1) Nimeä persoonamuotoisen verbin aikamuoto.

a) Yöllä on satanut. per
b) Maa on kostea. per
c) Eilen ei ollut näin kylmä.
d) Tänään tuulee. pree
e) Vielä viime viikolla aurinko paistoi polttavasti. imp
f) Luonto oli lähestulkoon nääntynyt kesän kuumuudesta. plusvan
g) Nyt syksy on tullut. per
h) En ollut huomannut sitä aiemmin. per
i) Huomenna ilma viilenee lisää. pree
j) En aio valittaa. pree


2) Lue uutinen alta (yle.fi 3.8.2018; lyhennetty ja muokattu).

a) Etsi persoonamuotoiset verbit.
b) Kirjoita persoonamuotoisten verbien persoona- ja aikamuoto. Jos verbi on kielteinen, merkitse se loppuun (kielt.).

Malli: En halua lähteä kotiin. > yks. 1. p., preesens, kielt.

Sveitsissä varttuneelle Matildalle Suomi on tärkeä osa identiteettiä: "Aika mahtavaa olla suomalainen"

Matilda Slotte, 18, on syntynyt (yks. 3. perf) Helsingissä mutta muuttanut (passiivi) parin kuukauden ikäisenä vauvana Geneveen, Sveitsiin. Suomenruotsalaisen isänsä kanssa hän puhuu( passiivi) ruotsia, äidin ja siskojensa kanssa suomea. Lisäksi nuorelta naiselta taittuvat sujuvasti ranska ja englanti, ja saksaakin hän osaa omien sanojensa mukaan vähän.

Matilda Slotte kokee olevansa enemmän suomalainen kuin sveitsiläinen, vaikka identiteetin määrittely ei aina olekaan yksinkertaista.

– Sain Sveitsin passin vasta vuosi sitten. Mutta ennen sitäkin koin jo, että vaikka olin asunut koko elämäni Sveitsissä, olen suomalainen, en ole sveitsiläinen (kielt). Nyt minulla on molemmat kansalaisuudet samaan aikaan, mutta suomalaisuus on iso ja tärkeä osa elämästä.

Ulkosuomalaiset nuoret pitävät suomen kielen ja juuriensa tuntemista tärkeänä osana identiteettiään. Tällä viikolla järjestetyllä kesälukioleirillä Janakkalan Kiipulassa ulkosuomalaiset nuoret ovat harjoittaneet kielitaitoaan ja kohdanneet vertaisiaan. Kolmisenkymmentä nuorta kahdestatoista maasta on saanut muun muassa verestää Kalevala-tuntemustaan.

Brysselissä asuvan 16-vuotiaan Immi Van Der Auweraertin äiti on suomalainen ja isä belgialainen. Hän on syntynyt Genevessä ja asunut ensin siellä reilut kymmenen vuotta. Immikin kokee olevansa suomalainen. Kotona on aina puhuttu suomea, ja hän on suorittanut netin kautta koko äidinkielen kurssin peruskoulussa.

Ulkosuomalaisten nuorten kanssa pohditaan paljon suomalaisuutta. Kukin kokee sen omalla tavallaan. Moni nuorista kokee suomen toiseksi tai yhdeksi äidinkielistään, ja sen vahvistaminen on heille tärkeää.

Kesälukion rehtorin Titta Hännisen mukaan yllättävän moni nuori suunnittelee Suomeen paluuta. Kesälukiossa kerrotaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja opiskelumahdollisuuksista.

– Nuoret, jotka ovat asuneet ja kasvaneet monissa kulttuureissa, ovat äärimmäisen fiksuja ja sosiaalisesti taitavia ja hyvää opiskelijapääomaa ihan missä vaan, Hänninen kehuu.

Matilda Slotte ja Immi Van Der Auweraert nyökyttelevät myös ajatukselle, että monipuolinen kulttuuritausta on rikkautta.

– Tekee elämästä kiinnostavampaa, kun on asunut kahdessa eri maassa ja on vielä suomalainen kulttuuri mukana. Tekee mieli tutustua muihin kulttuureihin, kun on kahden kulttuurin välissä. On kiinnostavaa nähdä muita kulttuureja, Immi Van Der Auweraert kertoo.

– Nuorena pitää vähän kokeilla kaikenlaista ja katsoa, mistä tykkää, ja sitten myöhemmin löytää se oma paikka ja ehkä jäädä sinne. Sellaista on elämä.

 

3) Yhdistä oikein.

opiskeltiin imperfekti, passiivi
eivät ole tehneet perfekti, mon. 3. p., kielt.
lukee preesens, yks. 3. p.
kokeilen preesens, yks. 1. p.
ei ollut muistettu preesens, yks. 3. p.
kirjoitimme imperfekti, mon. 1. p. 
on osattu perfekti, passiivi