Blogi Tieto ja todellisuus
Tieto ja todellisuus blogi
1.4.2020. Tiedettä ja pseudotiedettä
Jos joutuisin esimerkiksi whatsapp viestillä tiivistämään mitä on tiede, niin kirjoittaisin jotakuinkin näin. Tiede systemaattista tiedon etsintää ja esittämistä. Tieteen tulee olla hyvin perusteltua, tosi sekä uskomus, kuten platon jo aikoinaan sanoi. Tieteen tekeminen edistää myös tietoisuutta.
Mutta miksi ihmiset uskovat myös niin sanottuun "huuhaahan" eli pseudotieteeseen? Yleensä ihmisillä on tapana ajatella koherenssiteorian mukaisesti niiden asioiden olevan totta, jotka kuulostavat sopivan heidän todenkuvaan. Yleensä nämä näennäistieteen myös ovat todella tunteisiin vetoavia, jolloin se saattaa olla kiehtovampaa joillekkin, kun oikea objektiivisesti ja teoreettisesti perusteltu tieto. Mutta miksi ihmiset ovat välillä jopa tiedevastaisia? Voi olla, että edellämainittu koherenssiteoria tekee temppujaan, mutta välillä myös ylempi auktoriteetti, joka tarjoaa tätä ns oikeaa tiedettä voi esiintyä asiantuntijana tai professorina ja asettua oikeaa teoreettista tiedettä vastaan ja luomalla niin sanotun olkiukon oikeasta tieteestä ja tehdä siitä naurun alaista, jolloin ihmisistä heikoimmat turvautuvat uskomaan pseudotieteeseen.
Mutta miksi ihmiset uskovat myös niin sanottuun "huuhaahan" eli pseudotieteeseen? Yleensä ihmisillä on tapana ajatella koherenssiteorian mukaisesti niiden asioiden olevan totta, jotka kuulostavat sopivan heidän todenkuvaan. Yleensä nämä näennäistieteen myös ovat todella tunteisiin vetoavia, jolloin se saattaa olla kiehtovampaa joillekkin, kun oikea objektiivisesti ja teoreettisesti perusteltu tieto. Mutta miksi ihmiset ovat välillä jopa tiedevastaisia? Voi olla, että edellämainittu koherenssiteoria tekee temppujaan, mutta välillä myös ylempi auktoriteetti, joka tarjoaa tätä ns oikeaa tiedettä voi esiintyä asiantuntijana tai professorina ja asettua oikeaa teoreettista tiedettä vastaan ja luomalla niin sanotun olkiukon oikeasta tieteestä ja tehdä siitä naurun alaista, jolloin ihmisistä heikoimmat turvautuvat uskomaan pseudotieteeseen.
0 kommenttia
1.4.2020. Tieto arkielämässäni
Tietoa ja päätelmiä voi saada ja tehdä monella erilaisella tavalla. Näitä erilaisia tapoja ovat havainto ja kokemuspohjainen empirismi ja empirismiä seuraava deduktiivinen päättely. Toisessa kädessä on järkiperäinen pohdinta eli tarionalismi ja tätä seuraava deduktiivinen päättely. Kolmantena on vielä ns arkiajattelu eli abduktiivinen päättely, jossa jäsennä ympäristöstä saadun informaation parhaimmaksi mahdolliseksi selirykseksi. Esimerkiksi induktiivista päättelyä käytämme miltei jokapäivä arjessa. Induktiivinen päättely mahdollistaa luottamisen tulevaisuuteen, esimerkiksi pystymme ajatella, että aurinko nousee huomennakin ja huominen tulee, koska jos emme pystyisi ajatella näin olisimme vähitellen hermoraunioina. Rationalista eri järkiperäistä tietoa saamme esimerkiksi uutisista. Deduktiivista päättelyä käytämme esimerkiksi ongelman ratkaisuun tai ns akateemisessa argumentoinnissa, koska argumentin ollessa vahva totuuden pitää säilyä alkuoletuksista aina johtopäätökseen saakka.
1.4.2020. Kielifilosofiaa ja Ludwig Wittegstein
Itävaltalais filosofi Ludwig Wittgenstein näki filosofiset ongelmat sekaannuksina kielellisessä viestinnässä. Tämän pohjalta hän aloitti kielifilosofian näkemyksen, jossa määritellään käsitteitä ja pohditaan sanojen ja lauseiden luonnetta. Hän loi myös kaksi kielifilosofista teoriaa, jotka ovat kielenkuvateoria ja kielipelit.
