Elektronegatiivisuus ja poolisuus
Otetaan esimerkiksi vetymolekyyli ja vetykloridimolekyyli. Pohditaan, onko kovalenttinen sidos molemmissa samanlainen.
- molemmissa jaetaan kaksi elektronia
- jakavien atomien rakenne kuitenkin erilainen
- Eri alkuaineilla on erilainen kyky vetää sidoselektroneja puoleensa. Tätä ominaisuutta kuvaa alkuaineen elektronega-tiivisuusarvo
- Mitä suurempi elektronegatiivisuusarvo, sitä voimakkaammin atomi vetää sidoselektroneja puoleensa.
- Alkuaineen elektronegatiivisuuteen vaikuttavat:
- atomin ytimen koko
- atomin valenssielektronien (uloimman kuoren elektronien) lukumäärä
- Jos kovalenttisen sidoksen muodostaa kaksi samanlaista atomia, elektronit jakautuvat tasaisesti.
- sidosta kutsutaan poolittomaksi
- Jos kovalenttisen sidoksen muodostaa kaksi erilaista atomia, elektronegatiivisempi atomi vetää sidoselektroneja voimak-kaammin puoleensa
- tällöin elektronegatiivisempi atomi saa negatiivisen osittaisvarauksen ja toinen atomi positiivisen osittaisvarauk-sen.
- syntyy poolinen sidos
- Molekyyli on poolinen, jos:
- siinä on poolisia sidoksia
- pooliset sidokset eivät jakaannu symmetrisesti