Halusin aloittaa tämän osaamisalueen käsittelyn pohtimalla kasvatus- ja kunta-alan nykytilannetta. Etenkin nyt varhaiskasvatuksessa työskennellessäni pystyn samaistumaan pidempään alalla olleiden kokemuksiin täysin. Henkilöstövaje ja resurssiongelmat ovat jokapäiviäisiä esteitä työn toteuttamiselle ja ne aiheuttavat osaltaan vaara-tilanteita päivittäin, sillä aikuisia ei ole tarpeeksi lapsiin nähden. Riittämättömyyden tunne omasta työnteosta on jatkuvaa, sillä en pysty tekemään työtäni niin hyvin kuin haluaisin. Kirjaukset, erilaiset raportit ja muut asiat jäävät tekemättä, eikä taukoja ehdi/pysty pitämään. Kaiken lisäksi palkkaus yliopistotasoisesta tutkinnosta on alhainen. Vaikka teen vain muutaman kuukauden kestävää sijaisuutta, olen jo tullut siihen tulokseen, että varhaiskasvatuksessa en tulee enää työskentelmään, vaan haluan sijoittua nimenomaan peruskouluun tai jopa toiselle tai korkea-asteelle opetustyöhön. Myös peruskoulussa ongelmat ovat suuria. Opettajien työtaakka on kasvanut vuosien mittaan, eikä palkkaus ole pysynyt mukana kehityksessä. Tämän kevään uutiset opetusalalta ovat olleet lähinnä kielteisiä ja opettajien uupumuksesta kertovia ja se huolestuttaa. Miten tulen jaksamaan työssäni jatkuvien uusien muutosten ja työmäärän lisääntymisen keskellä? Osallistuin itse toukokuun alussa olleeseen laajamittaiseen kunta-alan lakkoon ja todella toivon, että neuvottelut toisivat helpotusta nykytilanteeseen. Koulu ja koulutus ovat kuitenkin mielestäni tämän maan perusta, sillä siellä luodaan pohja kaikelle muulle myöhemmin tulevalle. Siihen tulisi mielestäni sijoittaa kaikista eniten.

Yhteiskunnallisena vaikuttajana koen suurta vastuuta omasta roolistani opettajana. Ymmärrän, kuinka suuri vaikutus omalla toiminnallani ja käytökselläni saattaa olla oppilaisiin, etenkin sellaisiin, joiden kotona asenteet ja arvot voivat poiketa yhteiskunnan normeista. Fornaciarin (2020) mukaan opettajien ammatin haasteita nykymaailmassa ovatkin opettajan suhde yhteiskuntaan sekä itse ammatin yhteiskuntasuuntautuneisuus. Toivon vain, että voin omalla esimerkilläni ohjata oppilaitani ajattelemaan itsenäisesti, kriittisesti ja avoimesti.