Yhteiskuntaoppi
LAPSIPERHEIDEN TUET.
Lapsiperheet voivat saada useita tukija. Niihin kuuluu lapsilisät, vanheimpainraha, äitiysloma, isyysloma, hoitovapaa, äitiyspakkaus ja sen lisäkisi neuvola ja terveydenhuolto palvelut.
Lapsilisä on valtion etuutta maksaa lapsiperheiden lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisän määrä riippuu omien lapsien määrästrä ja vuodesta, mutta tällä hetkellä ensimmäisen lapsen lapsilisä on noin 95€.
Vanheimpainrahan voi saada, kun on lappsen huoltaja tai lapsen vanhempi. Kela maksaa vanheimpainrahaa noin puoli vuotta eli 160 päivää. Näistä päivistä toinen vanhempi voi luovuttaa 63 toiselle vanhemmalle tai huoltajalle.
Äitiysloma on äidille myönnetty vapaa. Se kestää 105 arkipäivää. Se alkaa 30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Sen voi myös halutessaan aloittaa 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Isyysloma on isälle myönnetty vapaa. Se kestää enintään noin 9 viikkoa. Isyysloman voi aloittaa heti lapsen syntymän jälkeen.
Hoitovapaa on vanhemmille tarjottu mahdollisuus ottaa vapaata vanhemopainvapaan jälkeen. Hoitovapaalla voidaan olla, kunnes lapsi täyttää kolme. Varsinaista palkaa ei saa hoitovapaan aikaan, mutta sen aikana voi käydä töissä mielin määrin.
Lapsilisä on valtion etuutta maksaa lapsiperheiden lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisän määrä riippuu omien lapsien määrästrä ja vuodesta, mutta tällä hetkellä ensimmäisen lapsen lapsilisä on noin 95€.
Vanheimpainrahan voi saada, kun on lappsen huoltaja tai lapsen vanhempi. Kela maksaa vanheimpainrahaa noin puoli vuotta eli 160 päivää. Näistä päivistä toinen vanhempi voi luovuttaa 63 toiselle vanhemmalle tai huoltajalle.
Äitiysloma on äidille myönnetty vapaa. Se kestää 105 arkipäivää. Se alkaa 30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Sen voi myös halutessaan aloittaa 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Isyysloma on isälle myönnetty vapaa. Se kestää enintään noin 9 viikkoa. Isyysloman voi aloittaa heti lapsen syntymän jälkeen.
Hoitovapaa on vanhemmille tarjottu mahdollisuus ottaa vapaata vanhemopainvapaan jälkeen. Hoitovapaalla voidaan olla, kunnes lapsi täyttää kolme. Varsinaista palkaa ei saa hoitovapaan aikaan, mutta sen aikana voi käydä töissä mielin määrin.
Suomen venäläiset
0 kommenttia
Saamelaiset
Saamelaiset ovat pääosin fennoskandi
Romanit
Romanit ovat pohjoisen intian alueelta vuosien 400-1100 väliltä lähtenyt kanssa, joka levittäytyi eri puoliulle maapalloa. Kaakkois-Euroopan romanit tulivat 1300-luvulla. 1400-luvulla romanit alkoivat siitymään Länsi-Eurooppaan ja myöhemmin myös Suomeen. Romanien tarkkaa kokonaismäärää ei tiedetä, sillä he eivät aina näy väestölaskennoissa, mutta Euroopan unioni alueella heitä elää noin yli 10 miljoonaa ja Ammerikassa noin 2 miljoonaa.
suomeruotsalaiset
Kristittyjä ruotsalaisia siirtyi Turunmaan saaristyoon, Länsi-Uudellemaalle ja Ahvenanmaalle noin 1100-luvun lopulla. Kolonisaatio jatkui ja voimistui 1200-1300-luvuilla, jolloin se suuntautui myös Itä-Uudellemaalle sekä Pohjanmaan rannikolle. Ruotsalaisten kolonisaatio tapahtui ristiretkien yhteydessä ja se liittyi katollisen kirkon pyrkimykseen levittää kristinuskoa itämeren piirissä. Tulokkaat olivat kristittyjä ja he saapuivat vielä suurelta osin pakanalliseen maahan. Kolonisaatio oli ristiretkien ohella keino käännyttää suomalaisia kristinuskoon ja Katollisen kirkon ohella sitä tuki myös vielä kehittymässä ollut Ruotsin kuningaskunta. Ruotsin kieli tuli Suomeen maahanmuuttajien mukana, koska alueiden ruotsinkielisen paikannimistön seasta ei löydetty varhaisempia nimikerrostumia.
