1.4.2020. Totuusteoriat ja totuuden jälkeinen aika
Tänään aluksi kirjoitan hieman totuusteorioista. Tietoteorioita on neljä erilaista teoriaa, Joita ovat korrespondenssiteoria, pragmaattinen totuusteoria, koherenssiteoria ja relativismi. Korrespondenssiteorian mukaan väite on totta, jos se vastaa todellisuutta. Pragmaattisen totuusteorian mukaan todet asiat ovat hyödyllisiä ja ne toimivat käytännössä. Koherenssiteoriassa totuutta vertaillaan aiempien totena pidettyjen käsityksien kautta ja relativistisessa suuntauksessa uskotaan totuuden riippuvan näkökulmasta, aikakauden, kulttuurin ja yksilön mukaan.
Minun mielestäni korrespondensi teoria kuvaa parhaiten totuutta. Koska miettiessämme emme voi tietää onko asia totta, jos emme sitä näe tai se ei vastaa todellisuutta. Ja esimerkiksi koherenssiteoria johtaa meidät väärään, koska monet asiat ovat totta, vaikka ne eivät vastaisi meidän tämänhetkistä tietoa. Mutta otanmyös kantaa relativismiin, koska on totta, että esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tiede on ollut erillaista, mutta silloin totta ja nyt tiede on taas erillaista ja se on meidän aikanamme totta.
Seuraavaksi siirrymme käsittelemään Roman Schatzin kolumnia. Kolumnissaan Schatz puhuu totuuden jälkeisestä aikakaudesta, jossa me nyt elämme. Kolumnissaan hän toteaa maailman medioitumisen aiheuttaneen sen, että faktat menee induktiivisen ja empiirisen tunteen taakse, koska näitä ns "faktoja" tulee nykyään niin monesta informaation lähteestä. Hän kuvaili mielestäni hyvin, että ensiksi luodaan toimiva demokraattinen hyvinvointivaltio, jotta aivot voidaan heittää narikkaan. Mielestäni kolumni oli hyvä, koska vaikka meillä on paljon tietoa, jotka ovat tosia, niin maailmalla on kuitenkin todella paljon näennäistiedettä ja valheita maailmanlaajuisesti jaossa ja tunteisiin oikein vedottuna ihmiset uskovat näitä faktojen sijaan.
Minun mielestäni korrespondensi teoria kuvaa parhaiten totuutta. Koska miettiessämme emme voi tietää onko asia totta, jos emme sitä näe tai se ei vastaa todellisuutta. Ja esimerkiksi koherenssiteoria johtaa meidät väärään, koska monet asiat ovat totta, vaikka ne eivät vastaisi meidän tämänhetkistä tietoa. Mutta otanmyös kantaa relativismiin, koska on totta, että esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tiede on ollut erillaista, mutta silloin totta ja nyt tiede on taas erillaista ja se on meidän aikanamme totta.
Seuraavaksi siirrymme käsittelemään Roman Schatzin kolumnia. Kolumnissaan Schatz puhuu totuuden jälkeisestä aikakaudesta, jossa me nyt elämme. Kolumnissaan hän toteaa maailman medioitumisen aiheuttaneen sen, että faktat menee induktiivisen ja empiirisen tunteen taakse, koska näitä ns "faktoja" tulee nykyään niin monesta informaation lähteestä. Hän kuvaili mielestäni hyvin, että ensiksi luodaan toimiva demokraattinen hyvinvointivaltio, jotta aivot voidaan heittää narikkaan. Mielestäni kolumni oli hyvä, koska vaikka meillä on paljon tietoa, jotka ovat tosia, niin maailmalla on kuitenkin todella paljon näennäistiedettä ja valheita maailmanlaajuisesti jaossa ja tunteisiin oikein vedottuna ihmiset uskovat näitä faktojen sijaan.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin