Erasmus-blogi - Iloa oppimiseen
Torstai ja perjantai – projektioppimista ja arviointia
Torstaipäivään tultaessa olimme täysin sopeutuneet paikalliseen kiireettömään elämäntapaan. Tästä todisteena varttitunnin myöhästyminen klo 14 alkaneelta oppitunnilta pitkäksi venyneen lounaan vuoksi. Onneksi emme menettäneet mitään olennaista, sillä ensimmäiset 20 minuuttia kouluttajamme Layla käytti Firenzen lähellä olevien turistikohteiden esittelyyn. Lopulta Owen onnistui (jälleen kerran) palauttamaan meidät takaisin itse asiaan, ja pääsimme aloittamaan päivän aiheen. Tarkoituksena oli oppia periaatteet muutamista opiskelijalähtöisistä menetelmistä, joista tärkeimpinä task based, inquiry based ja project-based learning.
Varsin nopeasti kävi selväksi, että kukaan meistä ei ollut kovin hyvin perillä kyseisistä menetelmistä. Jo pelkkä käsitteiden määrittely tuotti ongelmia. Kaikki kurssilaiset olivat teettäneet oppilaillaan projekteja. Käytännössä ne ovat olleet erilaisia hybridejä esitellyistä projektioppimisen menetelmistä. Aiheesta jäikin melko sekava mielikuva: näillä tiedoilla ennen uutta ja syvällisempää tutustumista aiheeseen emme voisi soveltaa menetelmiä opetuksessa ainakaan puhdasoppisesti
Torstain kurssipäivä oli kokonaisuudessaan sisällöltään tähän asti heikoin. Jopa aiempina päivinä säkenöineet keskustelut tuntuivat väsyneiltä. Liekö syynä ollut muuttunut aikataulu. Maanantaista keskiviikkoon opiskeltiin klo 9-14, ja torstaina aloitettiin vasta kahdelta ja jatkettiin seitsemään asti.
Perjantaina keskityttiin kolmenlaiseen arviointiin. Perinteisimmän ”opettaja arvioi oppilasta” lisäksi käsittelimme vertaisarviointia sekä itsearviointia. Keskustelimme myös, miten erilaiset arvioinnin tavat näkyvät koulun henkilökunnan arvioinnissa. Bulgariassa opettajan työtä kuulemamme mukaan on helppo arvioida, sillä luokissa on videokamerat, joiden streamia rehtori voi seurata milloin vain. Japanissa työskentelevän Gamin ensimmäisellä oppitunnilla oli seuraamassa useita professoreita koulun ylintä johtoa myöten. Luennon jälkeen hän sai ohjeita mihin kiinnittää jatkossa huomiota. Seuraavalla kerralla paikalla oli enää yksi tarkkailija, joka totesi asioiden olevan koulun toivomalla tavalla. Edellä kuvatut toimintamallit tuntuvat melko kaukaisilta. Oppilasarvionnin kohdalla saimme kuulla värikkäitä kuvauksia mitä kaukoidän eri maiden opiskelijat ovat valmiita tekemään hyvien arvosanojen eteen, ketkä huijaavat ja ketkä mieluummin jättävät tyhjän paperin, jos eivät tiedä kysyttyjä asioita.
Arvioinnin tueksi teimme rubrik -ohjelmistolla dokumentteja, joissa konkreettiset taidot ja niitä vastaavat arvosanat oli kirjoitettu auki. Käsite rubrik oli meille molemmille sanana vieras, mutta käytännössä Suomessa on toimittu näin jo vuosien ajan.
Viikon koulutuksen jälkeen olimme oppineet toisistamme monenlaista ja ryhmän sisällä oli hyvä henki. Olimme aika onnekkaita, että ryhmä oli näin pieni ja kovatasoinen. Sekä opettajamme Layla että Gam ovat tohtoreita. Owen on yksityisen kielikoulun esimiesasemassa. Kaikki ryhmän jäsenet puhuvat hyvää englantia. Kaikilla oli usean vuoden kokemus opettamisesta ja opettamisen kehittämisestä. Viimeisen koulutuspäivän päätteeksi kaikista tuntui luontevalta jatkaa iltaa perinteisen aperitivo -buffetin äärellä kevyempien aiheiden parissa. Ciao Firenze!