Otetaan tarkempaan tarkasteluun nämä kielipelit ja mitä nämä oikein ovat. Wittgenstein esitti teoriansa niin, että kieli on yhteydessä käyttöyhteyksiin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Pelaamme eri tilanteissa ikään kuin kielipeliä. Meidän tulee ymmärtää konteksti eli asiayhteys ja siihen liittyvä kieli: esim. puhuessamme vanhukselle, pelaamme kielipeliä, jossa tulee jutella kohteliaasti, muodollisesti ja asiallisesti. Emme esim. kiroile tai juttele samalla tavoin vapautuneesti kuin kaverillemme. Kielipelit voivat johtaa myös väärinymmärryksiin, jos keskustelevaty henkilöt pelaavat eri kielipeliä keskustellessaan. esim. Sinun ystäväsi pelaa huumorin ja ironian kielipeliä, mutta otatkin itse kaiken ihan tosissasi.
Otetaan tarkempaan tarkasteluun nämä kielipelit ja mitä nämä oikein ovat. Wittgenstein esitti teoriansa niin, että kieli on yhteydessä käyttöyhteyksiin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Pelaamme eri tilanteissa ikään kuin kielipeliä. Meidän tulee ymmärtää konteksti eli asiayhteys ja siihen liittyvä kieli: esim. puhuessamme vanhukselle, pelaamme kielipeliä, jossa tulee jutella kohteliaasti, muodollisesti ja asiallisesti. Emme esim. kiroile tai juttele samalla tavoin vapautuneesti kuin kaverillemme. Kielipelit voivat johtaa myös väärinymmärryksiin, jos keskustelevaty henkilöt pelaavat eri kielipeliä keskustellessaan. esim. Sinun ystäväsi pelaa huumorin ja ironian kielipeliä, mutta otatkin itse kaiken ihan tosissasi.
1.4.2020. Totuusteoriat ja totuuden jälkeinen aika
Tänään aluksi kirjoitan hieman totuusteorioista. Tietoteorioita on neljä erilaista teoriaa, Joita ovat korrespondenssiteoria, pragmaattinen totuusteoria, koherenssiteoria ja relativismi. Korrespondenssiteorian mukaan väite on totta, jos se vastaa todellisuutta. Pragmaattisen totuusteorian mukaan todet asiat ovat hyödyllisiä ja ne toimivat käytännössä. Koherenssiteoriassa totuutta vertaillaan aiempien totena pidettyjen käsityksien kautta ja relativistisessa suuntauksessa uskotaan totuuden riippuvan näkökulmasta, aikakauden, kulttuurin ja yksilön mukaan.
Minun mielestäni korrespondensi teoria kuvaa parhaiten totuutta. Koska miettiessämme emme voi tietää onko asia totta, jos emme sitä näe tai se ei vastaa todellisuutta. Ja esimerkiksi koherenssiteoria johtaa meidät väärään, koska monet asiat ovat totta, vaikka ne eivät vastaisi meidän tämänhetkistä tietoa. Mutta otanmyös kantaa relativismiin, koska on totta, että esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tiede on ollut erillaista, mutta silloin totta ja nyt tiede on taas erillaista ja se on meidän aikanamme totta.
Seuraavaksi siirrymme käsittelemään Roman Schatzin kolumnia. Kolumnissaan Schatz puhuu totuuden jälkeisestä aikakaudesta, jossa me nyt elämme. Kolumnissaan hän toteaa maailman medioitumisen aiheuttaneen sen, että faktat menee induktiivisen ja empiirisen tunteen taakse, koska näitä ns "faktoja" tulee nykyään niin monesta informaation lähteestä. Hän kuvaili mielestäni hyvin, että ensiksi luodaan toimiva demokraattinen hyvinvointivaltio, jotta aivot voidaan heittää narikkaan. Mielestäni kolumni oli hyvä, koska vaikka meillä on paljon tietoa, jotka ovat tosia, niin maailmalla on kuitenkin todella paljon näennäistiedettä ja valheita maailmanlaajuisesti jaossa ja tunteisiin oikein vedottuna ihmiset uskovat näitä faktojen sijaan.
