtiminen vauvaiässä, aikuisuudessa ja vanhuudessa ei riitä, vaan mukana pitää olla myös muita näkökulmia sosiaalisten suhteiden merkitykseen.

7 pistettä

Kaikkia ikävaiheita on käsitelty jossain määrin. Vastauksessa on tuotu esille sosiaalisten suhteiden merkitys kehityksen eri osa-alueilla (kognitiivinen, fyysis-motorinen, sosio-emotionaalinen jne.).
Vastauksessa on käytetty psykologisia käsitteitä ja teorioita laaja-alaisesti. Vahvuutena pidetään myös kehityksen jatkuvuuden ymmärtäminen ja esiintuominen (esim. varhaisten vuorovaikutusmielikuvien merkitys myöhemmissä sosiaalisissa suhteissa).
Vastauksessa voidaan pohtia myös sosiaalisten suhteiden laadullisia ja määrällisiä muutoksia ja niiden merkitystä. Esimerkiksi vanhempien roolin muuttumista yli eri ikävaiheiden (vauvaiässä ensisijainen sosiaalinen suhde jolla laaja-alainen merkitys, kun taas nuoruusiässä kaverien merkitys nousee vahvemmin esiin).
Vastauksessa voidaan pohtia myös kirjasarjoissa kuvattuja sosiaalisen deprivaation ääritapauksia, esim. susilapsia tai puutteellisten lapsuusolosuhteiden (esim. Romanian orpokodit) merkitystä.
Ansiona voidaan pitää myös sosiokultturisen näkökulman esille tuomista.
Vastauksessa voidaan tarkastella myös hyvien sosiaalisten suhteiden mahdollisuutta toimia korjaavana elementtinä yksilön kehityksessä.
Erityisansiona voidaan palkita kokelaan kykyä yhdistää psykologista tietoa pitkän ja laajan luettelomaisen vastuksen sijaan sijaan.

Kysymys 10

+10. Seksuaalisen suuntautumisen eli orientaation vaihtelulle on yritetty etsiä syitä läpi historian. Alla on esitetty erilaisia näkökulmia ja uskomuksia asiaan. Pohdi näitä käsityksiä psykologisen tiedon pohjalta ja selitä, mistä seksuaalisuuden suuntautumisen vaihtelu johtuu ja onko seksuaalinen suuntautuminen yksilön oma valinta ja voidaanko sitä muuttaa.

Vaikka kysymyksen muotoilu näyttäisi edellyttävän, että kokelas käsittelee kaikkia aineistossa mainittuja näkökulmia ja uskomuksia, niin sitä ei ole kohtuullista kokelaalta vaatia. Olennaista on, että esille tulee useita näkökulmia. Kysymys on neliosainen (pohdi aineiston käsityksiä, selitä seksuaalisuuden suuntautumisen vaihtelun syyt, onko se oma valinta ja voidaanko sitä muuttaa).

Kysymys on selkeästi ainerajat ylittävä tehtävä. Aineistosta on monia eri käsityksiä sekä uskomuksia että tieteellistä tietoa. Korkeammissa pisteissä kokelas osaa erottaa nämä ja perustaa pohdintansa psykologiselle tiedolle.

Peruskäsittelyssä kokelas voi ottaa yhden näkökulman tai uskomuksen kerrallaan pohdintaansa tai ryhmitellä niitä mielekkäällä tavalla (biologiset, kulttuuriset, oppimista korostavat, uskonnolliset).

Erityisansiona voidaan pitää myös kriittistä otetta annettuun aineistoon.

3 pistettä

Opiskelija osaa yleisellä tasolla kuvata muutamia vaihtelun syiksi ehdotettuja tekijöitä (perimä ja ympäristö) perusteella.
Esille tulevia biologisia tekijöitä voivat olla esim.

• perimä, sikiöaikainen hormonitasapaino, aivorakenteet (homoseksuaalisten miesten hypotalamus)
• kaksostutkimukset

Esille tulevia ympäristötekijöitä voivat olla esim.:

• kulttuuri, lainsäädäntö, uskonto, suuret kertomukset, ympäristön mallit, vuorovaikutussuhteet, konformismi

5 pistettä

Sisällyttää vastaukseensa taulukon materiaalia laajemmin
Opiskelija kykenee nousemaan arkiajattelun yläpuolelle
Viidessä pisteessä joku tehtävänannon osa-alue voi jäädä käsittelemättä

7 pistettä

Jokaiseen neljään tehtävänannon osaan on vastattu.

Kokelas osaa erottaa juridisen, uskonnollisen ja tiedeperustaisen tiedon
ja perustaa vastauksessaan esittämänsä pohdinnat psykologiselle tiedolle.

Aineiston näkökulman tarkastelu psykologian suuntausten pohjalta on ansio (esim. behavioristinen, psykodynaaminen, sosiokulttuurinen, evoluutiopsykologinen, biologinen).
Erityisansiona voidaan pitää sitä, että kokelas ymmärtää seksuaalisuuden suuntautumisen olevan jatkumo, jonka ääripäiden on vaikea suuntautua toisin eli muuttaa seksuaalista suuntautumistaan. Yhteisöllisestä vaikutuksesta keskivälillä olevat saattavat usein valita heteroseksuaalisen käyttäytymisen.