Minut asetettiin viime viikolla koronakaranteeniin, joka toi vapautuksen monista perhevelvoitteista (esim. kaupassa käynti, lasten harrastukset ja tarhaan/kouluun viennit jne.). Vapautus toi monta lisätyötuntia jokaiseen päivään, jotka mahdollistivat pitkäaikaisen pöytälaatikkoprojektin viimeistelyn. Tässä tekstissä esittelen ylpeänä 23.10.2020 avatun Teknologia kemian opetuksessa -kokoelman.

Tausta ja tavoitteet

Työskentelen tällä hetkellä tieteen parissa Helsingin yliopistossa. Tutkin teknologian hyödyntämistä kemian opetuksessa laajalla fokuksella. Kuten tiedetään, informaation määrä kasvaa kiihtyvällä tahdilla (Ferk Savec, 2017). Tieteellisiä julkaisuja julkaistaan joka päivä niin paljon, että uutta tietoa ei ole mahdollista omaksua. Sen vuoksi on tehtävä valintoja korkeamman tason ajattelutaitoja hyödyntäen (Krathwohl, 2002). Suuresta informaatiomäärästä täytyy pystyä löytämään ja omaksumaan oman tutkimuksen ja opetuksen kannalta relevantit uusi tieto.

Minä loin tämän tyyppisen ammatillisen kehittymisen ympärille palvelun, jolla

• pystyn seuraamaan tutkimusalani kehittymistä
• jäsentämään sitä sopivan kokoisiin osiin
• pohtimaan asiaa metatasolla
• tekemään ajatteluni näkyväksi myös muille.

Näistä lähtökohdista olen kerännyt kemian opetuksen teknologiatutkimukseen liittyen artikkeleita, jotka järjestin Helsingin yliopiston Editori-palvelun avulla loogiseksi kokonaisuudeksi. Kokoelma tulee sisältämään vain avoimia artikkeleita, sillä koen avoimeen tieteen olevan tärkeä asia. Sitä tulee tukea kaikin keinoin, sillä suurin osa tieteestä toteutetaan verotulojen turvin. Tieto kuuluu kaikille.

Kokoelman tarjonta

Julkaisen teknologia kemian opetuksessa teemaan liittyviä artikkeleita aihealueittain jäsennettynä. Nyt julkaistu ensimmäinen numero sisältää yleiskatsauksen kemian opetuksen tutkimukseen kemian tutkimusalana, jonka sisälle sijoitan teknologian tutkimuskohteena. Seuraavassa numerossa esittelen tutkimusta teknologiakohtaisesti (esim. molekyylimallinnus, mittausautomaatio jne.). Numero kaksi julkaistaan aikaisintaan joululomalla.

Kirjoitan jokaiseen numeroon esipuheen, jossa pyrin käsittelemään teemaa metatasolla. Uskon sen olevan erittäin hyödyllistä aloitteleville tutkijoille. Päivitän artikkeleita ja esipuhetta sitä mukaa, kun oma ajatteluni kehittyy. Jokaisen esipuheen lopussa on päivityshistoria, johon kirjaan kaikki muutokset. Päivityksiä voi seurata joko julkaisun RSS-syötteen kautta tai tilaamalla kokoelman uutiskirjeen.

Artikkelitasolla olen linkannut kokotekstiin sekä artikkelin viittauksiin. Niiden kautta näet, onko artikkelin löytänyt myös muut tutkijat.

Kerään kokoelmaan myös listan kaikista lehdistä, joista olen sisällyttänyt artikkeleita. Lista toimii tutkimusalan open access -suosituksena. Listan avulla voi valita sopivan lehden. Ylipistojen rahoituspolitiikan vuoksi kannattaa valita lehtiä, joilla on vähintään JUFO-luokitus tasolla 1.

Pohdintaa

Olen kokoelmasta innoissani. Mielestäni tämän tyyppistä tietoa ei ole aikaisemmin ollut tarjolla. Erityisesti aloittelevat tieteentekijät tarvitsevat kehittyäkseen neuvottelumahdollisuuden jo alalla pidempään olleiden tutkijoiden kognitiivisten tietorakenteiden kanssa. Tulevaisuudessa on odotettavissa merkittävästi vähemmän työhön liittyvää matkustelua, joten on tärkeää kehittää uusia keinoja tavata ihmisiä ja tutustua heidän ajatuksiinsa. Tämä kokoelma edustaa minun ajatteluani tutkimusalani suhteen. Tervetuloa vuorovaikuttamaan sen kanssa.

Lähteet

Ferk Savec, V. (2017). The opportunities and challenges for ICT in science education. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 5(1), 12–22. https://doi.org/10.31129/LUMAT.5.1.256

Krathwohl, D. R. (2002). A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Theory Into Practice, 41(4), 212–218. https://doi.org/10.1207/s15430421tip4104_2