Minun mielestäni korrespondensi teoria kuvaa parhaiten totuutta. Koska miettiessämme emme voi tietää onko asia totta, jos emme sitä näe tai se ei vastaa todellisuutta. Ja esimerkiksi koherenssiteoria johtaa meidät väärään, koska monet asiat ovat totta, vaikka ne eivät vastaisi meidän tämänhetkistä tietoa. Mutta otanmyös kantaa relativismiin, koska on totta, että esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tiede on ollut erillaista, mutta silloin totta ja nyt tiede on taas erillaista ja se on meidän aikanamme totta.
Seuraavaksi siirrymme käsittelemään Roman Schatzin kolumnia. Kolumnissaan Schatz puhuu totuuden jälkeisestä aikakaudesta, jossa me nyt elämme. Kolumnissaan hän toteaa maailman medioitumisen aiheuttaneen sen, että faktat menee induktiivisen ja empiirisen tunteen taakse, koska näitä ns "faktoja" tulee nykyään niin monesta informaation lähteestä. Hän kuvaili mielestäni hyvin, että ensiksi luodaan toimiva demokraattinen hyvinvointivaltio, jotta aivot voidaan heittää narikkaan. Mielestäni kolumni oli hyvä, koska vaikka meillä on paljon tietoa, jotka ovat tosia, niin maailmalla on kuitenkin todella paljon näennäistiedettä ja valheita maailmanlaajuisesti jaossa ja tunteisiin oikein vedottuna ihmiset uskovat näitä faktojen sijaan.
1.4.2020. Tieto ja informaatio
Filosofiassa informaatiolla tarkoitetaan kaikenlaista viestintää ympärillämme, kuten erilaisia tiedotusvälineitä, sosiaalista mediaa tai vaikkapa opettajia koulussa. Ihmiset suoraansanoen janoavat informaatiota, mutta täytyy osata olla kriittinen, että mikä on totta. Esimerkiksi horoskooppitieteilijät päivittäin hössöttävät sinun horoskoopin tyypillisestä persoonallisuudesta ja minkälainen olet ja jotkut uskovat tämän vaikka se on pelkkää näennäistiedettä. Mutta esimerkiksi päivittäin saamme tällä hetkellä uutisissa uutta tietoa koronaviruksesta ja virukselta suojautumisesta ja tämä tieto on erittäinkin luotettavaa.
Sitten, kun tarkastellan erilaisia tiedon muotoja, niin näitä ovat tietotaito, hiljainen tieto ja toisen käden tieto. Tietotaito on on osaamista, eli käytännöllistä tietoa, kuten matematiikan peruslaskusääntöjen osaaminen. Hiljainen tieto on implisiittistä tietoa, eli sitä on vaikeaa pukea sanoiksi ja on tiedostamatonta. Esimerkiksi osaat luistella, mutta sitä on vaikea selittä, että miksi osaat luistella. Toisen käden tieto on tietoa, jota esimerkiksi kuulemme opettajilta tai uutisista. Suurin osa tiedostamme on toisen käden tietoa. Esimerkiksi tiedät, että Kiinan muuri on Kiinassa, vaikka et olisi siellä itse käynyt katsomassa paikan päällä.
Lopuksi vastaan vielä kysymykseen, että onko kinulla jotain spesiaalia tietotaitoa omassa takataskussani. Ehkä mielestäni jääkiekon piirissä minulla on tietotaito, kuinka taklata oikeaoppisesti ja yllättävän kovaa.
Sitten, kun tarkastellan erilaisia tiedon muotoja, niin näitä ovat tietotaito, hiljainen tieto ja toisen käden tieto. Tietotaito on on osaamista, eli käytännöllistä tietoa, kuten matematiikan peruslaskusääntöjen osaaminen. Hiljainen tieto on implisiittistä tietoa, eli sitä on vaikeaa pukea sanoiksi ja on tiedostamatonta. Esimerkiksi osaat luistella, mutta sitä on vaikea selittä, että miksi osaat luistella. Toisen käden tieto on tietoa, jota esimerkiksi kuulemme opettajilta tai uutisista. Suurin osa tiedostamme on toisen käden tietoa. Esimerkiksi tiedät, että Kiinan muuri on Kiinassa, vaikka et olisi siellä itse käynyt katsomassa paikan päällä.
Lopuksi vastaan vielä kysymykseen, että onko kinulla jotain spesiaalia tietotaitoa omassa takataskussani. Ehkä mielestäni jääkiekon piirissä minulla on tietotaito, kuinka taklata oikeaoppisesti ja yllättävän kovaa.