suomenkieli

askel 8

1. Yhdistä esimerkki ja perustelu.

a) 6 Tiedätkö, miten sademetsä määritellään?
b) 5 Sademetsiksi määritellään metsät, joissa sataa vähintään 1,8 metriä vuodessa.
c) 2 Sademetsiä on neljänlaisia: monsuunimetsiä, vuoriston sademetsiä, mangrovemetsiä ja alankoalueiden sademetsiä.
d)3 Koska sademetsässä on lämmin ilmasto ja ravinteikas maaperä, sen kasvilajisto on erittäin monipuolinen. 
e) 1Sademetsässä puut muodostavat yhtenäisen, tiiviin kerroksen ja estävät auringon säteiden pääsyn maanrajaan. 
f)4 Sademetsän latvuston muodostavien puiden lehdet ovat paksuja, ja niihin varastoituu vettä.

PERUSTELUT: 
1- Päälauseiden välissä on pilkku, koska niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä. 
2- Pilkku erottaa luettelon osat. 
3- Pilkku tulee konjunktiolauseen ja päälauseen väliin. 
4- Päälauseiden väliin ei tule pilkkua, koska niillä on yhteinen lauseenjäsen. 
5- Pilkku tulee päälauseen ja relatiivilauseen väliin. 
6- Pilkku tulee päälauseen ja kysyvän sivulauseen väliin.



2. Merkitse pilkut ja alleviivaa virkkeiden päälauseet.
  1. Trooppisissa sademetsissä elää useita papukaijalajeja, jotka ovat toinen toistaan värikkäämpiä.
  2. Papukaijat ovat sosiaalisia ja solmivat suhteita kumppaneihin matkimalla niitä.
  3. Luonnossa papukaijat  eivät  matki  muita  lajeja, minkä  vuoksi  tutkijat  olettavat  että  papukaijat pitävät ihmistä parvensa jäsenenä.
  4. Undulaateista on jalostettu monia eri värimuunnoksia, ja ne voidaan kouluttaa puhumaan ja istumaan omistajansa olkapäällä.
  5. Papukaijat ovat ainoita lintuja jotka voivat seistä yhdellä jalalla ja jotka voivat silloin käyttää toista jalkaa kätenä.



3. Pää- ja sivulauseet

a) Merkitse pilkut.
b) Alleviivaa päälauseet ja nimeä sivulauseet (KL, RL tai KS).
c) Perustele, miksi käytät pilkkua tai et käytä pilkkua.

  1. Sateenkaariluri joka elää Australian ja lähisaarten metsissä, syö hedelmiä siemeniä ja mettä.
  2. Sateenkaarilurin kielessä on harja johon imeytyy mettä, kun lintu lipittää kukkien sisuksia. KL
  3. Kun kakadu kiukustuu ja jännittyy, se nostelee harjaansa ja saattaa näykkäistä.
  4. Kakadut ovat suosittuja lemmikkejä mutta niillä on taipumus solmia läheiset suhteet vain yhteen 
  5. Vankeudessa arat kärsivät yksinäisyydestä ,ja tekemisen puutteesta ja niistä tulee aggressiivisia.
  6. Koska Uudessa-Seelannissa elävällä kakapolla ei ollut tarvetta paeta petoja se kehittyi lentokyvyttömäksi.
  7. Myöhemmin kakapo on joutunut ihmisten tuomien kissojen, rottien ja muiden eläinten uhriksi ja nyt se on l

tehtävä (1)

1.

Tutkikaa lapuissa olevien virkkeiden verbejä. Lajitelkaa laput neljään ryhmään niiden verbien mukaan (jokaiseen ryhmään tulee yhtä monta lappua). Käyttäkää lajittelussa apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä yhteistä ryhmän verbeillä on?
  • Millaisen suhtautumistavan ne sisältävät? Toteavatko vai käskevätkö ne? Pitävätkö ne suhtautumista varmana vai epävarmana?
  • Millaisissa tilanteissa ryhmän verbejä voisi käyttää?
  • Onko ryhmän verbeillä jokin tuntomerkki (yhdistävä tekijä)?