Keskiviikko – Flipped Classroom
Keskiviikon aiheena meillä oli Flipped Classroom -menetelmä. Tiivistettynä menetelmän pääajatus on se, että perinteisesti kotona tehtävä työ (= läksyt) tehdään jo ennen tuntia, jolloin oppitunnilla voidaan keskittyä enemmän aiheeseen liittyviin käytännön harjoituksiin. Olennaisin osa tätä menetelmää ovat netissä jaettavat opetusvideot.
Flipped Classroom -menetelmällä on ainakin teoriassa useita hyviä puolia. Oppilaat tulevat oppitunneille jo valmiiksi orientoituneina, kun he ovat tutustuneet käsiteltävään aiheeseen etukäteen. Toinen merkittävä hyöty on siinä, että opettajalla jää oppitunnilla enemmän aikaa oppilaille, koska teoriaosuus on käsitelty jo ennen tunnin alkua. Nämä esimerkit vaikuttavat motivaation ja lisäävät oppimisen iloa. Keskustelua herätti kuitenkin se kysymys, tutustuvatko kaikki oppilaat annettuun aiheeseen ennen tuntia, vai jääkö aiheeseen perehtyminen osalta oppilaista tekemättä. Vastauksena kysymykseen kurssin vetäjä Layla esitteli meille mielenkiintoisen sovelluksen nimeltään Edpuzzle.
Opettajalta menetelmän käyttö vaatii tietoteknistä asiantuntemusta sekä erityisiä aikaa vieviä ennakkovalmisteluja. Keskustelu siirtyi tässä yhteydessä siihen, kuinka opettajan opetuksen ulkopuolinen työmäärä on nykyaikana kasvanut. Asioita kirjataan ja seurataan entistä enemmän ainakin jokaisessa kurssilaistemme maassa. Myös kolmannen kurssipäivän jälkeen yksi päällimmäisistä ajatuksista oli se, miten samankaltaisia asioita kouluissa työskentelevät ihmiset eri puolilla maailmaa kohtaavat.
Classroom management in Firenze
Sunnuntaina 1.9. saavuimme Julius Caesarin yli 2000 vuotta sitten perustamaan Firenzen kaupunkiin. Renessanssin aikaan huippunsa nähnyt rento ja viihtyisä kaupunki näyttää pintapuolisen havainnoinnin perusteella elävän tänä päivänä ennen kaikkea turismin voimalla. Heti maanantaina aloitimme viikon mittaisen kurssimme. Kurssilaisia oli yllättävän vähän, ainoastaan viisi. Meidän lisäksi (Jarkko ja Sebastian) kurssilla oli kielten opettaja Nevelina, yksityisestä kielikoulusta Bulgariasta, Gam, liiketalouden eri osa-alueiden opettaja japanilaisesta 6000 opiskelijan yliopistosta sekä Owen, englanninkielen opettaja Irlannista, joka oli tullut seuraamaan kurssimme opettajan Laylan opetusta. Olimme monenlaisista lähtökohdista. Koulujen esittelyn yhteydessä erot tuntuivat kasvavan entisestään. Nevelina opetti 14-19 -vuotiaita nuoria, joilla oli jopa 18 tuntia englantia viikossa. Gamilla taas oli parhaimmillaan 250 oppilaan massaluentoja, jotka kestivät 95min. Eri lähtökohdista tulevat opettajat ja erityisesti Japanista tullut Gam, antoivat toisilleen mielenkiintoisia näkökulmia.
Keskustelun aikana kävi ilmi, että muutamat asiat ovat globaaleja. Oppilaiden mobiililaitteiden käyttö, myöhästely, poissaolot sekä haluttomuus ottaa vastuuta omasta opiskelustaan olivat haaste kaikkialla riippumatta oppilaan iästä. Koulumme selkeitä kännykän käyttöön ja myöhästelyyn liittyviä käytänteitä pidettiin hyvinä. Jarkko esitteli kurssilaisille Wilmaa, jota pidettiin erittäin edistyksellisenä tapana hoitaa asioita. Japanissa, jossa olisi voinut kuvitella olevan korkealuokkaisia teknologisia ratkaisuja, ei tällaista systeemiä ole. Gam korjasi mielikuvaamme korkeasta teknologiasta opetuksessa kertomalla, että heillä on vielä yleisesti käytössä liitutauluja. Interaktiivinen taulu oli Gamille täysin uusi käsite. Ongelmien kohdalla kävi myös ilmi, että Suomessa vanhemmat tukevat koulua enemmän kuin näissä muissa edustetuissa maissa. Nevelina kertoi, että Bulgariassa vanhemmat saattavat syyttää opettajia lastensa huonosta koulumenestyksestä. Japanissa taas oppilaiden huono koulumenestys voi olla kohtalokas opettajan uran kannalta.
