kirjallisuushistoria
Nykykirjallisuus (2000-luku ->)
-Monimuotoisia (sähkökirjat, äänikirjat)
-Laulujen sanoutuksia
-Kuka tahansa voi julkaista kirjallisuutta
-Julkaisutavat lisääntyneet (netti)
-Moniäänisyys = kertojina ja päähenkilöinä erilaiset vähemmistöt mm. kehitysvammaiset, sukupuolivähemmistöt, maahanmuuttajat jne.
-Autofiktio = osa tapahtumista keksittyjä ja osa totta, eli hyödynnetään tosielämän tapahtumia.
-Mitä nykykirjallisuudesta jää historiaan? -> selviää vasta vuosien päästä
-Sofi Oksanen, Salla Simukka, Antti Holma
-Laulujen sanoutuksia
-Kuka tahansa voi julkaista kirjallisuutta
-Julkaisutavat lisääntyneet (netti)
-Moniäänisyys = kertojina ja päähenkilöinä erilaiset vähemmistöt mm. kehitysvammaiset, sukupuolivähemmistöt, maahanmuuttajat jne.
-Autofiktio = osa tapahtumista keksittyjä ja osa totta, eli hyödynnetään tosielämän tapahtumia.
-Mitä nykykirjallisuudesta jää historiaan? -> selviää vasta vuosien päästä
-Sofi Oksanen, Salla Simukka, Antti Holma
0 kommenttia
Postmodernismi 1980-luvulla
-Kirjojen aiheet synkkiä ja rajuja, julmia asioita, ihmisten pahuutta ja huonoja olosuhteita
-Erotiikka
-Kokeilut: rikotaan kerronnan aikajärjestystä, sekoitetaan tekstilajeja
-Postmoderni = modernismin jälkeinen kirjallisuus
-Pahan koulukunta = synkkiä tekstejä kirjoittaneen kirjailijat
-Gernekirjojen suosio kasvaa, etenkin rikoskirjallisuus kukoistaa
-Anja Kauranen (Sonja O. kävi täällä), Rosa Liksom (Yhden yön pysäkki)
-Erotiikka
-Kokeilut: rikotaan kerronnan aikajärjestystä, sekoitetaan tekstilajeja
-Postmoderni = modernismin jälkeinen kirjallisuus
-Pahan koulukunta = synkkiä tekstejä kirjoittaneen kirjailijat
-Gernekirjojen suosio kasvaa, etenkin rikoskirjallisuus kukoistaa
-Anja Kauranen (Sonja O. kävi täällä), Rosa Liksom (Yhden yön pysäkki)
Modernismi
Maailman muutokset heijastuivat taiteeseenkin, ja Euroopassa kehittynyt modernismiksi kutsuttu suuntaus levisi Suomeen. Modernismin aikana kirjallisuus, etenkin runous, uudistui selvästi. Suomessa modernismin kehityksessä oli kaksi vaihetta. Ensimmäinne vaihe oli 1920-luvulla, jolloin kirjailijaryhmät ja suomenruotsalaiset kirjailijat uudistivat kirjallisuutta. Toinen kausi koitti 1950-luvulla. Silloin yhä suurempi joukku runoilijoita omaksui vapaarytmisen muodon. Runoilijat kirjoittivat vapaarytmisiä runoja, joissa ei ollut loppusointuja, mittaa eikä säännöllistä säkeistörakenteita. Runojen aiheeksi nousi maalaiselämäön rinnalle kaupunkilaisuus. Tärkeimpia kirjailijoita olivat Edith Södergran, joka julkaisi runokokoelman Runoja (Dikter). Eeva-Liisa Manner, Paavo Haavikko ja Mirkka Rekola, jotka kaikki kirjoittivat vapaarytmisiä runoja. Kirsi Kunnas uudisti lastenrunoja kokoelmallaan Tiitiäisen satupuu (1956).
Tulenkantantajia kiinnostivat suurkaupungit asfalttikatuineen ja mainosvaloineen. Runoissaan tulenkantajat ylistivät elämän riemua, yksilönvapautta, taiteen vapautta sekä itämaista mystiikkaa. Tulenkantajiin kuuluivat muun muassa Katri Vala, Uuno Kailas ja Olavi Paavolainen. Tulenkantajien tunnuslause oli Ikkunat auki Eurooppaan. Tulenkantajia kiinnosti vauhdin hurma, suurkaupungit, asfaalttikatuineen, mainosvalineen ja tekniikan kehitys. Tulenkantajat halusivat vapaasti kirjoittaa ja uudistaa runoja.