2. Katso video ja tee siihen liittyvä tehtävä. Samalla voit tarkistaa, menikö lappujen lajittelunne oikein.
1. Mitä modukset tarkoittavat, eli mikä on niiden toinen nimitys? verbien tapaluokat
2. Mitä modukset ilmaisevat? Modukset eli tapaluokat ilmaisevat puhujan suhtautumista
3. Montako modusta suomen kielessä on? Mitkä niiden nimet ovat? 4 modusta indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potenttiaali
4. Vastaa kirjoittamalla moduksen nimi.
a) Mikä modus tekee ilmauksesta kohteliaan? konditionaali
b) Mikä moduksista toteaa? indikatiivi
c) Mikä moduksista käskee, kieltää ja kehottaa? imperatiivi
d) Mikä modus ilmaisee, että jotakin ehkä tapahtuu tai on ehkä tapahtunut? potenttiaali
e) Millä moduksella on kaikki neljä aikamuotoa? indikatiivi
f) Minkä moduksen tunnus on -isi-? konditionaali
g) Millä moduksella on oma muoto olla-verbille? Mikä se on? potentiaali lienee



4) Tehtäviä

1. Katso alla olevia virkkeitä. Mikä virkkeistä on
a) kiltein  Lähdetkö syömään?
b) käskevin Lähde syömään!
c) oudoin?  Halunnet lähnssani syömäänteä ka

- Lähde syömään! (imperatiivi)
- Nyt lähdet syömään. (indikatiivi)
- Lähdetkö syömään? (indikatiivi)
- Lähtisit nyt syömään. (konditionaali)
- Lähtenet kanssani syömään. (potentiaali)
- Halunnet lähnssani syömäänteä ka (potentiaali)

2. Etsi tehtävän 1 virkkeistä persoonamuotoiset verbit. Mikä modus on kyseessä?


3. Kirjoita alla olevan kuvan pohjalta.
a) Laadi kuvaan sekä kohtelias pyyntö että tyly käsky, joka liittyy kuvan tilanteeseen (kaksi kumpaakin). voitko laittaa pyykit indikatiivi. laita pyykit (imperatiivi)
b) Etsi teksteistä persoonamuotoiset verbit. käskeviä
c) Mitä moduksia käytit? indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potenttiaali
laundry-413688_960_720.jpg











4. Tutki uutisotsikoita.
a) Miksi alla olevissa otsikoissa on käytetty potentiaalia? koskaa uutiset asiaa ei voi tietää varmaksi
- Hiihtämään pääsee ehkä jo kuukauden kuluttua (lansi-savo.fi 2.10.2013)
- Kuhina kulisseissa on  jo alkanut (ksml.fi 4.3.2014)
- Halosen kissanpentu on saapunut Suomeen torstaina (mtv.fi 14.1.2013)
- Kolmatta Pekkaa on turha odottaa (hs.fi 14.9.2013)
b) Muuta otsikoiden verbit indikatiiviin. Miten otsikoiden viesti muuttuu? toteavaksi
c) Lisää indikatiivimuotoisiin otsikoihin epävarmuutta osoittavia sanoja, jotta alkuperäinen merkitys säilyy samana.


5. Mikä modus sopii
a) hyllykön kokoamisohjeeseen imperatiivi
b) sadun kertomiseen indikatiivi
c) ruokapöydässä esitettävään kohteliaaseen pyyntöön indikatiivi
d) tulevan kesän lämpötilan ennustamiseen? potentiaali 

tehtävä (2)

Tee tehtävät samanaikaisesti vierusparisi kanssa. Jos vierusparisi puuttuu, tehkää yhteistyötä ryhmän muiden jäsenten kanssa.

