L'appuntamento (1971)

Ho sbagliato tante volte ormai che lo so già Che oggi quasi certamente Sto sbagliando su di te Ma una volta in più che cosa può cambiare Nella vita mia Accettare questo strano appuntamento È stata una pazzia Sono triste tra la gente che mi sta Passando accanto Ma la nostalgia di rivedere te È forte più del pianto Questo sole accende sul mio volto Un segno di speranza Sto aspettando quando ad un tratto ti vedrò Spuntare in lontananza Amore, fai presto, io non resisto Se tu non arrivi non esisto Non esisto, non esisto È cambiato il tempo e sta piovendo Ma resto ad aspettare Non m'importa cosa il mondo può pensare Io non me ne voglio andare Io mi guardo dentro e mi domando Ma non sento niente Sono solo un resto di speranza Perduta tra la gente Amore è già tardi e non resisto Se tu non arrivi non esisto Non esisto, non esisto Luci, macchine, vetrine, strade tutto quanto Si confonde nella mente La mia ombra si è stancata di seguirmi Il giorno muore lentamente Non mi resta che tornare a casa mia Alla mia triste vita Questa vita che volevo dare a te L'hai sbriciolata tra le dita Amore perdono ma non resisto Adesso per sempre non esisto Non esisto, non esisto

Olen ollut nyt niin monta kertaa väärässä, että tiedän jo Mikä tänään lähes varmasti Olen väärässä sinusta Mutta vielä kerran mikä voi muuttua Elämässäni Hyväksy tämä outo päivämäärä Se oli hulluutta Olen surullinen minulle sopivien ihmisten joukossa Ohittaa Mutta kaipuu nähdä taas Se on vahvempaa kuin itkeminen Tämä aurinko paistaa kasvoilleni Toivon merkki Odotan, kun yhtäkkiä näen sinut Verso kaukaa Rakkaus, pidä kiirettä, en voi vastustaa Jos et tule, minua ei ole olemassa En ole olemassa, en ole olemassa Sää on muuttunut ja sataa Mutta jään odottamaan En välitä mitä maailma ajattelee En halua mennä Katson itseeni ja ihmettelen Mutta en tunne mitään Olen vain jäännös toivosta Eksynyt ihmisten joukkoon Rakkaus on jo myöhässä, enkä voi vastustaa Jos et tule, minua ei ole olemassa En ole olemassa, en ole olemassa Valot, autot, näyteikkunat, kadut, kaikki Se menee sekaisin mielessä Varjoni kyllästyi seuraamaan minua Päivä kuolee hitaasti Minun täytyy vain palata kotiini Surulliseen elämääni Tämä elämä, jonka halusin antaa sinulle Murskasit sen sormiesi välissä Rakkaus annan anteeksi, mutta en voi vastustaa Nyt en ole olemassa ikuisesti En ole olemassa, en ole olemassa