PIRE-hankkeen opetuksen teoreettisen ulottuvuuden soveltaminen
Projektioppimisen eli tässä kirjassa tiedekäytäntölähtöisen (TKL) oppimisen ja edellisessä kappaleessa mainitun 3D-oppimisen eri ulottuvuuksia ja niiden teoreettisia lähtökohtia esitellään tässä jaksossa.
TKL-oppimisen yhtenä tavoitteena on luoda ”optimaalisia oppimishetkiä”. Vieressä oleva hankkeen tutkijoiden laatima kaavio, joka kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat tällaisen optimaalisen oppimishetken syntymiseen. Ajattelumallin taustalla ovat 1) Flow-teoria ja 2) Self-Determination-teoria SDT, joihin lyhyesti tutustutaan seuraavissa kappaleissa.
Flow- ja SDT -lähtökohdat liittyvät sisäiseen motivaatioon ja sen vahvistamiseen oppimistilanteita kehittämällä ja opetuksen sisältöjä järjestelemällä TKL-oppimisen mallin mukaan. Viereisessä kuvassa ovat viitekehykseen liittyvät käsitteet, joita tutkimusasetelmassa selvitetään ja tutkitaan mm. EMS-menetelmällä.
Teorian edelleen kehittelyä
Tähän on paikallaan lisätä ulottuvuuksia, jotka opettajat voivat huomioida omassa työssään, mm. luokkahuoneen järjestelyt, joilla voi olla suurikin merkitys (merkitystä erittäin hankala mitata).
TKL-oppimisen yhtenä tavoitteena on luoda ”optimaalisia oppimishetkiä”. Vieressä oleva hankkeen tutkijoiden laatima kaavio, joka kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat tällaisen optimaalisen oppimishetken syntymiseen. Ajattelumallin taustalla ovat 1) Flow-teoria ja 2) Self-Determination-teoria SDT, joihin lyhyesti tutustutaan seuraavissa kappaleissa.
Flow- ja SDT -lähtökohdat liittyvät sisäiseen motivaatioon ja sen vahvistamiseen oppimistilanteita kehittämällä ja opetuksen sisältöjä järjestelemällä TKL-oppimisen mallin mukaan. Viereisessä kuvassa ovat viitekehykseen liittyvät käsitteet, joita tutkimusasetelmassa selvitetään ja tutkitaan mm. EMS-menetelmällä.
Teorian edelleen kehittelyä
Tähän on paikallaan lisätä ulottuvuuksia, jotka opettajat voivat huomioida omassa työssään, mm. luokkahuoneen järjestelyt, joilla voi olla suurikin merkitys (merkitystä erittäin hankala mitata).