1. Istut linja-autossa ikkunapaikalla ja haluat jäädä pois seuraavalla pysäkillä.
a) Keksikää mahdollisimman monta tapaa ilmaista asiasi vieressäsi istuvalle matkustajalle. jään seuraavalla pysäkillä pois, mun pitää jäädä, väistäisitkö.
b) Esittäkää eri tapoja. Näytelkää myös vieressä istujan reaktiot. okei, odota hetki,

2. Järjestäkää virkkeet a-f siten, että ensimmäisenä on varmin ja viimeisenä epävarmin.
a) Voi olla, että pääsen läpi kokeesta. (d)
b) Tietenkin pääsen läpi kokeesta! (b)
c) Mä vannon, että mä pääsen läpi. (a)
d) Tuskinpa pääsen kokeesta läpi. (e)
e) Taidanpa päästä kokeesta läpi. (c)
f) En todellakaan tiedä, pääsenkö läpi. (f)

3. Muokatkaa pareittain alla olevaa vitsiä varmaksi ja epävarmaksi.
a) Sopikaa, kumpi muokkaa tekstiä varmaksi ja kumpi epävarmaksi.
b) Lisätkää tekstiin varmuutta ja epävarmuutta ilmaisevia sanoja. Voitte muokata myös verbimuotoja.

"Arvoisat matkustajat. Tervetuloa lennollemme Bangkokiin. Lentokorkeutemme on tällä hetkellä 10 800 metriä. Tämä on historian ensimmäinen tietokoneohjattu lento,mutta lentoa seurataan kokoajan. voitte olla aivan turvallisella mielellä, sillä mikään ei varmasti mene vikaan.

imperfekti, mon. 1. p. ehtäviä

1) Nimeä persoonamuotoisen verbin aikamuoto.

a) Yöllä on satanut. per
b) Maa on kostea. per
c) Eilen ei ollut näin kylmä.
d) Tänään tuulee. pree
e) Vielä viime viikolla aurinko paistoi polttavasti. imp
f) Luonto oli lähestulkoon nääntynyt kesän kuumuudesta. plusvan
g) Nyt syksy on tullut. per
h) En ollut huomannut sitä aiemmin. per
i) Huomenna ilma viilenee lisää. pree
j) En aio valittaa. pree


2) Lue uutinen alta (yle.fi 3.8.2018; lyhennetty ja muokattu).

a) Etsi persoonamuotoiset verbit.
b) Kirjoita persoonamuotoisten verbien persoona- ja aikamuoto. Jos verbi on kielteinen, merkitse se loppuun (kielt.).

Malli: En halua lähteä kotiin. > yks. 1. p., preesens, kielt.


Sveitsissä varttuneelle Matildalle Suomi on tärkeä osa identiteettiä: "Aika mahtavaa olla suomalainen"

Matilda Slotte, 18, on syntynyt (yks. 3. perf) Helsingissä mutta muuttanut (passiivi) parin kuukauden ikäisenä vauvana Geneveen, Sveitsiin. Suomenruotsalaisen isänsä kanssa hän puhuu( passiivi) ruotsia, äidin ja siskojensa kanssa suomea. Lisäksi nuorelta naiselta taittuvat sujuvasti ranska ja englanti, ja saksaakin hän osaa omien sanojensa mukaan vähän.

Matilda Slotte kokee olevansa enemmän suomalainen kuin sveitsiläinen, vaikka identiteetin määrittely ei aina olekaan yksinkertaista.

– Sain Sveitsin passin vasta vuosi sitten. Mutta ennen sitäkin koin jo, että vaikka olin asunut koko elämäni Sveitsissä, olen suomalainen, en ole sveitsiläinen (kielt). Nyt minulla on molemmat kansalaisuudet samaan aikaan, mutta suomalaisuus on iso ja tärkeä osa elämästä.

Ulkosuomalaiset nuoret pitävät suomen kielen ja juuriensa tuntemista tärkeänä osana identiteettiään. Tällä viikolla järjestetyllä kesälukioleirillä Janakkalan Kiipulassa ulkosuomalaiset nuoret ovat harjoittaneet kielitaitoaan ja kohdanneet vertaisiaan. Kolmisenkymmentä nuorta kahdestatoista maasta on saanut muun muassa verestää Kalevala-tuntemustaan.

Brysselissä asuvan 16-vuotiaan Immi Van Der Auweraertin äiti on suomalainen ja isä belgialainen. Hän on syntynyt Genevessä ja asunut ensin siellä reilut kymmenen vuotta. Immikin kokee olevansa suomalainen. Kotona on aina puhuttu suomea, ja hän on suorittanut netin kautta koko äidinkielen kurssin peruskoulussa.