Maanantai päättyi keskusteluun oppilaiden motivoinnista, joka tuntui olevan haaste meillä kaikilla kurssilaisilla. Tiistai-aamuna jatkettiin tästä keskustelusta, ja nyt pyrittiin hakemaan myös ratkaisuja oppilaiden motivointiongelmiin. Layla esitteli mallin opettaja- ja oppilaskeskeisestä opetuksesta. Ainakin teoriassa oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa opiskelumenetelmiin ja -sisältöihin pitäisi antaa lisää motivaatiota opiskeluun. Keskustelun edetessä oli mielenkiintoista huomata, että kilpailullisia piirteitä sisältävät pelit – kuten Kahoot ja Quizlet – ovat oppilaiden keskuudessa pidettyjä Ylikiimingin lisäksi myös Japanissa, Italiassa ja Bulgariassa. Huolimatta siitä, että kurssilaisten lähtökohdat ja työpaikat eroavat toisistaan huomattavasti, samoja oppimisen metodeja ja motivoinnin keinoja voidaan soveltaa eri ikäisten kanssa erityyppisissä laitoksissa ja kulttuureissa.
Interactive teaching in Oslo 19.-23.8.2019: Osa 2
Kurssin kolmannen päivän aluksi kävimme läpi Kahootin uusimpia toimintoja, mm. videopätkän liittämisen ja Challenge -toiminnon (tämä vaatii oppilailta Kahoot-sovelluksen puhelimessa). Päivän aikana keskustelimme pienryhmissä motivoivan oppimisympäristön luomisesta ja siitä kuinka oppimisympäristö on muuttunut muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Lisäksi leikimme aktivoivia leikkejä, esim. vedonlyöntileikki joukkueittain, hedelmäsalaatti, pikatutustuminen. Keskiviikon todellisena ja hyödyllisenä antina opimme käyttämään Treasure Hunt -QR-koodigeneraattoria - tämän helpommaksi ei mobiiliradan tekeminen voi enää tulla! Päivän aikana oli mielenkiintoista huomata kuinka aikuisista ihmisistäkin tulee kilpaluvietin huumassa kieroja ja laskelmoivia pelaajia.
Torstaipäivä oli varattu kokonaan ulkona tapahtuvaan oppimiseen. Meidät jaettiin kolmeen ryhmään ja saimme ensin tehtäväksi valita 16sta Oslon nähtävyydestä vähintään 10. Sen jälkeen piti selvittää mikä nähtävyys oli kyseessä ja käydä kolmen tunnin sisällä kaikissa 10 kohteessa ottamassa valokuva, jossa on kaikki ryhmän jäsenet näkyvillä.
Lopuksi kokoonnuimme Oslon kaupungintalolle yhteiselle vierailukäynnille - löytyyköhän Oulun kaupungintalolta yhtä mahtavia seinämaalauksia?
Torstain kurssipäivän päätteeksi ajoimme metrolla (tai ehkä paremminkin paikallisjunalla) Holmenkollenin huipulle. Lyhyen kävelymatkan päässä päätepysäkiltä sijaitsi Frognerseteren-kahvila, missä nautimme porukalla herkullisen, täyttävän ja norjalaiseksi ravintolaksi edullisen lounaan. Ravintolasta olisi ollut hieno näköala Oslon keskustaan, mutta harmiksemme sää oli kuin Nykäsen Matilla aikoinaan, emmekä tällä reissulla nähneet yhtään mitään...