-Suomi itsenäiseksi 1917 -> sisällisota
-Modernismin taustalla tieteen kehitys sekä kirjailijoiden ja taiteilijoiden usko parempaan tulevaisuuteen
-Kirjallisuus uudistui: runouteen vapaa rytmi, ei loppusointua ja säännöllisiä säkeistöjä
-Kaupunkilaisuus korostuu
1920-LUKU
-Edith Södengran:
-Runoja 1916
-Elämänhurma ja kuolemanpelko
-Kriitikot kritisoivat
-Tulenkantajat
-Koneromantiikka
1950-LUKU
-Modernismin toinen aalto
-Kielellä ja äänteillä leikittelyä, vapaarytmisyyttä, sanat kuvioina paperille
-Runot:
-Eeva-Liisa Manner
-Mirkka Rekola
-Aaro Hellaakoski
-Kirsi Kunnas (Tiittiäisen sotapuu)
-Proosa: tiivis ja toteava tyyli, ei perinteistä juonta
-Veijo Meri
-Antti Hyry
KANTAAA OTTAVA KIRJALLISUUS
Suomalaisten tidonsaanti parani 1960-luvulla, kun televisiot yleistyivät. Televisiot välittivät olohuoneisiin maailman tapahtumat, kuten Vietnamin sodan. Samaan aikaan ihmisten elintaso parani ja yhteiskunta kehittyi, mutta ongelmat eivät kadonneet. 1960- ja 1970-luvulla monet muuttivat työn perässä maalta kaupunkeihin ja osa lähti töihin Ruotsiin, jossa tarvittiin tehtaisiin lisää työvoimaa. Ajan teemoja olivat tasa-arvo, sodanvastaisuus ja luonnonsuojelu. Tärkeimmät kirjailijat olivat Heikki Turunen teoksena Simpauttaja (1973), Hannu Salama teoksena Juhannustanssit (1964).
Symbolismi
-Sijoittuu 1800-luvun loppuun
-Asioista ei puhuttu suoraan, vaan symbolien kautta
-Vastareaktio realismille -> tunteet, unet, mieliku itusmaailma
-Venäjän valta -> itsenäistymishaaveista oli kirjoitettava symbolien avulla
-Symbolismi = uusromatiikka
-Paluu kansan, luonnon ja mm. Kalevalan kuvaukseen
Eino Leino (1878-1926)
-Runoilija
-Kirjoitti myös romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lahtipakinoita
-Runojen aiheina lunot, rakkaus, kaipaus ja kuolema
-Vaikutteita Kalevalasta
-Tärkeä teos: Helkavirsiä
-Asioista ei puhuttu suoraan, vaan symbolien kautta
-Vastareaktio realismille -> tunteet, unet, mieliku itusmaailma
-Venäjän valta -> itsenäistymishaaveista oli kirjoitettava symbolien avulla
-Symbolismi = uusromatiikka
-Paluu kansan, luonnon ja mm. Kalevalan kuvaukseen
Eino Leino (1878-1926)
-Runoilija
-Kirjoitti myös romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lahtipakinoita
-Runojen aiheina lunot, rakkaus, kaipaus ja kuolema
-Vaikutteita Kalevalasta
-Tärkeä teos: Helkavirsiä
Realismi
-Taustaa:
-Suomi teollistuu, ihmiset muuttuvat kaupunkiin
-Huonot oltavat: köyhyys, huono hygienia ja terveydenhoito, alkoholismi
-Kirjailijat kyllästyivät ihannoimaan asioita -> todenmukainen kerronta ja kuvaus yhteiskunnan epäkohdista
-Realismi tuli suomalaisen kirjallisuuden valltavirta, ja realistista kirjallisuutta julkaistaan edelleen
-Kirjailijoita: Minna Canth, Juhani Aho ja Teuvo Pakkala.
Minna Canth (1844-1897)
-Ensimmäinen merkittävä suomalainen naiskirjailija
-Näytelmät, romaanit, lehtijutut
-Puolusti erityisesti naisten ja lasten oikeuksia!
