Raportin kirjoitusohje

Tavoite
Tavoiteosassa kerrotaan muutamalla lauseella, mikä on tutkimuksen tutkimuskysymys eli mitä aiotaan selvittää ja miten tutkimus tehdään. Laajemmissa tutkimuksissa kerrotaan myös, miksi aihe on tärkeä tietää ja mitä siitä tiedetään jo entuudestaan.

Tämän ohjeen tavoitteena on näyttää tällä kurssilla käytetty raportin rakenne ja kertoa raportin eli työselostuksen tärkeimmät sisällöt. Raportin kirjoittamisen tavoitteena on oppia kuvailemaan omaa työskentelyä selkeästi kirjallisessa muodossa sekä tutustua tieteellisten tuotosten esitystapaan. Raportin rakenne nimittäin on sama kuin tieteellisillä artikkeleilla tiedejulkaisuissa.

Teoria
Teoriaosassa kuvataan, mitä työssä käytetyt käsitteet tarkoittavat, johdetaan työssä mahdollisesti tarvitut yhtälöt tai ainakin esitellään ne.

Raportti on tarkka kuvaus tehdystä työstä. Raportit kertovat tutkimuksesta objektiivisesti, mutta tulosten tulkinnassa voidaan päätyä esittämään myös mielipiteitä tai toimintasuosituksia tulosten perusteella. Raportin tarkoitus on kuvailla lukijalle tehty tutkimus niin tarkasti, että tämä voisi toistaa tutkimuksen täsmälleen, tarkistaa ja vertailla tutkimuksessa saatuja tuloksia. Raportilla on aina vakiomuoto ja se sisältää ainakin neljä osaa

1. Työn tavoite tai tutkimuskysymys (usein nimellä johdanto)
2. Teoria eli tarvittavat taustatiedot
3. Työn suoritus
4. Tulokset ja yhteenveto

Tilanteesta riippuen teoriaosa voi olla hyvin niukka eikä esimerkiksi yläkoulussa sitä vaadita lainkaan. Yhteenveto erotetaan usein tuloksista omaksi osakseen.

Työn suoritus
Työn tekemisen kuvailu aloitetaan listaamalla työssä tarvitut välineet ja materiaalit. Tässä on hyvä käyttää tekstinkäsittelyohjelmista löytyvää lista-työkalua. Tässä raportissa on käytetty seuraavia välineitä

1. tietokone
2. internetyhteys
3. kädet

Työn suoritus kuvaillaan täsmällisesti, mutta lyhyesti. Työn suorituksesta tulee selvitä eri työvaiheiden järjestys ja mitä tarkalleen ottaen työvaiheessa on tehty. Työn suoritus-kohtaan on suositeltavaa lisätä myös kuvia työvaiheista tai mittausjärjestelystä/koelaitteistosta, jos niitä on työtä tehtäessä otettu. Myös kaaviokuvat ovat hyviä. Tähän osaan voi kuvailla työntekovaiheessa tehtyjä havaintoja, jotka saattava vaikuttaa työn tuloksiin, esimerkiksi

• "Ensimmäisessä mittauksessa mittausvirhettä aiheutti ikkunasta heijastunut valo, joten toista mittaussarjaa varten vedimme verhon ikkunan eteen."
• "Mittauksesessa käytetty naru oli kulunut, joten vaihdoimme sen"
• "Teimme mittausta käytävällä, jonne alkoi tulla oppilaita viereisistä luokista."

Erityisen tärkeää on kertoa, miten mittatulokset on mitattu

Tulokset ja yhteenveto
Mittaustulokset kootaan ja esitetään aina taulukossa, jos mahdollista. Google Docsissa taulukon saa luotua valitsemalla Lisää-valikosta Taulukko. Taulukkoa lisättäessä tulee valita taulukon koko. Tätä voi muuttaa myöhemmin. Jos mittaustuloksista on tehty jatkolaskelmia, kuten määritetty kulmakerroin tai laskettu virherajat, nämä laskut esitetään tässä. Jatkolaskelmien tulokset esitetään omana taulukkonaan, jos tuloksia on useita. Taulukon lisäksi mittaustuloksista voidaan tehdä kuvaaja, jos se on tarpeellista (usein on). Tässä osassa arvioidaan mahdollisia virhelähteitä sekä tulosten luotettavuutta.

Taulukon tuloksia ja mahdollista kuvaajaa tulee kuvailla lukijalle ja selittää, mitkä ovat tulosten ja kuvaajan tärkeimmät havainnot.

• Onko kuvaaja lineaarinen?
• Mitkä ovat kuvaajan suurimmat ja pienimmät arvot, miksi?
• Alkaako kuvaaja origosta? Jos kuvaaja ei ala origosta, miksi?

Yhteenvedon lopuksi kerrotaan, miten työn tavoitteet saavutettiin ja mitkä ovat tutkimuksen tulokset selkokielellä. Laajemmissa tutkimuksissa voidaan kertoa myös, miten tutkimusta kannattaisi jatkaa, mitä jäi vielä selvitettäväksi ja miten saadut tulokset sopivat yhteen aiempien tutkimusten kanssa.