Perjantaipäivän aluksi jokainen torstain ryhmä esitteli lyhyesti omat kaupunkisuunnistuskuvansa. Päivän aikana perehdyimme Socrativeen ja eri tehtävätyyppien luomiseen ja oppilaiden sähköiseen testaamiseen Socrativessa. Saimme myös tutustua Quiver-sovellukseen, joka mahdollistaa tulostettujen kuvien katselun kolmiulotteisena ja liikkuvana. Quiverissa voi myös yhdellä napinpainalluksella saada kohteesta lisätietoa. Quiver soveltuisi meidän mielestä parhaiten alakouluikäisille. Harmi vain, että sovelluksen lataaminen tabletille tai kännykkään maksaa noin 10€. Kurssijärjestäjällä oli mukaanaan myös kahdet 3d-virtuaalilasit, joita sai myös kokeilla. Ne tuntuivat ainakin näin äkkiseltään hyödyttömiltä opetuskäytössä. Perjantai-iltapäivän viimeisenä teknologiaan pohjautuvana antina kävimme läpi Plickers-sovelluksen, joka on kätevä ja nopea työkalu formatiiviseen arviointiin tai palautekyselyyn. Plickersin etuna on myös se, että oppilaat eivät tarvitse elektronisia laitteita, vaan opettaja pyörittää pelia läppäriltä ja skannaa tulokset kännykäsovelluksessa olevalla skannerilla.
Perjaintainpäivän aktivointileikkeinä osallistuimme opetustilaan rakennettuun pakohuoneeseen - leikin tiimellyksessä testattiin osallistujien loogista päättelykykyä kyllä ihan toden teolla! Lisäksi "teimme pizzaa": ryhmäharjoitus, jossa edessä olevan henkilön selkään leivottiin pizza. Lopuksi leikimme vielä hauskan reagointileikin, jossa pitää ensin toimia pelinjohtajan käskyjen mukaan (walk-stop-clap-dance) ja kun leikki luonnistuu, termit käännetään päinvastaisiksi (esim. walk = stop, clap = dance).
Päivä ja samalla koko kurssi päättyi todistustenjakotilaisuuteen, jossa samalla opettelimme erilaisia eurooppalaisia halaustekniikoita: kolmella pusulla, kahdella pusulla, ilman pusua ja me suomalaiset tietenkin ilman halausta kätellen ;-)
Mahtava, hauska, sosiaalinen, innostava ja kielitaitoa kohentava viikko takana - KIITOS Eruditus Language School, Erasmus+ ja Ylikiimingin koulu!
Ha det så bra! Piia & Eeva-Liisa
Interactive teaching in Oslo 19.-23.8.2019: Osa 1
Päivät 1 ja 2
Aloitimme kurssin tutustumalla toistemme kouluihin, kotikaupunkeihin ja kotimaihin - kuinka erilaisia kouluja ja ihmetyksen aiheita tähän joukkoon mahtuikaan! Oman esittelymme kohdalla tuli kyllä todellakin selväksi, kuinka kiinnostuneita Suomen koululaitoksesta Euroopassa ollaan ja kuinka meidän sanomisiamme kuunnellaan tarkasti. Oman koulumme erityispiirteet (kuljetusoppilaiden määrä, oppituntien pituus, henkilökunnan määrä, ryhmäkoko, oppilasaines...) kiinnostivat kuulijoita kovasti. Välipalaohjelmana keskustelimme oppilaiden motivoinnista arvotuissa ryhmissä, tutustuimme toisiimme ja leikimme istumisen katkaisevia aktivointileikkejä (ilman teknologiaa).
Tiistain kahvitauolla kokoonnuimme Classromm Managemet -ryhmän kanssa samaan tilaan ja vietimme European Meeting kahvitauon, jonka aikana tutustuimme jokaisen osallistujan mukanaan tuomiin makupaloihin ja aktiviteetteihin: Suomesta tuliaisina meillä oli salmiakkia, ruissipsejä ja opettelimme porukalla letkajenkkaa. Salmiakki nosti monella kyyneleet silmiin, mutta ruissipsit näyttivät maistuvan kaikille!
Ensimmäisinä 2.0 Tools -sovelluksena opettelimme käyttämään ja hyödyntämään Quizletia ja Lyrics Trainingia opetuksessa - tämähän olikin meille sitten tuttua juttua, etenkin Quizletin osalta, sillä sitä olemme käyttäneet kielten tunneilla jo useamman vuoden. Lyrics Training on mukava tapa laulaa ja samalla opetella kieliä (valittavia musiikkigenrejä löytyy kymmeniä ja kieliäkin kymmenkunta), tätähän voi hyödyntää kivana illanviettoaktiviteettinäkin ,-)