Ulkosuomalaisten nuorten kanssa pohditaan paljon suomalaisuutta. Kukin kokee sen omalla tavallaan. Moni nuorista kokee suomen toiseksi tai yhdeksi äidinkielistään, ja sen vahvistaminen on heille tärkeää.

Kesälukion rehtorin Titta Hännisen mukaan yllättävän moni nuori suunnittelee Suomeen paluuta. Kesälukiossa kerrotaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja opiskelumahdollisuuksista.

– Nuoret, jotka ovat asuneet ja kasvaneet monissa kulttuureissa, ovat äärimmäisen fiksuja ja sosiaalisesti taitavia ja hyvää opiskelijapääomaa ihan missä vaan, Hänninen kehuu.

Matilda Slotte ja Immi Van Der Auweraert nyökyttelevät myös ajatukselle, että monipuolinen kulttuuritausta on rikkautta.

– Tekee elämästä kiinnostavampaa, kun on asunut kahdessa eri maassa ja on vielä suomalainen kulttuuri mukana. Tekee mieli tutustua muihin kulttuureihin, kun on kahden kulttuurin välissä. On kiinnostavaa nähdä muita kulttuureja, Immi Van Der Auweraert kertoo.

– Nuorena pitää vähän kokeilla kaikenlaista ja katsoa, mistä tykkää, ja sitten myöhemmin löytää se oma paikka ja ehkä jäädä sinne. Sellaista on elämä.

 

3) Yhdistä oikein.

opiskeltiin imperfekti, passiivi
eivät ole tehneet perfekti, mon. 3. p., kielt.
lukee preesens, yks. 3. p.
kokeilen preesens, yks. 1. p.
ei ollut muistettu preesens, yks. 3. p.
kirjoitimme imperfekti, mon. 1. p. 
on osattu perfekti, passiivi
 

itsearviointi

1) Miten suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot ovat omalta osaltasi sujuneet kevätlukukaudella? Perustele. ihan ok, vaikka kokeet on mennyt vähän huonosti.
2) Mihin olet ollut erityisen tyytyväinen itsessäsi (liittyen SUK:in opintoihin)? Miksi? sain sijamuoto kokeesta 7 1/2
3) Missä sinulla olisi ollut parantamisen varaa (liittyen SUK:in opintoihin)?  kirja esitelmä
4) Mikä suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilta on jäänyt erityisesti mieleesi (hyvässä tai pahassa)? Miksi? tunti työt koska ärsyttävät
5) Mikä on tavoitteesi suomen kielen ja kirjallisuuden arvosanaksi kevättodistukseen? Uskotko saavuttavasi tämän tavoitteesi? 7 uskon tavoittuvan
6) Ruusut ja risut opelle - sana on vapaa! äikkä on vähän tylsää, mutta osa tunneista menee nopeasti kun on normaalista poikkeavaa



plu

työ (1+)Kirjoita noin 50 sanan mittainen ennustus siitä, miksi haluat isona ja millainen olet kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Käytä mahdollisimman monta kertaa translatiivia ja essiiviä. Alleviivaa lopuksi tekstistäsi essiivit ja translatiivit.

Minä haluaisin tulla rikkaaksi. Haluaisin hienon auton merkki Ferrarin tai Lamborghinin. Haluaisin ison talon jossa on 5 kerrosta ja oma lentokoneen

tehtäviä sijamuodoista

a) Mihin kysymykseen virkkeiden lihavoidut sanat vastaavat?
b) Kirjoita sanojen perään niiden sijamuoto. Sijamuodot voit tarkistaa oppikirjan sivulta 198.
c) Mikä sijamuoto puuttuu kokonaan? Taivuta sanoja mielenkiintoinen kirja tässä sijamuodossa. (instruktiivi) -mielenkiintoisin kirjoin-
d) Muuta lihavoidut muodot monikkoon. Mihin monikon tunnus tulee?