-Naisille oikeus opiskeluun
-Oikeus omien rahojen käyttöön
-Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Työmiehen vaimo (1885)
Anna Liisa (1895)
-Suomi teollistuu, ihmiset muuttuvat kaupunkiin
-Huonot oltavat: köyhyys, huono hygienia ja terveydenhoito, alkoholismi
-Kirjailijat kyllästyivät ihannoimaan asioita -> todenmukainen kerronta ja kuvaus yhteiskunnan epäkohdista
-Realismi tuli suomalaisen kirjallisuuden valltavirta, ja realistista kirjallisuutta julkaistaan edelleen
-Kirjailijoita: Minna Canth, Juhani Aho ja Teuvo Pakkala.
Minna Canth (1844-1897)
-Ensimmäinen merkittävä suomalainen naiskirjailija
-Näytelmät, romaanit, lehtijutut
-Puolusti erityisesti naisten ja lasten oikeuksia!
-Naisille oikeus opiskeluun
-Oikeus omien rahojen käyttöön
-Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Työmiehen vaimo (1885)
Anna Liisa (1895)
Aleksis Kivi ja 7 veljestä
-Venäjä sensuuriasetus -> suomeksi vain uskontoa ja taloutta käsittelevää kirjallisuutta
-Aleksis Stenvall (1834-1872) -> kirjailijanimi Aleksis Kivi
-Hän oli ensimmäinen merkittävä suomlainen kirjailija
-Aloitti näytelmien kirjoittamisesta (Nummisuutarit, Kullervo)
-Ensimmäinenn suomenkielinen romaani Seitsemän Veljestä
-Kivi on Suomen kansalliskirjailija
Seitsemän veljestä-kirjassa kuvataan asioita realistisemmin ja humoristisemmin kuin romantiikan ajan kirjallisuudessa. Ei enää suomalaisten ihannointia, vaan kirjallisuus uudistuu kohti realismia.
-Aleksis Stenvall (1834-1872) -> kirjailijanimi Aleksis Kivi
-Hän oli ensimmäinen merkittävä suomlainen kirjailija
-Aloitti näytelmien kirjoittamisesta (Nummisuutarit, Kullervo)
-Ensimmäinenn suomenkielinen romaani Seitsemän Veljestä
-Kivi on Suomen kansalliskirjailija
Seitsemän veljestä-kirjassa kuvataan asioita realistisemmin ja humoristisemmin kuin romantiikan ajan kirjallisuudessa. Ei enää suomalaisten ihannointia, vaan kirjallisuus uudistuu kohti realismia.
Kalevala
Elias Lönnrot & Kalevala
-Romantiikan aikainen suomalaisuuden ihannointi -> kansanrunojen keräys
-Elias Lönnrot (1802-1884) uurasti kansanrunojen parissa ja suunniterlui niiden pohjalta Kalevalan
-Kalevala:
-Runomittainen tarina Kalevalassa asuvista sankareista
-Suomen kansalliseepos
-Kalevala on yhdistelmä kansarunoja ja Lönnrotin keksimiä säkeitä
-Todiste suomalaisten omasta kulttuurista ja menneisyydestä
-Kalevala käännetty yli 50 kielelle
-Romantiikan aikainen suomalaisuuden ihannointi -> kansanrunojen keräys
-Elias Lönnrot (1802-1884) uurasti kansanrunojen parissa ja suunniterlui niiden pohjalta Kalevalan
-Kalevala:
-Runomittainen tarina Kalevalassa asuvista sankareista
-Suomen kansalliseepos
-Kalevala on yhdistelmä kansarunoja ja Lönnrotin keksimiä säkeitä
-Todiste suomalaisten omasta kulttuurista ja menneisyydestä
-Kalevala käännetty yli 50 kielelle
Kirjallisuushistoria
1. Lue Särmästä s. 158
Klassikkoteokset ovat ajankohtaisena pysyviä ja ympäri maailmaa tunnetuttuja teoksia.
Kirjallisuushistoria on kirjoja joita on kirjoitettu eri aikoina ja mitä ne kirjat kertovat omasta ajastaan.
