Rokokoo
Olen kanssanne eri mieltä, mutta..."
Otsikon teksti on lainaus Voltairelta (1694–1778), yhdeltä Ranskan tunnetuimmista valistusfilosofeista. Kokonaisuudessaan lainaus kuuluu näin: "Olen kanssanne eri mieltä, mutta puolustan kuolemaan asti oikeuttanne sanoa niin." Ajatus henkii hyvin toisenlaista ilmapiiriä kuin 1600-luvun absolutismin maailma, eikö? Aikalaiset alkoivatkin puhua omasta vuosisadastaan, 1700-luvusta, valon aikakautena. Historian oppikirjat käyttävät tästä ajasta nimitystä valistus.
Voltaire (1694-1778), monipuolinen valistusfilosofi, joka kirjoitti mm. elämäkerran Ruotsin kuninkaasta, Kaarle XII:nnesta. Hän kirjoitti myös tuntevansa miehen, "joka uskoo, että kun mehiläinen kuolee, sen surina loppuu". Tuo mies ei ollut Kaarle XII. Lähde: Wikimedia Commons (PD)
Rokokoo
Barokin sivuutti rokokoo. Rokokoo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi: se kesti 1700-luvun alkupuolelta vuosisadan loppupuolelle. Valistus korosti selkeyttä, järjen kirkkautta ja rationaalisuutta, eikä rokokoo pastellisävyineen, eroottisessa leikkimielisyydessään ja sievistelyssään tuntunut askeltavan samaan tahtiin. Rokokoon syrjäytti uusklassismi (eli ns. empire).
Kahvia juoden, piippua poltellen ja ... väitellen
Egon Friedell totesi kahvin ja kahviloiden kuuluneen 1600-luvun ilmapiiriin. Kahvilat menestyivät 1700-luvullakin. Niihin ilmestyi nyt pari uutta elementtiä: sanomalehdet ja ensyklopedistinen väittely. Kahvia tai teetä juodessa, liitupiippua polttaen saattoi käännellä The Examiner-lehden sivuja ja lukea Jonathan Swiftin kirjoittamia artikkeleita. Jos Swiftin kirjoitukset eivät kiinnostaneet, saattoi yrittää löytää toisen reportterin, Daniel Defoen, artikkeleita tai vaikkapa kiistellä Diderot'n Encyclopediassaan esittämistä ajatuksista.
Defoe on juuri se sama Defoe, jonka me tunnemme Robinson Crusoe -kirjailijana. Swift puolestaan on juuri se Swift, joka tunnetaan paremmin kirjastaan Gulliverin retket.
Francois Boucherin rokokoomaalaus madame Pompadourista. Kirja, sulkakynä ja kynttilä viittaavat madamen oppineisuuteen.Lähde: Wikimedia Commons (PD)
Lähde: Wikimedia Commons (PD)
Kahviloiden ohella väittelyn ja keskustelun paikkoina toimivat aatelisten salongit. Yksi tunnetuimmista salongeista oli Voltairen rakastajattaren madame Chatelet'n salonki. Chatelet ei ollut ainoastaan salongin ylläpitäjä. Hän oli aktiivinen keskustelija ja intellektuelli: hän käänsi Newtonin Principia Mathematica -teoksen ranskaksi. Toinen tunnettu rakastajatar 1700-luvulta on madame Pompadour, Ludvig XV:nnen rakastajatar. Kolmas mainittava nainen, Mary Wallstonecraft ei tullut kuuluisaksi rakastajattarena – mahtoiko hänellä olla edes salonkiakaan – vaan yhteiskunnallisena ajattelijana ja kirjailijana. Hänelle keskeinen kysymys oli tasa-arvoinen oikeus koulutukseen.
Tästä Michiganin yliopiston palvelusta voit lukea Voltairen, Rousseaun tai vaikka itse Diderot'n Encyclopediaan kirjoittamia alkuperäisiä tekstejä ranskaksi tai englanniksi. Jos haluat tutustua tarkemmin madame Pompadouriin, Voltaireen ystävään, käy Louvren upeilla sivuilla.