Työhöni yliopistolla sisältyy paljon verkkokurssien laatimista ja yleensä kurssien digitointia. Tavoitteena on ensinnäkin selvitä kaikesta työkuormasta tuomalla lisää resursseja opetustyöhön verkkokurssien avulla ja toiseksi tarjota opiskelijoille mahdollisuus opiskella ajasta ja paikasta riippumatta.

Olin puhumassa aiheesta Helsingin yliopiston Digi-iltapäivässä 1.2.2019. Oman esitykseni keskeinen sanoma oli, että kurssien digitoinnilla on paljon hyviä puolia ja jonkin verran haasteita. Ne todella vapauttavat henkisiä ja fyysisiä resusseja, jotta on mahdollista tehdä enemmän opetustyötä. Kurssin digitoiminen vie hieman aikaa, mutta etäopetus vapauttaa lähiopetuksen vaatimalta henkiseltä ja fyysiseltä kuormitukselta. Kolme tuntia lähiopetusta vie työaikaa valmisteluineen ja toipumisen kanssa 6–7 tuntia. Verkkokursseissa opettajan vastaavan työn kuomitus on noin 3–4 tuntia.

Pyrimme samalla rakentamaan kursseista MOOCeja, sillä kemian opettajien elinikäisen oppimisen tarve on jatkuva. MOOC-kursseille opettajien on helppo osallistua. MOOCit tarjovat perustutkinto-opiskelijoille paikan vuorovaikuttaa opettajien kanssa, verkostoitua ja oppia heiltä. Opettajat voivat suoritella kemian opetuksen kurssien lisäksi muitakin Helsingin yliopiston MOOC-alustalta tarjottuja kursseja.

Olemme tähän mennessä digitoineet kolme kurssia:

1. Molekyylimallinnus kemian opetuksessa (1 op)
2. Kestävä kemia (5 op)
3. Kemian mallintaminen ja visualisointi (5 op)

1. ja 2. kurssit on kanditason kursseja ja 3. kurssi maisteritason. Yhden opintopisteen laajuisesta kurssista on erityisen hyviä kokemuksia, sillä opettajat ovat suorittaneet sitä. 5 opintopisteen kursseille on yli 100 ilmoittautumista, mutta yksikään opettaja ei ole suorittanut yli 10 % kurssista. Mikä on syy? Tarve ja tarjonta eivät selkeästi kohtaa. Onko 5 op kurssi liian laaja työn ohessa suoritettavaksi? Onko tarve enemmän katsoa esim. vain luentoja.

MOOC-kurssien rakentaminen ja vetäminen on haastavampaa, kuin yliopiston sisäisten verkkokurssien. MOOC tuo haasteita esim. kirjallisuuden avoimuuteen (artikkelilisenssit) ja viestintään (useampi opiskelijatyyppi). On syytä kartoittaa tarkemmin opettajien täydennyskoulutustarpeet. Tarvitaanko suoritusmerkintää vai asiasisältöä?