Tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston edistäminen TARGET-mallin avulla
Motivaatio on keskeinen asia liikuntaryhmien ohjaamisessa, sillä se vaikuttaa ryhmän jäsenten tavoitteiden valintaan, suorituksen tehoon, pitkäjänteisyyteen sekä suorituksen laatuun ja tavoitteiden saavuttamiseen eli käytännössä kaikkeen ryhmän toimintaan. Ohjaajan tulisi edistää motivaatiolle suotuisaa ilmapiiriä. (Rovio ym. 2009, 232.) Motivaatioilmaston muodostumiseen vaikuttaa kaikki ohjaajan tekemät ratkaisut, esimerkiksi kuinka toiminta organisoidaan, kuinka erilaisia ryhmittelyjä toteutetaan ja kuinka toimintaa arvioidaan (Rovio ym. 2009, 232; Roberts, 2001).
Motivaatioilmasto voi olla joko minä- tai tehtäväsuuntautunut ja näistä liikunnanopetuksessa tulisi suosia tehtäväsuuntautunutta ilmapiiriä. Tehtäväsuuntautuneessa oppimisen motivaatioilmastossa pyritään suorittajan omien taitojen kehittämiseen ja oppimisprosessin merkitys korostuu suhteessa itse suoritukseen (Rovio ym. 2009, 232). Motivaatioilmaston tehtävä- ja minäsuuntautuneita piirteitä voidaan kuvata TARGET- mallilla (Epstein 1989). Mallin avulla opettaja voi korostaa tehtäväsuuntautuneisuutta toiminnassaan, jotta oppiminen säilyisi kaikille mielekkäänä. Malli käsittää kuusi toimivan ohjaamisen osa-aluetta, jotka ovat: tehtävät, päätösvalta, tunnustuksen antaminen, ryhmittely, arviointi ja ajankäyttö. Nikander (2002, 2007) on mukaillut tästä Espteinin (1989) TARGET- mallista urheiluvalmennukseen soveltuvan mallin (kuva 2), jota voi soveltaa myös koulumaailmaan. Tässä mallissa on hyvin havainnollistettu näiden kuuden osa-alueen eroavaisuudet tehtävä- ja minäsuuntauneessa motivaatioilmastossa.

Kuva kirjasta: Rovio, E., Lintunen, T. & Salmi, O. Ryhmäilmiöt liikunnassa, Liikuntatieteellinen Seuran julkaisu nro 163, Helsinki 2009
Kuvassa olevaa taulukkoa tarkastelemalla on helppo huomata, kuinka tehtäväsuuntautuneella motivaatioilmastolla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti liikuntatuntien ilmapiiriin ja oppilaiden itsetunnon vahvistumiseen. Kuten aiemmin jo todettiin, perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) kuvatut osallisuuden tunne, itsensä pitkäjänteinen kehittäminen ja sosiaalisuus olivat yksiä liikunnan avulla kasvamiseen liittyviä ominaispiirteitä, joita on mahdollista helposti kehittää tehtäväsuuntautuneessa motivaatioilmastossa.