  1. Tämä on mielenkiintoinen kirja. - mikä (nominatiivi) mielenkiintoiset kirjat
  2. Mielenkiintoisen kirjan nimi on Paahde. - minkä (genetiivi) mielenkiintoisten kirjojen
  3. Tykkään lukea mielenkiintoista kirjaa. - mitä (partiivi)
  4. Tätä voisi pitää mielenkiintoisena kirjana. - minä (essiivi)
  5. Mielenkiintoiseksi kirjaksi tämä on hyvin lyhyt. - miksi (translatiivi)
  6. Mielenkiintoisessa kirjassa on koukuttava juoni. - missä (inessiivi)
  7. Mielenkiintoisesta kirjasta otetaan jatkuvasti uusia painoksia. - mistä (elatiivi)
  8. Mielenkiintoiseen kirjaan jaksaa syventyä. - mihin (illatiivi)
  9. Mielenkiintoisella kirjalla on paljon lukijoita. - millä (adesiivi)
  10. Mielenkiintoiselta kirjalta voi odottaa paljon. - miltä (ablatiivii)
  11. Mielenkiintoiselle kirjalle voisi kirjoittaa jatko-osan. - mille (allatiivi)
  12. Hän tuli tunnille kirjatta. - mitä ilman (abessiivi)
  13. Hän oli kirjastossa mielenkiintoisine kirjoineen. - mitä mukana (komitatiivi)

  14. Näin hänet lukemassa mielenkiintoista kirjaa. - kenet (akkusatiivi)

KAHVI esitelmä: samu

Kahvi on suomalaisten herkku juoma, Suomi juo eniten kahvia. Brasilia tuottaa suurimman osan maailman kahvista. Kahvin kerääminen on vaikeeta, kahvi kasvaa eritahtiin samassa puskassa kahvi , ennen kuin kahvin voi poimia pitää odattaa 5 vuotta.Kahvi on kahvipensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla valmistettu. yrittämisellä voidaan erottaa haluttu aine seoksesta. Kahvin voi valmistaa pannussa tai kahvinkeittimessä. Kahvin keksijät olevat luultavammin arabeja, jotka valmisti kahvia jo 1200 luvulla Jemenissä. Kahvi tuli Eurooppaan 1600 luvulla. yleisimmät kahvi lajit ovat kongon kahvi ja arabian kahvi.

plussa tehtävä

viime kesänä olimme kesämökillämme. kun olimme mökillä grillasimme makkaraa uimme sekä käymme festareilla. mökki on hyvin iso oma ranta ja hyppytorni, sekä iso grillikatos. kun kävimme mökillä mukanani oli pari kaveria. Pekka, Jarmo, sekä annaliisa

Eero on 25 vuotias hän pelaa jalkapalloa Eero on ajamassa kotiin mökiltä. Pekka kuuntelee musiikki liian kovalla, Jarmo taas
nukkuu ja Annaliisa meikkaa

Eilen oli tapahtunut kaiken laista jännää mökillä, hekävivät festareilla.

Annaliisa: hiljennä vähän
Eero: miksi
Annaliisa: en pysty meikkaamaan
Eero: aah! Okei

Viikon loppu oli ollut kaikille hauska

tehtävät 6.3.18

1
a) nähdä
b) hajottaa
c) laulaa
d) olettaa
e) tulla


2.
a) mon.1.p
b) 1.3.p
c) pas
d) yks.3.p
e) mon.3.p

3.
a) teet et tee
b) tekee ei tee
c) tee emme tee
d) ette tee
e) tehdään ei tehdä


4
a) en ole muistanut eväitä
b) etkö ole  pakannut teltaa
c) minun ei tarvitse ehtiä takaisin
d) emme varmasti ehdi
e) kello ei ole vielä kuutta


5.
a) oli soitettu, oli yritetty, ei saatu,päätettiin, lopetettiin

6
a) me lähdimme lomalla italiaan
b) mummi ja vaari televat mukaan koska he tykkäävät/pitävät taiteeta
c) me opimme veljeni kanssa paljon uusia asioita
d) olemme matkustaneet joka vuosi jonnekki

Tiivistelmä Historia

kiinalaiset oli kulttuurista pidemmällä kuin muut maat. Kiina ei tarvinnut mitään muilta mailta, kiinasta sai kaiken tarvittavan 1800 luvulla. Kiinalaisten mielestä ulkomaalaisista oli vain haittaa.

