ISABELLA

Kävelin pimeällä käytävällä ystäväni Isabellan kanssa ja huomasin että Isabella oli jäänyt hieman jälkeeni. Käännyin ympäri ja takanani oleva Isabella jokaisella askeleellaan meinasin kaatua ja sen myötä otti tukea tiilisistä ja likaisista seinistä. Juoksin Isabellan luo ja tuin häntä, jotta olisimme nopeammin kotonani. Toivoin että äiti ja isä eivät olisi vielä palanneet matkoiltaan. Olimme melkein koti pihassa, kun Isabellalle tuli huono olo, joten nopeutimme tahtia. Kotona aukaisin oven todella varovaisesti, sillä jos joku olisi kotona hän kuulisi varmasti vanhan ovemme takia, joka narisee järkyttävän kova äänisesti. Menimme minun pieneen, mutta mukavaan huoneeseeni ja Isabella juoksi suoraan vessaan.

Olimme Isabellan kanssa olleet bileissä, joissa Isabella vähän innostui ja saattoi juoda hieman liikaa. En itse suorastaan pidä bileistä, mutta menin sinne Isabellan vuoksi. Enkä siis juo alkoholia, koska se maistuu jotenkin päänsärylle ja oksennukselle. Pointti oli, että olen siis se kaveriporukan huolehtia ja kuski, koska olen ainut selvänä oleva.

Isabella tuli vessasta ja heitin hänelle puhtaat ja vähän mukavemmat vaatteet, jotta hänen ei tarvitsisi nukkua mekko päällä. Isabella meni minun isoon ja pehmeään sänkyyni nukkumaan. Itse olin vielä pitkään hereillä ja varmistelin että kaikki minun kaverini olivat kunnossa ja jossain turvassa.

Seuraavan aamuna, kun Isabella oli herännyt, annoin hänelle särkylääkettä ja kylmää vettä. Hänen olonsa ei kuulemma ollut mikään paras, enkä ihmettelekään. Hän oli eilen todella kännissä ja aika moni muukin ystävistämme. Meidän koulumme alkaisi noin tunnin päästä, mutta Isabella ilmoitti jo, että hän ei tule. Lähdin kävelemään koulua päin ja matkan varrelta tarttui muutama ystävä matkaan. Hekään eivät olleet missään parhaimmassa kunnossa eiliseltä, mutta kuulemma yrittäisivät silti.

Olin ruotsin tunnilla ja katsoin sivusilmällä, kun todella ärsyttävä ruotsin opettajamme huusi vastaan väittävälle oppilaalle. Lopputulokseen päästiin, kun opettaja lähetti oppilaan rehtorin kansliaan. Muutama luokassa nauroi, muuta ei edes välittänyt ja minun väsyneet ystäväni eivät edes huomanneet tapahtumaa. Koulu päivää oli kulunut jo sen verran, että ruokailu olisi seuraavaksi. Pari ystävääni olivat jo luovuttaneet ja lähteneet kotiin.

Ruokailussa oli taas sitä sukkahieltä haisevaa ja oksennuksen näköistä keittoa, josta varmasti sai mahataudin, kun sitä pelkästään katsoi. Joten päätimme käydä Hesburgerilla sen sijasta. Pyysin Isabellankin sinne syömään meidän kanssamme, koska hän ei varmasti ollut tehnyt mitään muuta kuin nukkunut koko päivän. Isabella käveli meitä kohti todella väsyneen näköisenä. Tilasimme ruuat mukaan ja lähdimme läheiseen puistoon syömään. Sammalla kun söimme ja juttelimme eilisen illan tapahtumista ja sieltä selvisi paljon asioita, joista en ollut tietoinen ollenkaan. Isabella myös sanoin, ettei ikinä e4nää aikoisi juoda, mutta uskon sen vasta kun näen asian oikeasti tapahtuvan.

 Kolme viikkoa myöhemmin

Koulut ovat loppuneet ja bileitä ollaan taas järjestämässä. Minun ihmeikseni Isabella ei kuulemma halua lähteä ja on mieluummin minun kanssani. Olin hieman hämmentynyt asiasta, mutta en miettinyt sitä sen enempää. Olimme päättäneet pitää kahden keskisen tyttöjen illan minun luonani.

Minä ja Isabella olimme tehneet kaikkea. Olimme pelanneet kaikki hauskoja pelejä ja jutelleet kaikesta taivaan ja maan väliltä. Isabella vaikutti illasta tosi huono vointiselta ja kysyin häneltä, että oliko hän ihan terve. Isabella huokaisi syvästi ja alkoi, selittämään mikä hänellä oli. Pian selvisi syy miksi Isabella halusi olla minun kanssa eikä mennä bileisiin. Isabella oli saanut tiedon, että hänellä oli vakava syöpä ja vain muutama päivä elin aikaa. Vetisiä kyyneleitä valui poskipäilleni, mutta yritin pysyä vahvana Isabellan vuoksi.

Pidimme Isabellan kanssa parhaimmat loppu päivät, kunnes koittivat todella vaikeat hyvästit.