a) Uutinen vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin. Viime vuosina uutisen rakenne on muuttunut siten, ettei uutinen ala aina olennaisimmasta asiasta. Internet on myös syynä muutokseen: erottuva rakenne ja muoto lisäävät jutun kiinnostavuutta.
b) Uutiskriteerejä ovat kiinnostavuus, tärkeys, poikkeuksellisuus, koskettavuus, läheisyys ja negatiivisuus. Eri viestimet painottavat kriteerejä eri tavoin.
c) Uutiskuva ja uutisvideo kuvaavat näkymiä tapahtumapaikalla ja toimivat todisteina. Tehokkaimmillaan ne esittävät tapahtuman dramaattisimman hetken.

1. a) Uutisen aiheena on vesistöihin levinnyt muoviroska, jota kertyy merilintujen elimistöön.
b) Mitä ja kuka - "jo yhdeksällä merilinnulla kymmenestä on muoviroskaa vatsassaan." "Tutkijat ennustavat.."
Miten, missä, miksi - "Muovit ovat valuneet meriin viemäreiden ja jokien kautta." "Suurin osa siitä jää kellumaan merien pinnalle." "Pahiten muovi vaikuttaa eteläisellä jäämerellä lähellä australiaa, etelä-afrikkaa ja etelä-amerikkaa."
"Luku 90 prosenttia kielii siitä, että ongelma on jo kaikkialla."
Milloin - "Vielä 1960 muovia oli vain viiden merilinnun vatsassa sadasta. Luku kohosi 80 prosenttiin vuonna 2010."
c) uutuus, tärkeys, koskettavuus, negatiivisuus, kiinnostavuus, poikkeuksellisuus
d) Otsikko - kiteyttää ydinsisällön.
Kuva - lintu miljöö kuvassa, havainnollistaa tilannetta (kuvassa roskaa)
Kuvateksti - kertoo kuvasta lisää
Tekijätiedot- julkaistu Helsingin sanomien verkkosivuilla Tiede-osiossa.
e) Tietolähteinä on käytetty tunnettuja tieteen verkkolehtiä Pnasia ja Science Dailya.
f) Pidän lähteitä luotettavina.