8.2. Protolyysitasapaino
Heikon hapon protolyysitasapainon graafinen esittäminen
Heikon hapon HA happovakion ja kokonaiskonsentraation yhtälöstä KA = [H3O+][A-]/[HA] saadaan määriteltyä, mikä osa haposta on anionimuodossa (hapon vastinemäs) ja mikä on happomuodossa. Näiden osalta pätee, että
XHA + XA = 1
Kuvassa on happo- ja emäsmuodon (anioni, vastinemäs) osuuksien kuvaajat pH:n funktiona (tässä vaaka-akselilla). Kuvaajista voidaan lukea osuudet eri pH-arvoilla. Käyrien leikkauspiste tarkoittaa kohtaa, jossa XHA = XA = 0,50 eli [HA] = [A-], tässä pH = pKHA eli ns. puskurialueen keskikohtaa.
Kuvassa graafinen esitys saadaan valikosta Calculations | Protonation | pKa | .Options-ikkunassa valitaan OK.
Kuva: Heksaanihapon protolyysitasapainon graafinen esitys.
Alla olevassa kuvassa vastaavasti etikkahapon protolyysitasapainon graafinen esitys. Kuvassa on lisäksi erilliseen ruutuun otettu molekyyli, jossa näkyy sen pKA-arvo.
Kuva: Etikkahapon protolyysitasapainon graafinen esitys.
Lähde: Saarinen & Lajunen (2000). Analyyttisen kemian perusteet
XHA + XA = 1
Kuvassa on happo- ja emäsmuodon (anioni, vastinemäs) osuuksien kuvaajat pH:n funktiona (tässä vaaka-akselilla). Kuvaajista voidaan lukea osuudet eri pH-arvoilla. Käyrien leikkauspiste tarkoittaa kohtaa, jossa XHA = XA = 0,50 eli [HA] = [A-], tässä pH = pKHA eli ns. puskurialueen keskikohtaa.
Kuvassa graafinen esitys saadaan valikosta Calculations | Protonation | pKa | .Options-ikkunassa valitaan OK.
Kuva: Heksaanihapon protolyysitasapainon graafinen esitys.
Alla olevassa kuvassa vastaavasti etikkahapon protolyysitasapainon graafinen esitys. Kuvassa on lisäksi erilliseen ruutuun otettu molekyyli, jossa näkyy sen pKA-arvo.
Kuva: Etikkahapon protolyysitasapainon graafinen esitys.
Lähde: Saarinen & Lajunen (2000). Analyyttisen kemian perusteet