Eurooppalaiset ostivat kiinasta silkkiä, posliinia mutta kiinalaiset ei halunnut ostaa mitään eurooppalaisilta. kunnens Britit keksi tuotteen mitä kiinalaiset ostavat, nimittäin huumeita oppiumia.

median kaupallisuus

1)

a) sisällön tuottamiseeen
b) myymällä mainoksia
c) epä kaupallinen


2)
a) sanoma,yleisradio
b) tekniikan maailma


3)
saisi rahaa

media

1)
tiedonvälitys, yhteydenpito ja elämysten tarjoaminen.
Uutiset Viestit Elokuvat ja sarjat

2)
a) 8 tuntia
b) 
c)

3)
youtube,instagram,whatsapp,snapchat

4)
b) ei
c) en

5)

a) fluojn
b) peleistä
c) peleistä
d) kommentit
e)

6)

a) voitin lotossa ja arvassa ostin Ferrarin uusimman auton ja Elon Muskin liekinheittimen
b) Ferrarini ryöstettiin ja liekinheitinkin

Uutiskuva ja grafiikka

1) Uutiskuvat antavat lisätietoa tapahtuneesta. Uutiskuvan pitää antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva, joten sen lavastaminen tai muokkaaminen on kiellettyä. Uutiskuvan kuvakulmalla ja rajauksella pystyy kuitenkin vaikuttamaan siihen, mitä kuvasta katsojalle välittyy.

Etsi parisi kanssa lehdestä uutinen, jonka yhteydessä ei ole kuvaa. Keksikää, millainen kuva uutiseen sopisi. Kirjoittakaa myös kuvaa täydentävä kuvateksti.

Uutinen
kertoo ranskassa tapahtuneesta armeijan helikopteri onnettomuudesta kun kaksi kopteria törmäsi ilmassa yhteen
Kuva voisi olla romuttunut helikopteri tai räkähdys hetki


2) Grafiikka tarkoittaa esitystapaa, joka yhdistää kuvia, kuvioita ja tekstiä. Tyypillisiä uutisgrafiikoita ovat mm. kartat, taulukot, aikajanat ja pohjapiirrokset. 

uutisointi



2)
a)

 - Viisi kuoli Ranskassa armeijan helikopterien törmätessä ilmassa toisiins
- Ranskassa
- 2.2 11:31
- Ranskan armeijalaisille
-helikopterit törmäsi yhteen
- ei lue

3)

Joku uhkaa tappaa itsensä melkein joka päivä vastaanottokeskuksissa

Pyry suisti kaupungin kaaokseen: kymmeniä ulosajoja, joukko­liikenne kaikissa muodoissaan pulassa

Ranskalainen meijeriyhtiö myi salmonellan saastuttamia äidinmaidon­korvikkeita


4)
a) helikopteri turmasta
b)

Viisi kuoli Ranskassa armeijan helikopterien törmätessä ilmassa toisiinsa
c) Vesa Mäkinen
d) Viisi ihmistä kuoli, kun kaksi armeijan helikopteria törmäsi Ranskassa. Tapaus sattui Ranskan kaakkoisosassa Varin maakunnassa perjantaina.

e) mainostaa
f) ei ole kuvia
g)



5)

tehtävä listaus pelaaminen

ohjain peli rage kaverit e-urheilu elektroniikka näppäimistö julkisuus valvotut yöt kivaa thteydet itkupotku raivarit  yhteinen mielenkiinnon kohde  karkki energia juomat

otsikointi

1)
A) renkaan paikkaamisesta ohje
B) ruokalista tieto
C) surullinen kertomus
D) lohikäärme kouluttaja insinööri fantasia

2)
2 a
b 3
1 c

alotus lopetus arvostelu

T. 1)

1) B kiinnostava
2) E  semi kiinnostava
3) D liian paljastava
4) C tylsä
5) A yksinkertainen

T. 2)
A) nuorten MM kisat finaali on alkamassa Suomi vs Kanada kumpi voittaa?
B) samsung galaxy note 8 on julkaistu räjähtääkö se?
C)uusi bambu tyyny parantaakose uniasi?

T 3
A) b  mielen kiintoinen
B) b pelkoa a autiotasaarta c kiusaamista d ei mitään hajua