Ryhmän ohjaaminen vaatii tilannetajua sekä kykyä havainnoida ryhmässä tapahtuvia asioita. Toimiminen ryhmässä vaatii jatkuvaa tarkkailemista ryhmän muuttuvan dynaamisen luonteen vuoksi. Jotta ryhmä voisi siis toimia ihanteellisesti, vaatii se jatkuvaa huomiota, asioiden kehittämistä sekä ohjaavaa otetta jonkun toimesta. Liikuntaryhmän ohjaajan tai esimerkiksi meidän tulevina opettajina tulisi kiinnittää huomiota ryhmän toimintaan kokonaisuutena, mutta myös kunkin jäsenen toimintaan erikseen sekä jäsenten väliseen vuorovaikutukseen. (Rovio, Lintunen & Salmi 2009, 286.)

Liikuntatunnit ovat luontaisesti vuorovaikutteisia ja liikunnan opetuksessa käytettävät monipuoliset menetelmät sopivat erinomaisesti tukemaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. Liikuntatunnit tarjoavat usein muita oppiaineita enemmän mahdollisuuksia oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, vuoropuheluun ja yhteistyöhön (Jaakkola 2013, 216; Garn, Ware & Solmon 2011; Telama 1999). Juuri vuorovaikutteisuus ja leikillisyys tekevät liikuntatuntien tunneilmastoista miellyttäviä (Jaakkola 2013, 216; Eldar & Ayvazo 2009).

Jotta opettaja pystyy suunnitelmallisesti tukemaan oppilaiden ihmissuhdetaitojen kehittymistä liikuntatunneilla, hänellä itsellään tulee olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä aiheesta (Jaakkola 2013, 219). Opettajan omat tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat luontaisesti isossa roolissa siinä, kuinka hyvin oppilaat tunneilla viihtyvät. Tutkimus on osoittanut, että esimerkiksi liikunnanopettajan oppilailleen antama kiittävä palaute (Nicaise ym. 2007), tuki ja rohkaisu (Wright & Li 2009) sekä vähäinen sanallinen aggressiivisuus (Bekiari, Kokaridas & Sakellariou 2006) liittyvät oppilaiden viihtymiseen liikuntatunnilla (Jaakkola 2013, 221).

Ryhmän ohjaamisessa opettajalta vaaditaan mukautumista lukuisiin erilaisiin tilanteisiin ja ihmisiin. Ryhmää tulisi ohjata jämäkästi kohti tavoitettaan, sovittaa yksilöiden henkilökohtaisia tarpeita ja tavoitteita ryhmän tarpeisiin ja ohjaajan tulisi lisäksi valvoa sääntöjen noudattamista ja osoittaa myös lempeyttä sekä sietämistä. (Rovio ym. 2009, 287.) Opettajan tulisi auttaa ryhmää kunkin tehtävän työnjaon selkiyttämisessä, toimivien ryhmäsuhteiden luomisessa ja mahdollisten ongelmien käsittelyssä, jotta liikunnan avulla kasvamisen tavoitteisiin olisi mahdollista päästä. Ryhmän ohjaaminen kohdistuu ryhmän tehtävään, ryhmäsuhteisiin eli prosessiin sekä ryhmän kehitysvaiheisiin (Rovio ym. 2009, 287). Ryhmän ohjaamisen tulisi olla tietoista, perusteltua ja tavoitteellista toimintaa, jossa otetaan huomioon ryhmädynamiikan vaikutus. Keskeisiä ohjaamisen keinoja ovat palautteenanto, kysymysten esittäminen ja rakenteisiin vaikuttaminen. (Rovio ym. 2009, 294; Himberg & Jauhiainen 1998.)