Saksalaisen papin Martti Lutherin opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa. Luther opiskeli teologiaa. Myöhemmin hänestä tuli Wittenbergin yliopiston professori. Hän oli myös munkki. Opetteli ulkoa Raamatun tekstejä ja noudatti sääntöjä tarkasti. Luther ei pitänyt katolisen kirkon tavoista. Katolinen kirkko oli luvannut aneita ostaville pelastuksen. Luther nousi anekauppaa vastaan. Luther kirjoitti aneita vastustavan teesin Wittenbergin kirkon oveen.

Uskonpuhdistuksen taustalla oli myöskin se, että ihmiset halusivat ymmärtää kristinuskoa omalla kielellään ja kirjapainotaito.

Euroopassa syntyi uskonpuhdistuksen myötä paljon uudistuksia, jotka muuttivat kirkon rakenteen. Uskonpuhdistus synnytti uusia kirkkoja ja suuntauksia. Katolisesta kirkosta erosivat luterilaisuus, reformoitu kirkko sekä anglikaaninen kirkko. Protestantismin sisällä syntyi uusia liikkeitä, seurakuntia ja kirkkoja, mm. baptistit, pelastusarmeija, helluntailaisuus ja adventistit.

Uskonpuhdistuksesta syntyi seurauksia muuallekin kuin vain kirkkoon. Se vaikutti moneen elämän osa-alueisiin. Luostarien pidättyväinen elämä vaihtui normaaliin perhe-elämään. Yhä useampi eurooppalainen oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Kirjallisuuden kysyntä kasvoi. Alettiin tekemään matkoja, joiden tarkoituksena oli virkistäytyä ja nähdä maailmaa. Ahkeruutta alettiin pitää hyveenä. Kirkkoa alettiin käyttää muihinkin asioihin kuin jumalanpalveluksiin.
Uskonpuhdistuksen myötä monet luostarit menivät kiinni ja kirkon valta pieneni. Valtio alkoi siis huolehtia enemmän köyhistä.