Ne ovat romantiikka, realismi, symbolisoi, modernismi, sotien jälkeinen kirjallisuus, 1960-70-lukujen kantaa ottava kirjallisuus ja postmodernismi.
a) Oman vartalon muokkaaminen näkyy nykyajassa ulkonanäkö paineina, syömishäiriönä, enemmän ihmisiä sairastuu masennukseen. Liijallisena stressiä, että näyttääkö siltä miltä muka pitäisi.
b) Yleisesti kaikissa elokuvissa, varsinkin lasten ohjelmissa kaikilla hyviksillä on laiha vartalo ja pahikset saavat sen muka huonomman vartalon ja se saattaa vaikuttaa ihmisten tulevaisuuteen hyvin paljon, koska siitä on tullut vähän niinkuin kuva että kaikkien pitäisi näyttää samalta.
2. Vastaa (esim. tähän alle) seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä ovat klassikkoteokset?
Klassikkoteokset ovat ajankohtaisena pysyviä ja ympäri maailmaa tunnetuttuja teoksia.
- Miksi jokaisen tulisi vähintään tunnistaa/muistaa joitakin klassikkoteoksia?
Koska ne sisältävät historiaa, eri kulttuureita ja yleistä tietoa.
- Mitä on kirjallisuushistoria?
Kirjallisuushistoria on kirjoja joita on kirjoitettu eri aikoina ja mitä ne kirjat kertovat omasta ajastaan.
- Miten tietty aikakausi heijastuu kirjallisuuteen?
Ne vaikuttavat kirjoitus tyyliin ja asiaan.
- Mitkä ovat suomalaisen kirjallisuuden keskeisimmät tyylisuuntaukset?
Ne ovat romantiikka, realismi, symbolisoi, modernismi, sotien jälkeinen kirjallisuus, 1960-70-lukujen kantaa ottava kirjallisuus ja postmodernismi.
3. Tee Särmästä tehtävä 4 sivulta 161. Voit vastata tähän alle.
a) Oman vartalon muokkaaminen näkyy nykyajassa ulkonanäkö paineina, syömishäiriönä, enemmän ihmisiä sairastuu masennukseen. Liijallisena stressiä, että näyttääkö siltä miltä muka pitäisi.
b) Yleisesti kaikissa elokuvissa, varsinkin lasten ohjelmissa kaikilla hyviksillä on laiha vartalo ja pahikset saavat sen muka huonomman vartalon ja se saattaa vaikuttaa ihmisten tulevaisuuteen hyvin paljon, koska siitä on tullut vähän niinkuin kuva että kaikkien pitäisi näyttää samalta.
4. Lue kirjasta sivut 162-163 Kurkistus maailmankirjallisuuteen.
Tummenna oikea vaihtoehto:
- Ensimmäiset kirjat syntyivät 1700-luvulla / ennen ajanlaskun alkua/ Afrikan maissa.
- Keskiajalla kirjat olivat enimmäkseen uskonnollisia/ arabialaisia / romanttisia.
- William Shakespearen teoksia on haukuttu eniten / myyty eniten / kadonnut eniten.
- Romantiikan ajan kirjallisuus käsitteli mm. tekniikkaa / epäkohtia / alitajuntaa ja unia.
- Agatha Christie kirjoitti 1700-luvulla / 1800-luvulla / 1900-luvulla.
Mikael Agricola
Mikael Agricola syntyi n. vuonna 1510. Hänen lapsuudenkoti ol Pernajassa. Agricolan perheeseen kuului äiti, isä ja kolme sisarta. Agricolan isä oli varkasa maanviljelijä nimeltään Olavi. Agricolan äidistä ei tiedetä yhtään mitään. Hänen kolmen sisarustensa nimiä ei tiedetä. Mikael Agricolalla oli vaimo Birgitta Olavintyttö. Heillä oli yksi poika Kristian. Agricola oli hänestä todella ylpeä, sillä tämän syntymästä on mainittu eräässä Agricokan suomentamassa teoksessa
Mikael Agricolan yhteys uskontoon
-Nuorena Agricola lähetettiin pappienkasvatuslaitokseen, Viipurin kouluun. Myöhemmin hän siirtyi sieltä Turkuun. Viimeistään siellä uskonpuhdistuksen aatteet koskettivat häntä.
-Uskonpuhdistus oli pantu virallisesti toimeen jo vuotta aiemmin, ennen kuin Agricolasta tuli tärkeimpien uskonnollisten uudistuksen toteuttaja Suomessa.
