Itävaltalais filosofi Ludwig Wittgenstein näki filosofiset ongelmat sekaannuksina kielellisessä viestinnässä. Tämän pohjalta hän aloitti kielifilosofian näkemyksen, jossa määritellään käsitteitä ja pohditaan sanojen ja lauseiden luonnetta. Hän loi myös kaksi kielifilosofista teoriaa, jotka ovat kielenkuvateoria ja kielipelit.

Otetaan tarkempaan tarkasteluun nämä kielipelit ja mitä nämä oikein ovat. Wittgenstein esitti teoriansa niin, että kieli on yhteydessä käyttöyhteyksiin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Pelaamme eri tilanteissa ikään kuin kielipeliä. Meidän tulee ymmärtää konteksti eli asiayhteys ja siihen liittyvä kieli: esim. puhuessamme vanhukselle, pelaamme kielipeliä, jossa tulee jutella kohteliaasti, muodollisesti ja asiallisesti. Emme esim. kiroile tai juttele samalla tavoin vapautuneesti kuin kaverillemme. Kielipelit voivat johtaa myös väärinymmärryksiin, jos keskustelevaty henkilöt pelaavat eri kielipeliä keskustellessaan. esim. Sinun ystäväsi pelaa huumorin ja ironian kielipeliä, mutta otatkin itse kaiken ihan tosissasi.