Koontiseminaarissa keskusteluiden perusteella kävi ilmi, etten ole ainut (onneksi!), jonka mielestä yhteys POM-opintojen ja esteettisen osaamisen välillä on jäänyt hiukan heikoksi tai epäselväksi. Aikaisemmassa postauksessani olin pohtinut esteettistä osaamistani lähinnä erilaisten aistihavaintojen, kulttuurin ja itseilmaisun kautta. Olen samaa mieltä siitä, mitä joku muukin ajatteli, kuinka on ehkä hiukan haasteellista kuitenkin ymmärtää sitä, mitä esteettisyys merkitsee oppilaiden kannalta.

Jos kuitenkin mietin arjen estetiikkaa ja esimerkiksi oman luokkatilani esteettisyyttä, haluan, että se olisi mahdollisimman siisti, kodikas ja muunneltavissa. Toivoisin luokkatilan olevan monipuolinen ja sisältävän paljon esimerkiksi kirjoja ja pelejä, mutta kuitenkin niin, että ne ovat siististi järjestyksessä, näin myös oma, ja luultavasti myös oppilaiden mieli tuntuu seesteisemmältä. Arjen estetiikkaan liittyy mielestäni olennaisesti myös oman sisäisen "järjestykseni" ylläpitäminen, esimerkiksi lukujärjestyksen ja kalenterin pitäminen siistinä ja ajankohtaisena.

Oman opetukseni kautta haluan luoda oppilaille myös esimerkiksi erilaisia esteettisiä elämyksiä kulttuurin ja taiteen, kuten kaupunki- tai museovierailuiden sekä musiikin, kuten konserttien kautta ja näin saada oppilaat kokemaan tunteita, joita eivät välttämättä kotioloissa pääse tuntemaan. Lindströmin (2009) mukaan nautinto, joka esiintyy tunteina, edistää itsemme kehittämistä. Myös esimerkiksi ympäristökasvatuksen avulla oppilaille voidaan luoda esteettisiä kokemuksia mm. luonnossa liikkumisena ja siellä erilaisten äänien kuuntelemisena.