-Hänet vihittiin vuonna 1531 papiksi.
-Agrucolan merkittävin hanke oli uuden testamentin kääntäminen suomen kielelle vuonna 1548.
-Hänestä tuli Turun piispa vuonna 1554.
Mikael Agricolan merkittävimmät teokset
-Mikael Agricolan ensimmäinen merkittävä teos oli Abckirja ("Abc-kirja"),v jonka hän kirjoitti vuonna 1543. Abckirja oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
-Se Wsi Testamentti ("Se Uusi Testamentti") oli ensimmäinen suomekielinen käännös Raamatun Uudesta Testamentista. Se kirjoitettiin uskonpuhdistuksen aikaan 548.
-Agricola käänsi myös noin 25% Vanhasta Testamentista, mutta sitä ei saatu painettua varojen puutteen takia.
Agricolan kuolema ja merkitys nykypäivänä
Mikael AAgricola lähti vuoden 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan kanssa. Paluumatkalla hevoskyydissä Agricola sai ankaran sairauskohtaiksen, johon hän kuoli 47-vuotiaana kuolemanjärven kunnan alueella. Hänet haudattiin Viipuriin, mutta tarkkaa hautapaikkaa ei kukaan tiedä.
Mikael Agricolan kuolinpäivä, 9. huhtikuuta, on nykyisin liputuspäivä ja suomen kielen päivä. Mikael Agricolan mukaan on nimetty Agricolankatu Helsingissä, Lohjalla ja Turussa sekä Agricolantie Pernajan Torsbyssä. Hänen mukaansa on Helsingissä saanut nimensä myös Mikael Agricolan kirkko. Hänestä on tehty monia patsaita.
Hänen teokset ovat edelleen muistettuja ja arvostettuja. Häänen työnsä suomen kielen kehittämisessä on tärkeä osa suomen kulttuurin historiaa.
Agricolan äidinkieli
Agricolan äidinkielen selvittäminen yksisellitteisesti on vaikeaa. Saattaa olla, että hän oli kaksikielinen. Hänen äidinkieltään on tutkittu sen suometamista teoksista. Kuitenkin hänen teoksissaan on runsaasti suomen kielelle ominaisiq piirteitä ja murresanoja, joten hänen suomen kielen taitoaan voi pitää alkuperäisenä.
Mikael Agricolan yhteys uskontoon
-Nuorena Agricola lähetettiin pappienkasvatuslaitokseen, Viipurin kouluun. Myöhemmin hän siirtyi sieltä Turkuun. Viimeistään siellä uskonpuhdistuksen aatteet koskettivat häntä.
-Uskonpuhdistus oli pantu virallisesti toimeen jo vuotta aiemmin, ennen kuin Agricolasta tuli tärkeimpien uskonnollisten uudistuksen toteuttaja Suomessa.
-Hänet vihittiin vuonna 1531 papiksi.
-Agrucolan merkittävin hanke oli uuden testamentin kääntäminen suomen kielelle vuonna 1548.
-Hänestä tuli Turun piispa vuonna 1554.
Mikael Agricolan merkittävimmät teokset
-Mikael Agricolan ensimmäinen merkittävä teos oli Abckirja ("Abc-kirja"),v jonka hän kirjoitti vuonna 1543. Abckirja oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
-Se Wsi Testamentti ("Se Uusi Testamentti") oli ensimmäinen suomekielinen käännös Raamatun Uudesta Testamentista. Se kirjoitettiin uskonpuhdistuksen aikaan 548.
-Agricola käänsi myös noin 25% Vanhasta Testamentista, mutta sitä ei saatu painettua varojen puutteen takia.
Agricolan kuolema ja merkitys nykypäivänä
Mikael AAgricola lähti vuoden 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan kanssa. Paluumatkalla hevoskyydissä Agricola sai ankaran sairauskohtaiksen, johon hän kuoli 47-vuotiaana kuolemanjärven kunnan alueella. Hänet haudattiin Viipuriin, mutta tarkkaa hautapaikkaa ei kukaan tiedä.
Mikael Agricolan kuolinpäivä, 9. huhtikuuta, on nykyisin liputuspäivä ja suomen kielen päivä. Mikael Agricolan mukaan on nimetty Agricolankatu Helsingissä, Lohjalla ja Turussa sekä Agricolantie Pernajan Torsbyssä. Hänen mukaansa on Helsingissä saanut nimensä myös Mikael Agricolan kirkko. Hänestä on tehty monia patsaita.
Hänen teokset ovat edelleen muistettuja ja arvostettuja. Häänen työnsä suomen kielen kehittämisessä on tärkeä osa suomen kulttuurin historiaa.
Agricolan äidinkieli
Agricolan äidinkielen selvittäminen yksisellitteisesti on vaikeaa. Saattaa olla, että hän oli kaksikielinen. Hänen äidinkieltään on tutkittu sen suometamista teoksista. Kuitenkin hänen teoksissaan on runsaasti suomen kielelle ominaisiq piirteitä ja murresanoja, joten hänen suomen kielen taitoaan voi pitää alkuperäisenä.
Romantiikka
Romantiikka Euroopassa
-Romantiikan suuntaus Euroopassa 1700-ja 1800-luvun taitteissa
-Romantiikassa korostuivat:
-Romanttinen rakkaus
-Mystiikka
-Luonto
-Yliluonnollisuus
-Henkimaailma
Naiskirjailijat jäivät tyypillisesti mieskirjailijoiden varjoon.
Romantiikka Suomessa
-Suomalainen kirjallisuushistoria alkaa 1800-luvun alussa, jolloin romantiikan suuntaus saapui Suomeen.
-Romantiikka Suomessa = kansallisromantiikka
-Suomen sota ohi -> Suomi osa Venäjää -> suomalaisilla ajatus itsenäisyydestä -> kirjallisuudessa vahvistettiin kansallista itsetuntoa
-Äidinkieli Ruotsi -> kirjallisuus ruotsiksi
-Sopiiko suomen kieli kaunokirjallisuuteen?
Tunnetuimpia kansallisromantikkoja
-Johan Ludvig Runeberg (Maamme-laulu, Vänrikki Stoolin tarinat)
-Elias Lönnrot (Kalevala)
-Zacharias Topelius (sadut)
Runeberg & Vänrikki Stoolin tarinat
-Runeberg 1804-1877
-Suomen kansallisrunoilija ja opettaja
-Loi ihannekuvan Suomen lunnosta ja kansasta
-Vänrikki Stoolin tarinat:
-Laaja runoteos Suomen sodasta
-Ruotsinkielisenä kahdessa osassa 1848 ja 1860
-Kunnia upseereilla ja isänmaanta puolustaneille kansanmiehille
-Maamme-laulu ensimmäisen osan avausruno
-Romantiikan suuntaus Euroopassa 1700-ja 1800-luvun taitteissa
-Romantiikassa korostuivat:
-Romanttinen rakkaus
-Mystiikka
-Luonto
-Yliluonnollisuus
-Henkimaailma
Naiskirjailijat jäivät tyypillisesti mieskirjailijoiden varjoon.
Romantiikka Suomessa
-Suomalainen kirjallisuushistoria alkaa 1800-luvun alussa, jolloin romantiikan suuntaus saapui Suomeen.
-Romantiikka Suomessa = kansallisromantiikka
-Suomen sota ohi -> Suomi osa Venäjää -> suomalaisilla ajatus itsenäisyydestä -> kirjallisuudessa vahvistettiin kansallista itsetuntoa
-Äidinkieli Ruotsi -> kirjallisuus ruotsiksi
-Sopiiko suomen kieli kaunokirjallisuuteen?
Tunnetuimpia kansallisromantikkoja
-Johan Ludvig Runeberg (Maamme-laulu, Vänrikki Stoolin tarinat)
-Elias Lönnrot (Kalevala)
-Zacharias Topelius (sadut)
Runeberg & Vänrikki Stoolin tarinat
-Runeberg 1804-1877
-Suomen kansallisrunoilija ja opettaja
-Loi ihannekuvan Suomen lunnosta ja kansasta
-Vänrikki Stoolin tarinat:
-Laaja runoteos Suomen sodasta
-Ruotsinkielisenä kahdessa osassa 1848 ja 1860
-Kunnia upseereilla ja isänmaanta puolustaneille kansanmiehille
-Maamme-laulu ensimmäisen osan avausruno